In English

Viimeisin julkaistu numero: 74

Julkaisufoorumin luokka: 1

Vertaisarviointimenettely

Kirjoitusohjeet tekijälle

Tarjoa artikkeli (käsikirjoitus)

Valitse numero:

74 (2023)

73 (2022)

72 (2021)

71 (2020)

70 (2019)

69 (2018)

68 (2017)

67 (2016)

66 (2015)

65 (2014)

64 (2013)

63 (2012)

62 (2011)

61 (2010)

60 (2009)

59 (2008)

58 (2007)

57 (2006)

56 (2005)

55 (2004)

54 (2003)

53 (2002)

52 (2001)

51 (2000)

50 (1999)

49 (1998)

48 (1997)

47 (1996)

46 (1995)

45 (1994)

44 (1993)

43 (1992)

42 (1991)

41 (1990)

40 (1989)

39 (1988)

38 (1987)

37 (1986)

36 (1985)

35 (1984)

34 (1983)

33 (1982)

32 (1981)

31 (1980)

30 (1979)

29 (1978)

28 (1977)

27 (1976)

26 (1975)

25 (1974)

24 (1973)

23 (1972)

22 (1971)

21 (1970)

20 (1969)

19 (1968)

18 (1967)

17 (1966)

16 (1965)

15 (1964)

14 (1963)

13 (1962)

12 (1961)

11 (1960)

10 (1959)

9 (1958)

8 (1957)

7 (1956)

6 (1955)

5 (1954)

4 (1953)

3 (1952)

2 (1951)

1 (1950)

Artikkelit kirjoittajalta Pekka Salminen

Rauno Ruuhijärvi, Pekka Salminen, Seppo Tuominen. Palsasoiden levinneisyys, rakennetyypit ja tila Suomessa 2010-luvulla.

English title: Distribution range, morphological types and state of palsa mires in Finland in the 2010s.

Original keywords: ikirouta; kumpupalsat; laakiopalsat; palsasuot; palsojen sulaminen

English keywords: palsa mires; palsa mounds; palsa plateaus; permafrost; thawing of palsas

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tässä tutkimuksessa osoitetaan, että Suomessa esiintyy kaksi palsojen rakennetyyppiä: kumpupalsat ja laakiopalsat. Niiden luonnehtimat suot kuvataan palsasoiden eri yhdistymätyyppeinä. Kumpupalsasoissa on paikoittaista eli sporadista ikiroutaa ja laakiopalsasoissa epäjatkuvaa ikiroutaa. Palsojen esiintyminen, pinta-ala ja tila on kartoitettu ilmakuvien avulla. Kumpupalsojen varsinainen esiintymisalue on tunturikoivuvyöhykkeen etelä- ja keskiosissa Enontekiöllä, Utsjoella ja Inarin pohjoisosissa, laakiopalsojen tunturikoivuvyöhykkeen yläosissa ja alapaljakalla Enontekiön Käsivarren keskiosissa ja Utsjoen itäisillä tuntureilla. Palsojen sulaminen on tähän mennessä kohdistunut etupäässä kumpupalsoihin, joista 60–70 % on romahtanut. Monet kumpupalsasuot ovat palautumassa aapasoiksi. Laakiopalsat kestävät ilmaston muutosta paremmin. Niiden sulamisasteeksi on arvioitu 10–30 %. Tutkimuksessa kuvataan myös palsojen sulamismekanismia, jonka todetaan tapahtuvan kumpupalsoilla pääasiassa lateraalisesti suoveden vaikutuksesta, laakiopalsoilla myös pinnalle syntyvien termokarstiallikoiden takia. Sulaminen ei ole enää yhteydessä palsojen sykliseen kehitykseen, vaan se tapahtuu ilmaston muutoksen seurauksena. Uusia palsan aihioita ei ole enää nähty 2000-luvun ilmakuvissa, eikä myöskään maastossa.

