Artikkelit kirjoittajalta Tapani Sallantaus
Metsäojitettujen soiden typpi- ja fosforikuormitus Suomessa.
English title: Forestry on drained peatlands as a source of surface water nitrogen and phosphorus in Finland.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Viime vuosina julkaistujen tutkimusten mukaan metsäojitettujen soiden vesistökuormituksen epäillään olevan moninkertaisesti aiemmin arvioitua suurempaa. Syynä tähän on se, että kuormitusta syntyy aiemmista käsityksistä poiketen silloinkin, kun ojitusalueilla ei ole vuosikausiin tehty mitään toimenpiteitä. Tässä työssä arvioitiin metsäojitusalueilta syntyvä vesistökuormitus ottamalla huomioon sekä tämä nykyisistä metsätaloustoimenpiteistä riippumaton ”ojituslisä” että kunnostusojituksen, lannoituksen ja hakkuiden aiheuttama kuormitus. Tehdyn arvion mukaan metsätaloudesta ojitetuilla soilla syntyy Suomessa vuosittain typpikuormitusta noin 8 500 Mg ja fosforikuormitusta 590 Mg. Kun ojituslisä otetaan huomioon, typpikuormitus on noin 18-kertainen ja fosforikuormitus 6–7-kertainen aiempiin vain eri toimenpiteiden kuormitukset huomioon ottaviin arvioihin verrattuna. Vesiensuojelun kannalta oleellista olisi selvittää, mitkä tekijät ojitusalueilla aiheuttavat ojituslisän muodossa tapahtuvaa pysyvää kuormitusta ja mitä tämän kuormituksen torjumiseksi on tehtävissä.
Metsätalouden vesistöhaittojen torjuminen ojitetuista soista muodostettujen puskurivyöhykkeiden avulla.
English title: Prevention of detrimental impacts of forestry operations on water bodies using buffer zones created from drained peatlands.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Before large-scale drainage, the outflowing water from forests was naturally filtered through peatlands. The even topography, dense moss cover and the favourable physical, chemical and biological properties of surface peat facilitate versatile buffering functions in these systems. In addition to retaining suspended solids, peatlands may act as traps for nutrients or harmful metals.
Major part of these buffering systems have been lost as a result of forestry drainage. Restoring drained peatlands, being potentially well suited to act as a buffer zone between forestry land and a watercourse, is the major reason for rewetting outside nature reserves. Potentially each drainage area should include a restored part through which waters both from the drainage area itself and from the surrounding upland forest catchment would be filtered.
Preliminary results from three experimental catchments show that buffer zones restored from drained peatlands may be succesfully used in decreasing the detrimental impacts forestry operations may have on adjacent water courses. Long-term monitoring is, however, required for the quantitative assessment of the buffer efficiency.
-
Sallantaus,
Pirkanmaa Regional Environment Centre, P.O.Box 297, FIN-33101 Tampere, Finland
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Vasander, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
- Laine, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Leaching in the material balance of peatlands — preliminary results.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijä
The hydrology and hydrochemistry of Lakkasuo (Orivesi, central Finland) was studied for a 12-month period (September 1991-August 1992). Results from four monitored catchments in Lakkasuo are presented. The catchments represent a bog and a fen, both in the natural state and as drained for forestry 30 years ago. In the relatively wet study period (runoff 414 mm for the undrained bog), the catchments released 8.0-16.6 g m-2 of organic carbon (mainly dissolved) into runoff waters. All the catchments retained total N and sulphate provided by deposition or groundwater very effectively (65-80% and 52-72%, respectively); undrained catchments retained also total P. The net output rates of all the elements except H+ were greater from the drained catchments compared with the undrained ones. The leaching rates of Mg and Ca from the drained catchments were great compared with the pool of these elements in the surface peat, whereas the K pool is more effectively retained and added to by deposition.
Keywords: Bog, fen, hydrochemistry, hydrology
-
Sallantaus,
National Board of Waters and the Environment, Water and Environment District of Tampere, P.O. Box 297, FIN-30I0I Tampere, Finland
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
Element retention and removal in ombrotrophic peat of Haadetkeidas, a boreal Finnish peat bog.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
We determined the rate elements are sequestered in hummock peat of an ombrotrophic bog. The peat below 65 cm was radiocarbon dated and the upper 65 cm was dated using the acid insoluble ash (AIA) content and Polytrichum strictum growth increments. Peat produced during the last 9 yrs contains roughly all the N, P, Ca, and Mg, and about twice the K, deposited during this period. However, these nutrients are depleted from older peat at rates that depends on mineralization and adsorption properties of the ions. Changes in inorganic chemistry occur mostly while peat is in the acrotelm. Therefore, only peat in the catotelm will show the true accumulation rate of elements. In peat below 65 cm, the annual accumulation rate, as a percent of the present annual input, is: N-38, K-2.5, P-18, Na-1.5, Ca-3, Mg-51 and S-3.5%. Dust fall increased 4-fold about 500 yrs ago and has remained at this level. Therefore, the annual accumulation of elements in peat below 65 cm, or older than 522 yrs, presumably underestimates present accumulation in the catotelm of soil-derived elements, especially Ca and P, and elements that have increased due to pollution such as N and S. This increased dust fall probably changed the floristic composition of the vegetation as well as production and decay.
Keywords: Accumulation, dating, element retention, input changes, nutrient dynamics
-
Damman,
Department of Ecology and Evolutionary Biology, University of Connecticut, 75 N. Eagleville Road, Storrs, CT 06269-3042, USA
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Tolonen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
- Sallantaus, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Metsäojitettujen soiden vesistökuormitus.
Ojituksen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon ja vesistöihin – yhteenveto.
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Valitsemasi artikkelit
Suo - Mires & Peat
