Artikkelit kirjoittajalta Mika Nieminen
Metsäojitettujen soiden typpi- ja fosforikuormitus Suomessa.
English title: Forestry on drained peatlands as a source of surface water nitrogen and phosphorus in Finland.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Viime vuosina julkaistujen tutkimusten mukaan metsäojitettujen soiden vesistökuormituksen epäillään olevan moninkertaisesti aiemmin arvioitua suurempaa. Syynä tähän on se, että kuormitusta syntyy aiemmista käsityksistä poiketen silloinkin, kun ojitusalueilla ei ole vuosikausiin tehty mitään toimenpiteitä. Tässä työssä arvioitiin metsäojitusalueilta syntyvä vesistökuormitus ottamalla huomioon sekä tämä nykyisistä metsätaloustoimenpiteistä riippumaton ”ojituslisä” että kunnostusojituksen, lannoituksen ja hakkuiden aiheuttama kuormitus. Tehdyn arvion mukaan metsätaloudesta ojitetuilla soilla syntyy Suomessa vuosittain typpikuormitusta noin 8 500 Mg ja fosforikuormitusta 590 Mg. Kun ojituslisä otetaan huomioon, typpikuormitus on noin 18-kertainen ja fosforikuormitus 6–7-kertainen aiempiin vain eri toimenpiteiden kuormitukset huomioon ottaviin arvioihin verrattuna. Vesiensuojelun kannalta oleellista olisi selvittää, mitkä tekijät ojitusalueilla aiheuttavat ojituslisän muodossa tapahtuvaa pysyvää kuormitusta ja mitä tämän kuormituksen torjumiseksi on tehtävissä.
Vedenpinnan syvyyden spatiaaliseen vaihteluun vaikuttavat tekijät ojitetussa suometsikössä Pohjois-Suomessa.
English title: Factors affecting the spatial variability of water table depth within a drained peatland forest stand in northern Finland.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tutkimuksessa selvitettiin pohjaveden syvyyden spatiaaliseen vaihteluun vaikuttavia tekijöitä puustoisella ojitetulla turvekankaalla viiden kasvukauden ajan Pohjois-Suomessa. Tutkimusaineisto kerättiin Rovaniemellä sijaitsevalta Sattasuon pieneltä keinotekoiselta valuma-alueelta (0,53 ha), joka oli muodostettu eristämällä alue ympäristöstään kaksinkertaisella ojituksella. Valuma-alueen puusto oli hoidettua nuorta kasvatusmetsää, jonka pääpuulajina oli mänty ja puuston keskitilavuus oli 93 m3 ha-1. Kasvupaikkatyypiltään alue oli puolukkaturvekangasta. Alueella seurattiin vedenpinnan syvyyttä 50 pohjavesiputkesta viikoittain viiden kasvukauden ajan vuosina 2006–2010. Vedenpinnan syvyyden vaihtelua eri mittauskerroilla selitettiin pohjavesiputken etäisyydellä lähimpään ojaan, puuston määrällä putken ympärillä (ts. puuston vedenkäytöllä) sekä maanpinnan korkeusvaihtelulla. Aineisto käsiteltiin lineaarisella regressioanalyysillä, jossa selittävillä tekijöillä kuvattiin vedenpinnan syvyyttä pohjavesiputkissa kullakin mittaushetkellä. Tulokset osoittivat, että etenkin kasvukauden alussa vedenpinnan syvyyttä suovaluma-alueen sisällä selittävät voimakkaimmin etäisyys lähimpään ojaan sekä maanpinnan topografia. Puuston määrä (pohjapinta-ala 2 m:n etäisyydellä mittauspisteestä) selitti vedenpinnan syvyyden vaihtelua loppukesällä keskimääräistä kuivempina vuosina. Vedenpinnan syvyys lisääntyi keskimäärin 1 cm:llä, kun puuston pohjapinta-ala kasvoi 4,7 m2 ha–1 (mitattuna 2 m säteellä pohjavesiputkesta) tai kun pohjavesiputken etäisyys ojaan pieneni metrillä. Tulokset vahvistavat aiempaa käsitystä, että pohjoisissa olosuhteissa ojilla on tärkeä merkitys vettä poisjohtavina rakenteina ja puuston määrän tulisi olla suurempi kuin Sattasuon puuston määrä, jotta kuivatustilan ylläpitäminen voisi perustua pelkkään puuston vedenkäyttöön.
