Etusivu
Lehden käytänteet
Toimituskunta
Yhteystiedot
Open Access
Muut sarjat
Silva Fennica Metsätieteen aikakauskirja Dissertationes Forestales
In English
Viimeisin julkaistu numero: 74
Julkaisufoorumin luokka: 1
Valitse numero:
74 (2023)
73 (2022)
72 (2021)
71 (2020)
70 (2019)
69 (2018)
68 (2017)
67 (2016)
66 (2015)
65 (2014)
64 (2013)
63 (2012)
62 (2011)
61 (2010)
60 (2009)
59 (2008)
58 (2007)
57 (2006)
56 (2005)
55 (2004)
54 (2003)
53 (2002)
52 (2001)
51 (2000)
50 (1999)
49 (1998)
48 (1997)
47 (1996)
46 (1995)
45 (1994)
44 (1993)
43 (1992)
42 (1991)
41 (1990)
40 (1989)
39 (1988)
38 (1987)
37 (1986)
36 (1985)
35 (1984)
34 (1983)
33 (1982)
32 (1981)
31 (1980)
30 (1979)
29 (1978)
28 (1977)
27 (1976)
26 (1975)
25 (1974)
24 (1973)
23 (1972)
22 (1971)
21 (1970)
20 (1969)
19 (1968)
18 (1967)
17 (1966)
16 (1965)
15 (1964)
14 (1963)
13 (1962)
12 (1961)
11 (1960)
10 (1959)
9 (1958)
8 (1957)
7 (1956)
6 (1955)
5 (1954)
4 (1953)
3 (1952)
2 (1951)
1 (1950)

Artikkelit jotka sisältää sanan 'climate change'

Pasi Talvitie, Aleksi Räsänen, Niko Silvan. Häädetkeitaan ja Kauhanevan allikkorakenteen muutokset vuosina 1947–2017 kaukokartoituksen perusteella.
English title: Changes in the open water hollows in Häädetkeidas and Kauhaneva mires during 1947–2017 based on remote sensing.
Original keywords: ilmastonmuutos; geomorfologia; ilmakuvat; kaukokartoitus; keidassuot; maximum likelihood; ohjattu luokittelu; PlanetScope
English keywords: climate change; Remote Sensing; Aerial images; Geomorphology; Maximum likelihood; PlanetScope; Supervised classification
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Keidassuot ovat Etelä-Suomen yleisin suoyhdistymätyyppi. Ne saavat vetensä ja ravinteensa sateen mukana. Keidassoiden pintaa luonnehtivat kuivat harjanteet, kermit, ja märät painanteet, kuljut. Ilmaston lämpeneminen vähentää talven lumisuutta ja lisää haihduntaa, minkä on arvioitu laskevan keidassoiden vedenpintaa. Tämä voi aiheuttaa muutoksia keidassoiden ekosysteemissä ja kiihdyttää ilmaston lämpenemistä paikalli­sesti. Keidassoilla tapahtuvia pitkäaikaismuutoksia on tutkittu kuitenkin verraten vähän.
Tässä työssä tarkastellaan vesipintaisten kuljujen eli allikoiden määrässä 70 vuoden aikana tapahtuneita muutoksia ilma- ja satelliittikuvien avulla. Tutkimuskohteina ovat kaksi Länsi-Suomessa sijaitsevaa keidassuota: Häädetkeidas ja Kauhaneva. Pitkän ajan muutosta seurataan ilmakuvien objektiperusteisen segmentoinnin ja ohjatun suurimman todennäköisyyden luokittelun avulla. Yksittäisen kasvukauden aikaista muutosta tarkastellaan satelliittikuvien ja ohjatun suurimman todennäköisyyden luokittelun avulla. Tuloksia verrataan tarkasteluajanjaksolta kerättyihin säätietoihin.
Tulosten perusteella allikoiden lukumäärä ja pinta-ala ovat vaihdelleen tarkastelujakson aikana. 1940-luvulta 1970-luvulle asti pinta-aloissa ja lukumäärissä on ollut kasvua, minkä jälkeen ne ovat vähentyneet. 1940-luvun tilanteeseen nähden allikoiden lukumäärä on Häädetkeitaalla vähentynyt 13,8 % ja pinta-ala on vähentynyt 14,8 %. Kauhanevalla lukumäärä on vähentynyt 5,3 % ja pinta-ala on vähentynyt 6,3 %. Alueen keskilämpötila on samaan aikaan noussut yli 1 °C. Satelliittikuva-analyysin perusteella vaihtelu voi yksittäisen kasvukauden aikana olla kuitenkin voimakasta, mikä aiheuttaa epävarmuutta pitkän ajan muutoksen tulkintaan.
Tulokset osoittavat, että keidassoilla tapahtuu kaukokartoitusmenetelmin havaittavia pintarakenteen muutoksia, joilla on todennäköisesti kytkös ilmasto-olosuhteiden muutokseen.

