Artikkelit jotka sisältää sanan 'Carbon dioxide'
Metsäojituksen vaikutuksesta ilmastoon.
English title: Climatic impacts of forestry on drained boreal peatlands.
Original keywords:
turvemaa;
ojitus;
hiilidioksidi;
metaani;
kasvihuonekaasut;
typpioksiduuli;
suometsätalous
English keywords:
peat;
peatland forestry;
ditching;
Carbon dioxide;
methane;
nitrous oxide;
greenhouse gases
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijä
Metsäojitus vähentää merkittävästi soiden metaanipäästöjä. Rehevien ruoho- ja mustikkaturvekankaiden maaperä on kuitenkin merkittävä hiilidioksidin lähde ilmakehään turpeen vähenemisen takia. Karujen puolukka- ja varputurvekankaiden turve ei näyttäisi nykyisin merkittävästi vähenevän. Puustobiomassan merkittävän suurenemisen ansiosta Suomen metsäojitetut suot ovat tällä hetkellä kasvihuonekaasujen nettonielu.
Ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta metsänkasvatuksen jatkaminen lienee paras maankäyttömuoto metsäojitetuille soille lähivuosikymmenten aikana. Vaikka laajamittaisella ennallistamisella voitaisiin estää rehevien soiden turpeen väheneminen, samalla kuitenkin puuston kasvu vähenisi ja metaanipäästö kasvaisi. Ennallistamisen jälkeen kestänee vähintään kymmeniä tai satoja vuosia, ennen kuin saavutetaan ilmaston kannalta metsänkasvatuksen jatkamista parempi tilanne. Pitkällä aikavälillä rehevien soiden ennallistaminen on kuitenkin ilmaston kannalta parempi vaihtoehto, koska jo muutaman kymmenen senttimetrin paksuisen turvekerroksen häviäminen vapauttaa enemmän hiiltä ilmakehään kuin kookaskaan puusto pystyy sitomaan itseensä.
Metsäojitettujen soiden kasvihuonekaasutaseista on viime vuosina kertynyt melko kattavasti tietoa. Jotta metsätalouden jatkamisen tai mahdollisen puuston kasvamaan jättämisen tai suon ennallistamisen ilmastovaikutuksen suuruutta voidaan täsmällisesti arvioida, tarvitaan vertailulaskelmia eri vaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöistä. Suuren kokonaispinta-alan takia metsäojitettujen soiden tulevalla käytöllä voi olla suuri vaikutus Suomen kasvihuonekaasupäästöihin.
-
Ojanen,
Luonnonvarakeskus (LUKE)
Sähköposti:
paavo.ojanen@helsinki.fi
Talviaikainen hiilivuo boreaaliselta suosukkessiogradientilta seuraa kesäaikaisen hiilidynamiikan vaihtelua.
English title: Winter carbon losses from a boreal mire succession sequence follow summertime patterns in carbon dynamics.
Original keywords:
sukkessio;
suon kehitys;
primaarisoistuminen;
hiilidioksidi;
metaani;
lumikerros;
Siikajoki;
maankohoamisrannikko
English keywords:
Carbon dioxide;
methane;
Mire development;
land uplift coast;
mire succession;
primary paludification;
snow pack;
Siikajoki
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Although carbon (C) gas exchange during the summer largely determines the annual C balance of mires, the wintertime fluxes cannot be ignored. Decomposition continues as long as the soil is not frozen and a proportion of the gases produced during summer are also released during winter. We measured carbon dioxide (CO2) and methane (CH4) fluxes along a successional mire sequence during two winters following growing seasons with divergent weather conditions. We studied the successional trends in wintertime C release in boreal mires, and quantified the contribution of wintertime C fluxes to annual fluxes. Wintertime CO2 and CH4 fluxes from the successional mire sequence were related to the flux rates during the previous summer. Average winter CO2 release along the successional sequence varied between 19.5 and 44.9 g CO2-C m–2 winter–1(6-months), and accounted for 8–14% of the annual CO2 release. There was no clear successional trend in CO2 fluxes. Average winter CH4 release along the successional sequence varied between 0.20 and 7.29 CH4-C g m–2 winter–1(6-months).The winter CH4 fluxes accounted for up to 38% of the annual CH4 emissions. Occasional CH4 uptake was detected at the younger successional stages during winter following the dry summer, while after the wet summer all sites emitted CH4. In general, most of the winter C losses were composed of CO2.