-
Haahti,
Kersti Haahti, Department of Civil and Environmental Engineering, Aalto University School of Engineering, P.O. Box 15200, FI-00076 Aalto, Finland, e-mail: kersti.haahti@aalto.fi, tel. +358 41 547 5607
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Koivusalo, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
- Hökkä, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
- Nieminen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
- Sarkkola, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Hidasliukoisten fosforilannoitteiden ominaisuudet ja käyttökelpoisuus suometsien lannoituksessa. Kirjallisuuteen perustuva tarkastelu.
English title: Properties of slow release phosphorus fertilizers with special reference to their use on drained peatland forests. A review.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijä
Slow-release phosphorus fertilizers have long been considered as a primary fertilization option on drained peatland forests in Finland. There has also been growing interest in using slow-release P-fertilizers as a better alternative to water-soluble fertilizers on agricultural land. Manufacture of different P-fertilizers, and those fertilizer and site properties which affect the rate of P release, are reviewed. The effects of slow-release P-fertilizers on plant growth and the liability to be leached into waterways are also discussed. In particular, the behaviour of slow-release P-fertilizers on drained peatland forests is considered.
Key words: fertilizer dissolution, fertilizer leaching, phosphate minerals, peatland forestry
-
Nieminen,
The Finnish Forest Research Institute, Vantaa Research Centre, P. O. Box 18, FIN-01301, Vantaa, Finland
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
Puuston kasvu ja ravinteiden saatavuus turvemaiden vanhoilla kalkituskokeilla.
English title: The growth of Scots pine and the availability of nutrients in old Finnish liming experiments on drained peatlands.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Liming (with applications of 1 000 to 8 000 kg ha1) had no long-term (1929-1985) effect on the growth of Scots pine on drained oligotrophic peatlands. Liming plus NPK fertilization had a variable effect on the growth of the stands. The same treatment could result in a very different response in different experimental areas. Both liming alone and liming plus NPK fertilization increased the calcium, magnesium and nitrogen contents of peat and decreased the C/N ratio and acidity. Liming plus fertilization decreased needle boron and manganese and increased calcium and nitrogen concentrations. The results of peat and needle analysis indicated that the changes in nitrogen availability to trees caused by liming have not been sufficient enough to affect tree growth. It was also concluded that boron deficiency was the main reason for the lowered yield.
Key words: fertilization, needle nutrients, peat nutrients, Pinus sylvestris, tree growth
-
Nieminen,
The Finnish Forest Research Institute, P.O. Box 18, FIN-01301 Vantaa, Finland
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Pätilä, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Ojitettujen rämeiden pohjaveden laatu ja sen riippuvuus turpeen kemiallisista ominaisuuksista.
English title: Groundwater quality and its relationship to peat chemical properties on drained pine mires.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
The variation in groundwater nutrient concentrations from 29 oligotrophy pine mires were described. The relationships between groundwater chemistry and the chemical status of the surface peat layer were also investigated. The mean groundwater quality in different site type fertility groups was: pH 4.0-4.8; NH4+-N 0.45-0.80 mg l-1; P 0.06-0.15 mg l-1; K 0.27-0.54 mg l-1 ; Ca 1.40-3.78 mg l-1; Mg 0.49-1.67 mg l-1; Mn 0.01-0.12 mg I-1; Fe 0.69-3.20 mg l-1; Al 0.34-0.57 mg i-1; Zn 0.006-0.015 mg I-1; Na 0.63-1.91 mg l-1; B 0.008-0.010 mg l-1 and S 1.15-1.47 mg l-1. When ordered from the most infertile to the most fertile site types, groundwater pH and total concentrations of Ca, Mg, Mn, Fe and Na significantly (P < 0.001) increased. There was a large seasonal variation in the concentrations of S, K, Na, B and Zn, and a large within-plot variation in K, NH4+-N, P and B concentrations. The results indicated that factors other than the chemistry of peat were involved in determining the concentrations of these nutrients in the groundwater. Groundwater concentrations of Al, Fe, Ca and Mg, on the other hand, were found to be strongly correlated with the corresponding total nutrient concentrations in the surface peat layer.
Keywords: peatlands, peat nutrients, water chemistry
-
Nieminen,
The Finnish Forest Research Institute, P.O. Box 18, SF-01301 Vantaa, Finland
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Pätilä, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Metsäojitettujen soiden vesistökuormitus.
Ojituksen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon ja vesistöihin – yhteenveto.
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Valitsemasi artikkelit
Suo - Mires & Peat
