Suo - Mires and peat

Aira Kokko, Paavo Ojanen, Kaisu Aapala, Juha-Pekka Hotanen, Jarmo Laitinen, Pekka Punttila, Sakari Rehell, Juha Tiainen, Harri Vasander. Suoluontotyyppien uhanalaisuus.

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Suoluonnon muutosten takia monet soiden luontotyypit ovat uhanalaistuneet. Vuonna 2018 valmistuneessa Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa suoluontoa tarkasteltiin ja arvioitiin kahdella hierarkiatasolla. Yhtäältä tarkasteltiin suokasviyhteisöjä, joita voidaan luokitella suotyypeiksi. Toisaalta tarkasteltiin useiden suotyyppien muodostamia laajempia suokokonaisuuksia eli suoyhdistymiä sekä useista erillisistä suolaikuista muodostuvia maankohoamisrannikon soiden kehityssarjoja (Kaakinen ym. 2018a, b). Soiden luokiteltuja kasviyhteisöjä kutsutaan suotyypeiksi (Eurola ym. 2015, Kaakinen ym. 2018b, Laine ym. 2018). Yhdellä suolla on yleensä useiden, jopa kymmenien eri suotyyppien kasvillisuutta. Suokasviyhteisöjen pääryhmiksi katsotaan kasvitieteellisessä suoluokittelussa korvet, rämeet, nevat ja letot, mutta myös luhtaja lähdekasvillisuus (Eurola & Kaakinen 1978, Eurola ym. 2015, ks. Soiden kasvillisuus). Luhdat ja lähteiköt vaihettuvat ilman selvää rajaa vesiluontotyyppeihin. Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa lähteikköluontotyypit on käsitelty ja arvioitu sisävesiluontotyyppien yhteydessä (Lammi ym. 2018). Luhdat ja lähdekasvillisuus mainitaan myös uusimmissa metsätieteellisissä suotyyppioppaissa (esim. Laine ym. 2018). Eri päätyyppiryhmiin kuuluva suokasvillisuus muodostaa myös yhdistelmätyyppejä: neva- ja lettokorpia sekä neva- ja lettorämeitä. Suoyhdistymä on yhtenäinen suoalue, jossa on eri suotyypeistä koostuvia osia (Ruuhijärvi 1960, Eurola 1962, Kaakinen ym. 2018b). Suoyhdistymätyypit jakautuvat ilmastollisiin ja paikallisiin tyyppeihin. Ilmastollisista suoyhdistymätyypeistä keidassoiden eli kohosoiden esiintyminen painottuu eteläisen Suomen muuta Suomea kuivempaan ja lämpimämpään ilmastoon, kun taas aapasoiden esiintyminen painottuu pohjoisen Suomen kosteaan ja viileään ilmastoon (Ruuhijärvi 1960, Eurola 1962). Myös rinnesuot vaativat viileän ja kostean ilmaston (Havas 1961), ja palsasoita esiintyy vain pohjoisimmassa Lapissa, missä on tarpeeksi kylmää paikallisen ikiroudan syntymiselle (Kaakinen ym. 2018b). Paikallisia suoyhdistymätyyppejä ovat rannikkosuot, boreaaliset piensuot ja tunturisuot, joiden ominaispiirteet ja esiintyminen riippuvat enemmän paikallisista olosuhteista kuin ilmastosta (Kaakinen ym. 2018b). Maankohoamisrannikon soiden kehityssarjoja syntyy, kun maata kohoaa Pohjanlahden rannikolla vähitellen merenpinnan yläpuolelle (Rehell ym. 2012, Laitinen 2013). Sarjan nuorimmat suot lähinnä meren rantaa ovat tyypillisesti luhtia ja vanhimmat suot ovat kehittyneet aapa- tai keidassoiksi (Kaakinen ym. 2018b).

Kokko, Suomen ympäristökeskus Sähköposti: aira.kokko@syke.fi
Ojanen, Helsingin yliopisto Sähköposti: paavo.ojanen@helsinki.fi
Aapala, Suomen ympäristökeskus Sähköposti: kaisu.aapala@syke.fi
Hotanen, Luonnonvarakeskus Sähköposti: juha-pekka.hotanen@luke.fi
Laitinen, Oulun yliopisto Sähköposti: jarmo.laitinen@oulu.fi
Punttila, Suomen ympäristökeskus Sähköposti: pekka.punttila@syke.fi
Rehell, Metsähallitus Luontopalvelut Sähköposti: sakari.rehell@metsa.fi
Tiainen, Luonnonvarakeskus / Helsingin yliopisto Sähköposti: ext.juha.tiainen@luke.fi
Vasander, Helsingin yliopisto Sähköposti: harri.vasander@helsinki.fi

Jarmo Laitinen, Paavo Ojanen, Kaisu Aapala, Juha-Pekka Hotanen, Aira Kokko, Pekka Punttila, Sakari Rehell, Juha Tiainen, Harri Vasander. Soiden eliölajit ja niiden uhanalaisuus.

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Laitinen, Oulun yliopisto Sähköposti: jarmo.laitinen@oulu.fi
Ojanen, Helsingin yliopisto Sähköposti: paavo.ojanen@helsinki.fi
Aapala, Suomen ympäristökeskus Sähköposti: kaisu.aapala@syke.fi
Hotanen, Luonnonvarakeskus Sähköposti: juha-pekka.hotanen@luke.fi
Kokko, Suomen ympäristökeskus Sähköposti: aira.kokko@syke.fi
Punttila, Suomen ympäristökeskus Sähköposti: pekka.punttila@syke.fi
Rehell, Metsähallitus Luontopalvelut Sähköposti: sakari.rehell@metsa.fi
Tiainen, Luonnonvarakeskus / Helsingin yliopisto Sähköposti: ext.juha.tiainen@luke.fi
Vasander, Helsingin yliopisto Sähköposti: harri.vasander@helsinki.fi

Tapio Lindholm, Raimo Heikkilä, Harri Vasander. Suoluonnon tutkimista suomalais-venäläisenä yhteistyönä.

English title: Mire ecosystem studies in Finland and in Russia as cooperation.

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Raija Laiho, Timo Penttilä, Harri Vasander, Jukka Laine. Fosforin ainekierto rämemännikön puustossa ja pintakasvillisuudessa ojituksen jälkeen.

English title: Post-drainage dynamics of P uptake by trees and ground vegetation in Scots pine dominated peatlands.

Avainsanat: mire; secondary succession; ecosystem functioning; drainage for forestry; nutrient cycling; nutrient upatake; Pinus sylvstris

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Harri Vasander. Millennium Wetland Event - The biggest ever organized congress of mires and peat in Québec.

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Tekijä

Tapani Sallantaus, Harri Vasander, Jukka Laine. Metsätalouden vesistöhaittojen torjuminen ojitetuista soista muodostettujen puskurivyöhykkeiden avulla.

English title: Prevention of detrimental impacts of forestry operations on water bodies using buffer zones created from drained peatlands.

Avainsanat: peatland drainage; load; restoration; water pollution

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Harri Vasander, Jussi Kuusipalo, Tapio Lindholm. Kasvillisuuden muutokset rämeillä ojituksen ja lannoituksen jalkeen.

English title: Vegetation changes after drainage and fertilization in pine mires.

Avainsanat: peatland forestry; Biomass; Apatite; biodiversity; biotite; urea

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Kimmo Tolonen, Harri Vasander, Antoni H. Damman, R. S. Clymo. Preliminary estimate of long-term carbon accumulation and loss in 25 boreal peatlands.

Avainsanat: Climatic change; organic matter; stratigraphy

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Timo Saarinen, Kimmo Tolonen, Harri Vasander. Use of 14C labelling to measure below-ground biomass of mire plants.

Avainsanat: production; peatlands; root biomass

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Jukka Laine, Harri Vasander, Antti Puhalainen. A method to estimate the effect of forest drainage on the carbon store of a mire.

Avainsanat: peatland forestry; Carbon stores; Boreal zone

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Jyrki Jauhiainen, Harri Vasander, Jouko Silvola. Differences in response of two Sphagnum species to elevated CO2 and nitrogen input.

Avainsanat: production; peatlands; climate change; Bryophyte ecology

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Jukka Alm, Kimmo Tolonen, Harri Vasander. Determination of recent apparent carbon accumulation in peat using dated fire horizons.