-
Leppälä,
Mirva Leppälä, Finnish Forest Research Institute, FIN-91500 Muhos, Finland. Current address: Metsähallitus, Natural Heritage Services Ostrobothnia, BOX 81, FI-90101 Oulu, Finland, email: mirva.leppala@metsa.fi
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Laine, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
- Tuittila, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
A mobile automatic gas chromatograph system to measure C02, CH4 and N2O fluxes from soil in the field.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
A caravan has been converted into a mobile laboratory for measuring fluxes of C02, CH4 and N2O from the soil in the field. The caravan is equipped with a gas chromatograph fitted with TC-, FI- and EC-detectors, and a PC controlled data logger. The gas collecting chambers can be used up to 50 m from the caravan. The closing and opening of the chambers, as well as the flows of sample gases from chambers to the gas chromatograph, is pneumatically regulated. Simultaneous recordings of temperature, light intensity and the depth of water table are made. The system has been used for two months in 1992, and some preliminary results are presented.
Keywords: Automated measuring, carbon dioxide, methane, nitrous oxide, peatland
-
Silvola,
Department of Biology, University of Joensuu, P.O. Box III, FIN-80I0I Joensuu, Finland
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Martikainen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
- Nykänen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Isotope geochemistry of gas and water samples from deep peats in boreal Canada.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
A number of determinations of carbon isotopes of gas from deep peats in northern Ontario, Canada are presented, 14C contents of both C02 and CH4 are higher than in adjacent peats indicating younger sources of carbon for their production with transport of these sources or of the gases themselves. High tritium levels indicate the presence of water derived from relatively recent precipitation and hydraulic gradients within the peat show that significant vertical water movement is possible. These preliminary results suggest that the carbon dynamics of boreal peatlands are far more complex than is generally realised.
Keywords: Carbon dioxide, carbon isotopes, methane, tritium, water movement
-
Charman,
University of Plymouth, Plymouth, Devon, PL4 8AA. UK
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Aravena, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
- Warner, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Lähetä sähköpostiin
Ruuhijärvi R.,
(1974)
On the cranberry yields on peatlands
Suo - Mires and peat
vol. 25
no. 2
artikkeli 9423
(poista)
| Muokkaa kommenttia
Mäkinen Y.,
(1974)
On the cultivation of cloudberry
Suo - Mires and peat
vol. 25
no. 3-4
artikkeli 9429
(poista)
| Muokkaa kommenttia
Bosse U.,
Frenzel P.
(2001)
CH4 emissions from a West Siberian mire
Suo - Mires and peat
vol. 52
no. 3-4
artikkeli 9816
(poista)
| Muokkaa kommenttia
Haahti K.,
Koivusalo H.
et al.
(2012)
Factors affecting the spatial variability of wat..
Suo - Mires and peat
vol. 63
no. 3-4
artikkeli 9883
(poista)
| Muokkaa kommenttia
Päivänen J.,
(2018)
Suo - Mires and peat
vol. 68
no. 2-3
artikkeli 10116
(poista)
| Muokkaa kommenttia
Lindholm T.,
Heikkilä R.
et al.
(2020)
Mire ecosystem studies in Finland and in Russia ..
Suo - Mires and peat
vol. 70
no. 2-3
artikkeli 10320
(poista)
| Muokkaa kommenttia
Suo - Mires & Peat
