Artikkelit jotka sisältää sanan 'peatland forestry'
Metsäojitettujen soiden typpi- ja fosforikuormitus Suomessa.
English title: Forestry on drained peatlands as a source of surface water nitrogen and phosphorus in Finland.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Viime vuosina julkaistujen tutkimusten mukaan metsäojitettujen soiden vesistökuormituksen epäillään olevan moninkertaisesti aiemmin arvioitua suurempaa. Syynä tähän on se, että kuormitusta syntyy aiemmista käsityksistä poiketen silloinkin, kun ojitusalueilla ei ole vuosikausiin tehty mitään toimenpiteitä. Tässä työssä arvioitiin metsäojitusalueilta syntyvä vesistökuormitus ottamalla huomioon sekä tämä nykyisistä metsätaloustoimenpiteistä riippumaton ”ojituslisä” että kunnostusojituksen, lannoituksen ja hakkuiden aiheuttama kuormitus. Tehdyn arvion mukaan metsätaloudesta ojitetuilla soilla syntyy Suomessa vuosittain typpikuormitusta noin 8 500 Mg ja fosforikuormitusta 590 Mg. Kun ojituslisä otetaan huomioon, typpikuormitus on noin 18-kertainen ja fosforikuormitus 6–7-kertainen aiempiin vain eri toimenpiteiden kuormitukset huomioon ottaviin arvioihin verrattuna. Vesiensuojelun kannalta oleellista olisi selvittää, mitkä tekijät ojitusalueilla aiheuttavat ojituslisän muodossa tapahtuvaa pysyvää kuormitusta ja mitä tämän kuormituksen torjumiseksi on tehtävissä.
Metsäojituksen vaikutuksesta ilmastoon.
English title: Climatic impacts of forestry on drained boreal peatlands.
Original keywords:
turvemaa;
ojitus;
hiilidioksidi;
metaani;
kasvihuonekaasut;
typpioksiduuli;
suometsätalous
English keywords:
peat;
peatland forestry;
ditching;
Carbon dioxide;
methane;
nitrous oxide;
greenhouse gases
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijä
Metsäojitus vähentää merkittävästi soiden metaanipäästöjä. Rehevien ruoho- ja mustikkaturvekankaiden maaperä on kuitenkin merkittävä hiilidioksidin lähde ilmakehään turpeen vähenemisen takia. Karujen puolukka- ja varputurvekankaiden turve ei näyttäisi nykyisin merkittävästi vähenevän. Puustobiomassan merkittävän suurenemisen ansiosta Suomen metsäojitetut suot ovat tällä hetkellä kasvihuonekaasujen nettonielu.
Ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta metsänkasvatuksen jatkaminen lienee paras maankäyttömuoto metsäojitetuille soille lähivuosikymmenten aikana. Vaikka laajamittaisella ennallistamisella voitaisiin estää rehevien soiden turpeen väheneminen, samalla kuitenkin puuston kasvu vähenisi ja metaanipäästö kasvaisi. Ennallistamisen jälkeen kestänee vähintään kymmeniä tai satoja vuosia, ennen kuin saavutetaan ilmaston kannalta metsänkasvatuksen jatkamista parempi tilanne. Pitkällä aikavälillä rehevien soiden ennallistaminen on kuitenkin ilmaston kannalta parempi vaihtoehto, koska jo muutaman kymmenen senttimetrin paksuisen turvekerroksen häviäminen vapauttaa enemmän hiiltä ilmakehään kuin kookaskaan puusto pystyy sitomaan itseensä.
Metsäojitettujen soiden kasvihuonekaasutaseista on viime vuosina kertynyt melko kattavasti tietoa. Jotta metsätalouden jatkamisen tai mahdollisen puuston kasvamaan jättämisen tai suon ennallistamisen ilmastovaikutuksen suuruutta voidaan täsmällisesti arvioida, tarvitaan vertailulaskelmia eri vaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöistä. Suuren kokonaispinta-alan takia metsäojitettujen soiden tulevalla käytöllä voi olla suuri vaikutus Suomen kasvihuonekaasupäästöihin.
-
Ojanen,
Luonnonvarakeskus (LUKE)
Sähköposti:
paavo.ojanen@helsinki.fi
Ojitettujen suokuusikoiden ravinnetarpeen määritys neulasanalyysillä.
English title: Nutritional diagnosis of Norway spruce stands growing on drained peatlands using foliar analysis.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijä
The purpose of this study was to determine critical nutrient concentration values for interpreting foliar analysis of Norway spruce stands growing on drained peatlands. During 1987–91, a total of 162 spruce needle samples from various peatland sites in Finland were taken and analysed for N, P, K, Ca, Mg, B, Cu, Fe, Mn and Zn. The mean height growth of the two preceding growing seasons was used as the growth parameter for multiple and simple regression analyses. Foliar concentrations significantly explained height growth. Simple regression analysis was used to estimate the following critical values indicating severe to moderate nutrient deficiencies for the main nutrients: N 1.15–1.30%, P 1.70–2.30 mg g-1 and K 5.40–6.60 mg g-1. Also the following tentative critical concentrations are suggested: Cu 2.0 mg kg-1, Fe 13.0 mg kg-1, Mg 0.80 mg g-1 and Zn 16.0 mg kg-1. Results for B are in accordance with previous, but unsubstantiated, critical values (6–8 mg g-1).
-
Veijalainen,
The Finnish Forest Research Institute, Vantaa Research Centre, P.O. Box 18, FIN-01301 Vantaa, Finland
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
Hidasliukoisten fosforilannoitteiden ominaisuudet ja käyttökelpoisuus suometsien lannoituksessa. Kirjallisuuteen perustuva tarkastelu.
English title: Properties of slow release phosphorus fertilizers with special reference to their use on drained peatland forests. A review.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijä
Slow-release phosphorus fertilizers have long been considered as a primary fertilization option on drained peatland forests in Finland. There has also been growing interest in using slow-release P-fertilizers as a better alternative to water-soluble fertilizers on agricultural land. Manufacture of different P-fertilizers, and those fertilizer and site properties which affect the rate of P release, are reviewed. The effects of slow-release P-fertilizers on plant growth and the liability to be leached into waterways are also discussed. In particular, the behaviour of slow-release P-fertilizers on drained peatland forests is considered.
Key words: fertilizer dissolution, fertilizer leaching, phosphate minerals, peatland forestry
-
Nieminen,
The Finnish Forest Research Institute, Vantaa Research Centre, P. O. Box 18, FIN-01301, Vantaa, Finland
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
Kasvillisuuden muutokset rämeillä ojituksen ja lannoituksen jalkeen.
English title: Vegetation changes after drainage and fertilization in pine mires.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
The effects of drainage and fertilization (both slowly and readily soluble fertilizers were included) on the above-ground biomass and cover of understorey vegetation were studied in two mires situated at Lammi, southern Finland, and at Ilomantsi, northern Karelia. Urea and especially micronutrients decreased the cover of Sphagnum species. Slowly soluble nitrogen also decreased the cover of Sphagnum, but not as efficiently. In fen site types the cover and biomass of Vaccinium oxycoccos and Andromeda polifolia increased strongly after fertilization. The greatest change in vegetation was caused by micronutrients given together with macronutrients. The cover and biomass of Eriophorum vaginatum and Rubus chamaemorus increased on all the fertilization plots probably because phosphorus was included in all the treatments. Calluna vulgaris and Empetrum nigrum benefited from the NPK fertilization on hummock sites.
Keywords: Apatite, biodiversity, biomass, biotite, peatland forestry, urea
-
Vasander,
Department of Forest Ecology, P.O. Box 24 (Unioninkatu 40 B), FIN-00014 University of Helsinki, Finland
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Kuusipalo, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
- Lindholm, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Changes in the carbon balance of forested mires in Karelia due to drainage.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
The carbon balance of undrained and drained parts of a herb-rich pine fen mire ecosystem were calculated. The drainage had been carried out twenty years earlier. Drainage resulted in an increase of 1.23 t C ha-1 a-1 within the ecosystem. The increase was due to increased stand production, which exceeded a loss of carbon from the peat (-0.32 t ha-1 a-1).
Keywords: Peat, peatland forestry, phytomass, Russia
-
Sakovets,
Karelian Science Centre, Forest Institute, Pushkinskaja II, 185610 Petrozavodsk, Russia
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Germanova, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
A method to estimate the effect of forest drainage on the carbon store of a mire.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Mires are sinks for carbon. Drainage enhances the aerobic microbial decomposition of the surface peat, which may transform mires into net sources of carbon to the atmosphere. However, the increase in the growth of the tree stand and consequent fixation of carbon after drainage may be expected to have a compensating effect. The effects of drainage on the carbon stores of a mire are not easy to establish. This paper discusses a method that can be used to assess the changes in cases where part of the mire has been left in the virgin condition. The method is based on bulk density and carbon content profiles measured along a transect running from the undrained part to the drained part of the mire. The carbon store of the peat in each case is calculated for the peat depth in which drainage is considered to have caused changes. The subsidence at each measuring point on the drained side is subtracted from the original peat depth before carbon store calculations.