Avainsanat: dating; fire; Carbon accumulation; charcoal; dendrochronology

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Juha-Pekka Hotanen, Harri Vasander. Eteläsuomalaisten metsaojitettujen turvemaiden kasvillisuuden numeerinen ryhmittely.

English title: Post-drainage development of vegetation in southern Finnish peatlands studied by numerical analysis.

Avainsanat: succession; Classification; ordination

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Eero Kaakkinen, Pekka Salminen, Harri Vasander. Skotlannin peittosuot ja niiden suojelu.

English title: Scottish blanket mires and their conservation.

Avainsanat: peatlands; afforestation; preservation; Scodand

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Harri Vasander, Tapio Lindholm. Suonviljely ja soiden luonnonkasvien hyödyntäminen Neuvosto-Karjalassa.

English title: Use of mires for agricultural, berry and medical plant production in Soviet Karelia.

Avainsanat: agriculture; peatland utilization; berry production; medical plants; Soviet Union

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Harri Vasander, Jorma Mikkola. Sammalpallomenetelmä lyijysulaton päästöjen tutkimuksessa.

English title: Monitoring lead emissions with moss bags near a lead smelter in southern Finland.

Avainsanat: air pollution; lead; monitoring; moss bags; Sphagnum

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Harri Vasander, Tapio Lindholm. Männynversosyöpätuhot Laaviosuon jat-kolannoituskoealueella.

English title: Damage caused by Pine die-back (Ascocalyx abietina) on refertilization trial plots on Laaviosuo, Lammi, southern Finland.

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tapio Lindholm, Harri Vasander. Soista, soiden käytöstä ja suoekologisesta tutkimuksesta Karjalan ASNT:ssa.

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Harri Vasander. Esimerkki keidassoiden ojitus- ja lannoitustoiminnan heikosta kannattavuudesta.

English title: The low profitability of draining and fertilizing sparsely tree covered ombrotrophic bogs for forestry purposes: a case study.

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Harri Vasander. Otanta vähäpuustoisten rämeiden biomassa- ja tuotostutkimuksissa.

English title: Sampling of low volume peatland pine stands for biomass and production studies.

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

The above-ground biomass and production of two pine stands in the bog Laaviosuo Lammi, Southern Finland, were determined (c.f. Lindholm & Vasander 1979; Fig. 5). One stand was in the virgin ombrotrophic kermi pine bog (KeR, o.b. volume of the stand 1.7 m3/ha) and the other in the drained and fertilized part of the bog (KeRmu, o.b. volume 12.1 m3/ha). Biomass and production values considered to be absolute were obtained by the total tally of the stands. This was done by studying an average of three sample trees in every size class measured by the DBH (1.3 m) with the interval of 1 cm and summing these values. The following average tree methods were compared to these results: 1) tree of mean DBH, 2) tree of mean basal area, 3) tree of mean volume, 4) median tree, 5) median tree by basal area, 6) in KeRmu where three tree classes could be distinguished, sample trees were taken in every tree class (DBHs 2,7 and 13 cm), 7) in KeR where the tree histogram was continuous (see Lindholm & Vasander 1979; Fig. 5), several sets of two or three tree classes were tried: 7a) 2,6 cm, 7b) 2,7 cm, 7c) 3,6 cm, 7d) 3,8 cm, 7e) 2, 6, 10 cm (the numbers of the methods are the same as in Figs. 1, 2). Usually the average tree approach gave crude results compared to those of the total tally. In KeRmu the tree of the mean volume was the most accurate of the individual average tree methods (c.f. Ovington & Madgwick 1959, Baskerwille 1965). Here this method overestimated the total biomass by 5.9 % and the total production by 7.9 %. Regarding the different tree components the errors obtained were greater as were also the total values in KeR where method 2 gave a little more accurate results (Figs. 1, 2). If the stand was stratified into three tree layers in KeRmu, almost similar total biomass and production values were obtained as the total tally (Fig. 2, method 6). In KeR total values with the accuracy of appr. ± 10 % were obtained with two tree classes. The other tree class had to be selected amongst those small trees which formed the majority of the tree histogram (DBHs 2 or 3 cm) and the other amongst the trees in the middle of the histogram (DBHs 6, 7 or 8 cm). The values of the individual tree components were in this case, however, more inaccurate than the total values (Fig. 1).