Ruuhijärvi, Sähköposti: r.ruuhijarvi@gmail.com
Salminen, Sähköposti: jposalminen@gmail.com
Tuominen, Suomen ympäristökeskus, Latokartanonkaari 11, 00790 Helsinki Sähköposti: seppo.tuominen@syke.fi

Pekka Salminen. Irlannin suot ja niiden suojelu.

English title: Irish mires and their conservation.

Avainsanat: Blanket bogs; Ireland; raised bogs

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Originally over 17 per cent of the land area of Ireland was covered by mires. The Irish and Scotch occurrences of blanket bogs are among the most important in the world. There have also been excellent raised bog areas especially in the low-lying central plateau of Ireland. Due to turf burning, peat extraction and drying of peatlands during hundreds of years, the occurrence of mires in their natural state is becoming rare. Only some 100 000 hectares of scientifically and conservationally valuable peatlands are remaining, which is less than 10 per cent of the total peatland area of the country. Increasing international and national pressures for mire conservation have forced the Irish government to define goals for national mire conservation. According to the programme, 10 000 ha of raised bogs (3.2% of the original raised bog areas) and 40 000 ha of blanket bogs (5.2% of the original blanket bog areas), as well as a couple of thousand hectares of the remnants of the rich open fens are to be preserved. Yet, there are not adequate preservation resources available. Only one-third of the mire protection goals have been achieved. Keywords: Blanket bogs, Ireland, raised bogs

Salminen, Ministry of Environment, P.O. Box 399, SF-00121 Helsinki, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Eero Kaakkinen, Pekka Salminen, Harri Vasander. Skotlannin peittosuot ja niiden suojelu.

English title: Scottish blanket mires and their conservation.

Avainsanat: peatlands; afforestation; preservation; Scodand

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Controversy between the conservation and utilization of Scottish peadands is discussed on the basis of the authors' experience from the excursion of the International Mire Conservation Group (IMCG) to Scotland in September 1986 (EK & PS) and the participation in the international symposium "Peatland Ecosystems and Man: An Impact Assessment" in Dundee, Scotland in September 1989 (HV). Many blanket mires, especially in north-central Scotland, have an international conservation value. At the same time almost one fifth of this mire area has been afforested. The purpose of the Nature Conservancy Council is to conserve as large watershed areas as possible and to guide afforestation to those areas which have already lost their naturalness. There is now an urgent need of mire conservation in Scotland in order to save distinguished areas of Scottish blanket mires. Key words: afforestation, peatlands, preservation, Scodand

Kaakkinen, Provincial Government in Oulu, P.O. Box 293, SF-90101Oulu, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Salminen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Vasander, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Eero Kaakkinen, Pekka Salminen. Soidensuojelun perusohjelman toteuttaminen.

English title: Basic plan for peatland nature conservation in Finland.

Avainsanat: peatland conservation; nature protection; management

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

The Government of Finland has approved a basic plan for peatland preservation. About 600 mire sites have been proposed for conservation, covering an area of ca. 490 000 hectares. State-owned mires (70 % of the area in the programme) will be protected under the Nature Conservation Act of 1923 (71/23). The mires under other ownership will be acquired by the state for preservation purposes or protected by a decision of the provincial government concerned. A special management and land use plan is to be prepared for every protected peatland area which will be approved by the Ministry of Environment. Key words: peatland conservation, nature protection, management

Kaakkinen, Provincial government in Oulu, P.O. Box 293, SF-90101 Oulu, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Salminen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Harri Vasander, Pekka Salminen, Jukka Ruuhijärvi. In Memoriam: Suoseuran kunniajäsen, professori Rauno Ruuhijärvi 1930–2022.

English title: In Memoriam: Suoseuran kunniajäsen, professori Rauno Ruuhijärvi 1930–2022.

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Vasander, Sähköposti: harri.vasander@helsinki.fi
Salminen, Sähköposti: jposalminen@gmail.com
Ruuhijärvi, Sähköposti: jk@nn.fi

Rekisteröidy

Click this link to register to Suo - Mires and peat.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit