Artikkelit jotka sisältää sanan 'metaani'
Metsäojituksen vaikutuksesta ilmastoon.
English title: Climatic impacts of forestry on drained boreal peatlands.
Original keywords:
turvemaa;
ojitus;
hiilidioksidi;
metaani;
kasvihuonekaasut;
typpioksiduuli;
suometsätalous
English keywords:
peat;
peatland forestry;
ditching;
Carbon dioxide;
methane;
nitrous oxide;
greenhouse gases
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijä
Metsäojitus vähentää merkittävästi soiden metaanipäästöjä. Rehevien ruoho- ja mustikkaturvekankaiden maaperä on kuitenkin merkittävä hiilidioksidin lähde ilmakehään turpeen vähenemisen takia. Karujen puolukka- ja varputurvekankaiden turve ei näyttäisi nykyisin merkittävästi vähenevän. Puustobiomassan merkittävän suurenemisen ansiosta Suomen metsäojitetut suot ovat tällä hetkellä kasvihuonekaasujen nettonielu.
Ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta metsänkasvatuksen jatkaminen lienee paras maankäyttömuoto metsäojitetuille soille lähivuosikymmenten aikana. Vaikka laajamittaisella ennallistamisella voitaisiin estää rehevien soiden turpeen väheneminen, samalla kuitenkin puuston kasvu vähenisi ja metaanipäästö kasvaisi. Ennallistamisen jälkeen kestänee vähintään kymmeniä tai satoja vuosia, ennen kuin saavutetaan ilmaston kannalta metsänkasvatuksen jatkamista parempi tilanne. Pitkällä aikavälillä rehevien soiden ennallistaminen on kuitenkin ilmaston kannalta parempi vaihtoehto, koska jo muutaman kymmenen senttimetrin paksuisen turvekerroksen häviäminen vapauttaa enemmän hiiltä ilmakehään kuin kookaskaan puusto pystyy sitomaan itseensä.
Metsäojitettujen soiden kasvihuonekaasutaseista on viime vuosina kertynyt melko kattavasti tietoa. Jotta metsätalouden jatkamisen tai mahdollisen puuston kasvamaan jättämisen tai suon ennallistamisen ilmastovaikutuksen suuruutta voidaan täsmällisesti arvioida, tarvitaan vertailulaskelmia eri vaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöistä. Suuren kokonaispinta-alan takia metsäojitettujen soiden tulevalla käytöllä voi olla suuri vaikutus Suomen kasvihuonekaasupäästöihin.
-
Ojanen,
Luonnonvarakeskus (LUKE)
Sähköposti:
paavo.ojanen@helsinki.fi
Talviaikainen hiilivuo boreaaliselta suosukkessiogradientilta seuraa kesäaikaisen hiilidynamiikan vaihtelua.
English title: Winter carbon losses from a boreal mire succession sequence follow summertime patterns in carbon dynamics.
Original keywords:
sukkessio;
suon kehitys;
primaarisoistuminen;
hiilidioksidi;
metaani;
lumikerros;
Siikajoki;
maankohoamisrannikko
English keywords:
Carbon dioxide;
methane;
Mire development;
land uplift coast;
mire succession;
primary paludification;
snow pack;
Siikajoki
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Although carbon (C) gas exchange during the summer largely determines the annual C balance of mires, the wintertime fluxes cannot be ignored. Decomposition continues as long as the soil is not frozen and a proportion of the gases produced during summer are also released during winter. We measured carbon dioxide (CO2) and methane (CH4) fluxes along a successional mire sequence during two winters following growing seasons with divergent weather conditions. We studied the successional trends in wintertime C release in boreal mires, and quantified the contribution of wintertime C fluxes to annual fluxes. Wintertime CO2 and CH4 fluxes from the successional mire sequence were related to the flux rates during the previous summer. Average winter CO2 release along the successional sequence varied between 19.5 and 44.9 g CO2-C m–2 winter–1(6-months), and accounted for 8–14% of the annual CO2 release. There was no clear successional trend in CO2 fluxes. Average winter CH4 release along the successional sequence varied between 0.20 and 7.29 CH4-C g m–2 winter–1(6-months).The winter CH4 fluxes accounted for up to 38% of the annual CH4 emissions. Occasional CH4 uptake was detected at the younger successional stages during winter following the dry summer, while after the wet summer all sites emitted CH4. In general, most of the winter C losses were composed of CO2.
-
Leppälä,
Mirva Leppälä, Finnish Forest Research Institute, FIN-91500 Muhos, Finland. Current address: Metsähallitus, Natural Heritage Services Ostrobothnia, BOX 81, FI-90101 Oulu, Finland, email: mirva.leppala@metsa.fi
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Laine, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
- Tuittila, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Valitsemasi artikkelit
Suo - Mires & Peat