Harri Vasander. Luonnontilaisen keidasrämeen sekä lannoitetun ojikon ja muuttuman ravinnevarat.

English title: Nutrients in an ombrotrophic bog ecosystem in the virgin state and after forest-improvements.

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Hannu Solmari, Harri Vasander. Neljän korpiyhdyskunnan kasvibiomassa ja -tuotos.

English title: Plant biomass and production in LhK, MK, MkK and MrK spruce/hardwood swamp sites.

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Harri Vasander. Keidasrämeen kasvibiomassa ja tuotos.

English title: Plant biomass and production in an ombrotrophic raised bog.

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Tapio Lindholm, Harri Vasander. Männyn kasvu ja uudistuminen luonnontilaisella ja ojitetulla sekä lannoitetulla keidasrämeellä.

English title: Growth and regeneration of scots pine (Pinus sylvestris L.) on virgin, drained and fertilized raised bog sites in Lammi, Southern Finland.

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

The effect of draining and fertilization on the radial and height growth of Scots pine has been studied on an ombrotrophic bog Laaviosuo in the vicinity of Lammi Biological Station. The study site represents a southern Finnish raised bog with Calluna vulgaris — Empetrum nigrum — Sphagnum fuscum -hummocks and Eriophorum vagi-natum — Sphagnum angustifolium or Sphagnum majus — S. balticum -hollows. Total thickness of the peat layer is 5—7 m with a 2—3 m of Sphagnum peat on the surface. Part of the bog (6 ha) was drained in 1966 and fertilized in 1970 (N as urea 100 kg/ha plus PK fertilizer 400 kg/ha). This study is part of a project concerning the comparative analysis of virgin and forest-improved mire ecosystems (Ruuhijärvi et al. 1979). Height growth of pines during 15 last years was measured with the accuracy of 1 cm from 37 trees in the virgin site, 23 trees in the site with only drainage and 27 trees in the drained and fertilized site during the autumns 1978 and 1979. In addition seven trees from a virgin dwarf shrub pine bog near the marginal slope of Laaviosuo were measured for comparison in the autumn 1978. Radial growth was measured in 1979 from 17, 10, 10 and 7 trees, respectively, with the accuracy of 0.01 mm. All the measured trees were selected randomly. At the same time we counted all the trees and seedlings from a sample area both in the virgin and fertilized sites. In the virgin bog the size of the sample area was 1.92 ha and in the fertilized area 1.60 ha for trees and 0.88 ha for seedlings. Height of all seedlings was measured with the accuracy of 10 cm and breast height diameter (d1.3) of trees with the accuracy of 1 cm. Growth of trees in the virgin bog site was very low: height growth about 3 cm and radial growth: 0.2 mm annually (Fig. 1, 2). In dwarf shrub pine bog the corresponding values were about 9 cm and 0.6 mm. Mere draining had very little effect (about 1 cm) on the height growth (Fig. 1.). Radial growth increased more clearly (Fig. 2). However, the figures exaggerate the situation because the trees have been measured very near the ditches (about 1—8 m). Trees which have grown at a distance of less than about 3 m from the ditches have incresed their radial growth, but others growing further away have not. This increases the variation as seen in Fig. 2. In practise, if this kind of ombrotrophic bog is drained fertilization with all macro-nutrient (N, P, K) is needed. Effect of fertilization is very similar on radial and height growth with the difference that height growth always reacts one year later (Fig. 1, 2). Maximum growth (about 35 cm and 3.2 mm) was reached in 1973 and 1974, respectively, after which the growth decreased almost as quickly as it had increased. In ombrotrophic sites the effect of fertilization is known to last less than ten years (Huikari & Paavilainen 1972 and Ipatiev & Paavilainen 1975). Only refertilization could possibly secure the continuing of tree growth. Fertilizing has changed also the size-classes of trees and seedlings (Fig. 5,6). Number of trees has increased from 470 per ha in the virgin area to 1390 per ha in the drained and fertilized area. The tree volume increment has been six-fold (from 1.3 to 8 m3/ha). Number of pine seedlings increased from 7100 per ha to 15300 per ha. There were also 2060 birch seedlings per ha in the fertilized area. Especially hollows have become stocked with seedlings. All these seedlings must compete with dense shrub layer for the nutrients but its effect on the mortality of seedlings can not yet be known. Mere draining seemed to have no effect on the population structure of seedlings. The present volume of the pine stand in the fertilized area, 8 m3/ha on average, is of the same magnitude as Heikurainens (1971) average values for virgin cottongrass pine bogs. However, drainage of cotton-grass pine bogs and Sphagnum fuscum pine bogs with so scarce pine stands seems to be economically questionable (Heikurainen 1973). Thus according to our results, even after the drainage and NPK fertilization the tree stand of this site type is still so low that the drainage and fertilization of such ombrotrophic pine bogs is probably unprofitable.

Harri Vasander, Kari Minkkinen, Hlynur Oskarsson. Rahkasammal- ja kasvimaantieteen kenttäkurssi Islannissa.

English title: Field course on peat mosses and plant biogeography in Iceland.

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Leila Korpela, Sakari Sarkkola, Tapio Lindholm, Harri Vasander. Suoseuran ja metsäylioppilaiden retkeily Pohjois- Saksan kosteikkoviljelykohteille 15.–20.9.2019.

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Liisa Elo, Tapio Lindholm, Juha Ovaskainen, Harri Vasander. Suoseura Virossa 2016 – keidassoita, lähdelettoja, tulvametsiä ja turveteollisuutta.

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Harri Vasander, Tuula Larmola, Sakari Sarkkola. Suoseuran opiskelijatyöpaja soiden kestävän käytön tulevaisuudesta.

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Harri Vasander, Pekka Salminen, Jukka Ruuhijärvi. In Memoriam: Suoseuran kunniajäsen, professori Rauno Ruuhijärvi 1930–2022.

English title: In Memoriam: Suoseuran kunniajäsen, professori Rauno Ruuhijärvi 1930–2022.

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Harri Vasander, Raimo Heikkilä, Rauno Ruuhijärvi. In Memoriam: Tapio Lindholm 1953–2021.

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Paavo Ojanen, Kaisu Aapala, Juha-Pekka Hotanen, Aira Kokko, Pirkko Kortelainen, Hannu Marttila, Mika Nieminen, Tiina M. Nieminen, Pekka Punttila, Sakari Rehell, Tapani Sallantaus, Sakari Sarkkola, Juha Tiainen, Jukka Turunen, Samu Valpola, Harri Vasander, Tuija Vähäkuopus, Kari Minkkinen. Ojituksen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon ja vesistöihin – yhteenveto.

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Ojanen, Helsingin yliopisto Sähköposti: paavo.ojanen@helsinki.fi
Aapala, Suomen ympäristökeskus Sähköposti: kaisu.aapala@syke.fi
Hotanen, Luonnonvarakeskus Sähköposti: juha-pekka.hotanen@luke.fi
Kokko, Suomen ympäristökeskus Sähköposti: aira.kokko@syke.fi
Kortelainen, Suomen ympäristökeskus Sähköposti: pirkko.kortelainen@syke.fi
Marttila, Oulun yliopisto Sähköposti: hannu.marttila@oulu.fi
Nieminen, Luonnonvarakeskus Sähköposti: mika.nieminen@luke.fi
Nieminen, Luonnonvarakeskus Sähköposti: tiina.m.nieminen@luke.fi
Punttila, Suomen ympäristökeskus Sähköposti: pekka.punttila@syke.fi
Rehell, Metsähallitus Luontopalvelut Sähköposti: sakari.rehell@metsa.fi
Sallantaus, Suomen ympäristökeskus Sähköposti: tapani.sallantaus@syke.fi
Sarkkola, Luonnonvarakeskus Sähköposti: sakari.sarkkola@luke.fi
Tiainen, Luonnonvarakeskus / Helsingin yliopisto Sähköposti: ext.juha.tiainen@luke.fi
Turunen, Geologian tutkimuskeskus Sähköposti: jukka.turunen@gtk.fi
Valpola, Geologian tutkimuskeskus Sähköposti: samu.valpola@gtk.fi
Vasander, Helsingin yliopisto Sähköposti: harri.vasander@helsinki.fi
Vähäkuopus, Geologian tutkimuskeskus Sähköposti: tuija.vahakuopus@gtk.fi
Minkkinen, Helsingin yliopisto Sähköposti: kari.minkkinen@helsinki.fi

Jarmo Laitinen, Paavo Ojanen, Kaisu Aapala, Juha-Pekka Hotanen, Aira Kokko, Pekka Punttila, Sakari Rehell, Juha Tiainen, Harri Vasander. Soiden kasvillisuus.