  • Talvitie, Lauhanvuori - Hämeenkangas Unesco Global Geopark, Alpinkatu 2, 3700 Kankaanpää, Sähköposti: pasi.talvitie@lhgeopark.fi
  • Räsänen, Luonnonvara­keskus (Luke), Paavo Havaksen tie 3, 90570 Oulu Sähköposti: aleksi.rasanen@helsinki.fi
  • Silvan, Luonnonvarakeskus (Luke), Tekniikankatu 1, 33720 Tampere Sähköposti: niko.silvan@luke.fi
Jukka Turunen. Luonnontilaisten soiden pitkänajan- ja nykykertymät boreaalisella ja subarktisella kasvillisuusvyöhykkeellä: katsaus.
English title: Past and present carbon accumulation in undisturbed boreal and subarctic mires: a review.
Avainsanat: fens; climate change; carbon accumululation; bogs; boreal region; subarctic region; Holocene
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
This review integrates the results from several recent studies on carbon (C) accumulation in undisturbed boreal and subarctic mire ecosystems in Finland, Sweden, Russia, Canada, and USA. Generally, a large variation in the average long-term apparent rate of carbon accumulation (LORCA) has been found among mires based on the mire type, age and geographical location. The differences in LORCA between the raised bog region and the aapa mire regions were found to be significant. The updated LORCA for undrained boreal and subarctic mire regions has been estimated at 13–20 g C m–2 a–1 throughout the Holocene, which is clearly lower than previous estimates for these northern mire regions. The age of the peat column is an important predictor of C accumulation and has to be taken into account when comparing results. The results indicate a rapid mire expansion in southern Finland from ca. 10 500 to 8500 cal. year BP, from 5000 to 3000 cal. year BP and around 2000 cal. year BP. In northern Finland the extensive mire expansion occurred from ca. 10500 to 8000 cal. year BP. The recent apparent rate of C accumulation (RERCA) in boreal and subarctic mire regions over the past 100 to 200 years ranges from 30 to 120 g C m-2 a-1. The future C balance scheme of mires is also briefly discussed. Key words: carbon accumulation, bogs, fens, boreal region, subarctic region, Holocene, climate change
  • Turunen, Geological Survey of Finland, Kuopio Unit, P.O. Box 1237, 70211 Kuopio, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
Jyrki Jauhiainen, Harri Vasander, Jouko Silvola. Differences in response of two Sphagnum species to elevated CO2 and nitrogen input.
Avainsanat: production; peatlands; climate change; Bryophyte ecology
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
Cushions of Sphagnum fuscum and S. angustifolium were grown in the laboratory in four different C02 concentrations (350, 700, 1 000, and 2 000 ppm) and N deposition levels (0, 10, 30, and 100 kg ha-1 a-1). The same N deposition levels were also applied in the field. C02 concentration increased both the shoot density and dry mass of S. fuscum but decreased the length increment. There was no net effect on production. For S. angustifolium, shoot density did not alter with elevated C02 con-centration but the C02 induced increment in dry mass and length caused increased production. S. angustifolium suffered from nutrient deficiency on the 0 kg N ha-1a-1 treatment and S. fuscum had difficulties to survive at the heaviest N load. No clear trends in length increment or cover was noticed in the field study during the first year. Keywords: Bryophyte ecology, climate change, peatlands, production
  • Jauhiainen, University of Joensuu, Department of Biology, P.O. Box 111, FIN-80I0I Joensuu, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Vasander, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Silvola, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Patrick Crill, Karen Bartlett, Nigel Roulet. Methane flux from boreal peat-lands.
Avainsanat: global change; Carbon; climate change
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
The peatlands found in the boreal zone (roughly 45°-60°N) store a significant reservoir of carbon, much of which is potentially available for exchange with the atmosphere. The anaerobic conditions that cause these soils to accumulate carbon also makes wet, boreal peatlands significant sources of methane (CH4) to the global troposphere. We estimate that boreal wetlands contribute approximately 19.5 Tg CH4 yr-1. The data available on the magnitude of boreal CH4 emissions have rapidly accumulated in the past twenty years. This paper offers a short review of the flux measurements (which range from roughly I to 2 000 mg CH4 m-2 d-1'), considers environmental controls of the flux and briefly discusses how climate change might affect future fluxes. Keywords: Carbon, climate change, global change
  • Crill, Complex Systems Research Center, Institute for the Study of Earth, Oceans and Space, University of New Hampshire, Durham, New Hampshire, U.S.A. 03824 Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Bartlett, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Roulet, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Minna Väliranta, Sanna Piilo, Hui Zhang. Viimeisten vuosisatojen lämpimien ja kylmien ilmastovaiheiden vaikutus ikiroutasoiden hiilidynamiikkaan ja hydrologisiin muutoksiin.
English title: Response of permafrost peatland hydrology and carbon dynamics to warm and cold climate phases during the last centuries.
Original keywords: hiilen kertyminen; ilmastonmuutos; hydrologiset muutokset; ikiroutasuot; kasvimakrofossiilit; kuoriamebat
English keywords: climate change; Carbon accumulation; hydrological changes; permafrost peatlands; plant macrofossils; testate amoeba
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Väliranta, Environmental Change Research Unit (ECRU), Ekosysteemit ja ympäristö tutkimusohjelma; Helsinki Institute of Sustainability Science (HELSUS) Sähköposti: minna.valiranta@helsinki.fi
  • Piilo, Environmental Change Research Unit (ECRU), Ekosysteemit ja ympäristö tutkimusohjelma; Helsinki Institute of Sustainability Science (HELSUS) Sähköposti: sanna.piilo@helsinki.fi
  • Zhang, Institute for Atmospheric and Earth System Research (INAR), Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Sähköposti: hui.zhang@helsinki.fi
Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Suo - Mires & Peat