Keywords: Boreal zone, carbon stores, peatland forestry
-
Laine,
Department of Forest Ecology, P.O. Box 24, FIN-00014 University of Helsinki, Finland
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Vasander, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
- Puhalainen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Volume and mass budgets of blanket peat in the north of Scotland.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
The ground surface was 0.5 m lower under a 22-year-old lodgepole pine (Pinus contorta) plantation than in the adjacent unplanted ride. The peat was much drier beneath the trees than in the ride. The depth of peat under the trees, adjusted so that each layer had the same dry bulk density as the originally equivalent depths in the ride, effectively reversing shrinkage due to drying, was 2 cm greater than our best estimate of its original depth and the depth in the ride was 8 cm greater than in 1966. The original depths, surveyed in 1966 had too large an uncertainty (± 15 cm) for the changes to be significant.
Keywords: Carbon stores, peatland forestry, Pinus contorta
-
Anderson,
Forestry Authority, Northern Research Station, Roslin, Midlothian, EH25 9SY, UK
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Pyatt, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
- Sayers, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
- Blackhall, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
- Robinson, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Suometsät ja niiden tutkimus Virossa ja Latviassa.
English title: Peatland forestry research in Estonia and Latvia.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
The authors visited Estonia and Latvia on 20-25.8.1990 in order to get acquainted with peatland forestry research and methods for increasing tree growth on cultivated peatlands, especially by using fertilization. The paper describes peatland forestry in general, paying special attention to the activities in the field of fertilization research on Estonian and Latvian peatlands.
Keywords: Drainage, fertilization, peatland forestry
-
Kaunisto,
The Finnish Forest Research Institute, Parkano ResearchStation, SF-39700 Parkano, Finland.
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Ferm, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
- Kokkonen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Turpeentuhkan vaikutuksesta puuston kasvuun ja ravinnetilaan käytännön lannoitustyömailla.
English title: Growth and foliar nutrients in peat-ash fertilized stands.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
This study included growth and needle analysis in ash-fertilized spruce and pine stands near Oulu (65 °N, 26 °E). Most of these stands, totalling 770 measured trees, were on peat and fertilized in wintertime 1980 and 1981 as practical work with 40 m3/ha. By 1985 there was a clear increment of growth, especially in spruce stands, probably due to the great amount of phosphorus (375 kg/ha) applied.
Keywords: peatland forestry, tree growth, ash-fertilization, phosphorus.
-
Silfverberg,
Department of Peatland Forestry, The Finnish Forest Research Institute, Unioninkatu 40 A, 00170 Helsinki, Finland
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Issakainen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Lähetä sähköpostiin
Ruuhijärvi R.,
(1974)
On the cranberry yields on peatlands
Suo - Mires and peat
vol. 25
no. 2
artikkeli 9423
(poista)
| Muokkaa kommenttia
Mäkinen Y.,
(1974)
On the cultivation of cloudberry
Suo - Mires and peat
vol. 25
no. 3-4
artikkeli 9429
(poista)
| Muokkaa kommenttia
Bosse U.,
Frenzel P.
(2001)
CH4 emissions from a West Siberian mire
Suo - Mires and peat
vol. 52
no. 3-4
artikkeli 9816
(poista)
| Muokkaa kommenttia
Haahti K.,
Koivusalo H.
et al.
(2012)
Factors affecting the spatial variability of wat..
Suo - Mires and peat
vol. 63
no. 3-4
artikkeli 9883
(poista)
| Muokkaa kommenttia
Päivänen J.,
(2018)
Suo - Mires and peat
vol. 68
no. 2-3
artikkeli 10116
(poista)
| Muokkaa kommenttia
Lindholm T.,
Heikkilä R.
et al.
(2020)
Mire ecosystem studies in Finland and in Russia ..
Suo - Mires and peat
vol. 70
no. 2-3
artikkeli 10320
(poista)
| Muokkaa kommenttia
Suo - Mires & Peat