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Suoluonto on hyvin vaihtelevaa, koska suolla vaihtelevat märkyys ja ravinteisuus ja niiden seurauksena myös puustoisuus. Suoluonnon tärkein säätelijä on märkyys – lähellä maanpintaa oleva vedenpinta. Vaikka kaikki suot ovat märkiä, suon märkyys myös vaihtelee paljon. Kuivimmillaan suo muistuttaa kivennäismaan metsää, ja usein suo vaihettuukin saumattomasti ympäröiväksi metsäksi. Märimmillään suo muistuttaa jo matalaa vesistöä ja vaihettuu rantakosteikoihin ja vesistöihin. Suo voi olla ravinteisuudeltaan rehevä tai karu. Rehevässä ääripäässä suolle valuu ravinteikasta vettä ympäristöstä tai kasvillisuus saa ohuen turvekerroksen läpi ravinteita ravinteikkaasta kivennäismaasta. Karussa ääripäässä turvetta on kertynyt niin paksu kerros, että kasvien juuret eivät yllä ottamaan ravinteita alla olevasta kivennäismaasta. Myöskään ympäristöstä ei valu ravinteikasta vettä suon reunaa korkeammaksi kohonneelle suon keskiosalle, ja kasvillisuus on sadeveden mukana tulevien ravinteiden varassa. Lisäksi turpeen kertyminen ja suon läpi virtaavan veden väheneminen happamoittavat turvetta, mikä vaikeuttaa kasvien ravinteiden ottoa. Ravinteisuuden ja märkyyden lisäksi aluskasvillisuuden kasvuoloihin vaikuttaa valon määrä, jota säätelee puuston varjostus. Runsaspuustoisimmat suot ovat varjoisia ja reheviä kuusi- ja lehtipuuvaltaisia korpia tai karumpia mäntyvaltaisia rämeitä. Mitä märempi ja karumpi suo on, sitä vähäisempää puusto on. Märimmät suot ovat ravinteisuudesta riippumatta puuttomia lettoja ja nevoja. Karuimmilla puustoisilla soilla kasvaa niin kitukasvuinen ja harva männikkö, ettei se käytännössä varjosta aluskasvillisuutta. Ojitus vähentää suoluonnon vaihtelua. Kun suo ojitetaan metsätaloutta varten, märkyyden vaihtelu vähenee ja jäljelle jää ravinteisuuden vaihtelu. Tällöin suo alkaa kehittyä aluskasvillisuudeltaan kivennäismaan metsää muistuttavaksi turvekankaaksi. Myös metsänhoito ja hakkuut muuttavat kasvillisuutta. Jos suo raivataan maataloutta varten, kuivatuksen lisäksi suo muokataan viljelyyn sopivaksi kalkituksin ja lannoituksin ja suokasvillisuus raivataan viljelykasvien tieltä. Turpeennostoa varten suo raivataan kasvittomaksi turvekentäksi.

Laitinen, Oulun yliopisto Sähköposti: jarmo.laitinen@oulu.fi
Ojanen, Helsingin yliopisto Sähköposti: paavo.ojanen@helsinki.fi
Aapala, Suomen ympäristökeskus Sähköposti: kaisu.aapala@syke.fi
Hotanen, Luonnonvarakeskus Sähköposti: juha-pekka.hotanen@luke.fi
Kokko, Suomen ympäristökeskus Sähköposti: aira.kokko@syke.fi
Punttila, Suomen ympäristökeskus Sähköposti: pekka.punttila@syke.fi
Rehell, Metsähallitus Luontopalvelut Sähköposti: sakari.rehell@metsa.fi
Tiainen, Luonnonvarakeskus / Helsingin yliopisto Sähköposti: ext.juha.tiainen@luke.fi
Vasander, Helsingin yliopisto Sähköposti: harri.vasander@helsinki.fi

Artikkelit kirjoittajalta Harri Vasander