In English

Viimeisin julkaistu numero: 74

Julkaisufoorumin luokka: 1

Vertaisarviointimenettely

Kirjoitusohjeet tekijälle

Tarjoa artikkeli (käsikirjoitus)

Valitse numero:

74 (2023)

73 (2022)

72 (2021)

71 (2020)

70 (2019)

69 (2018)

68 (2017)

67 (2016)

66 (2015)

65 (2014)

64 (2013)

63 (2012)

62 (2011)

61 (2010)

60 (2009)

59 (2008)

58 (2007)

57 (2006)

56 (2005)

55 (2004)

54 (2003)

53 (2002)

52 (2001)

51 (2000)

50 (1999)

49 (1998)

48 (1997)

47 (1996)

46 (1995)

45 (1994)

44 (1993)

43 (1992)

42 (1991)

41 (1990)

40 (1989)

39 (1988)

38 (1987)

37 (1986)

36 (1985)

35 (1984)

34 (1983)

33 (1982)

32 (1981)

31 (1980)

30 (1979)

29 (1978)

28 (1977)

27 (1976)

26 (1975)

25 (1974)

24 (1973)

23 (1972)

22 (1971)

21 (1970)

20 (1969)

19 (1968)

18 (1967)

17 (1966)

16 (1965)

15 (1964)

14 (1963)

13 (1962)

12 (1961)

11 (1960)

10 (1959)

9 (1958)

8 (1957)

7 (1956)

6 (1955)

5 (1954)

4 (1953)

3 (1952)

2 (1951)

1 (1950)

Artikkelit jotka sisältää sanan 'Remote Sensing'

Pasi Talvitie, Aleksi Räsänen, Niko Silvan. Häädetkeitaan ja Kauhanevan allikkorakenteen muutokset vuosina 1947–2017 kaukokartoituksen perusteella.

English title: Changes in the open water hollows in Häädetkeidas and Kauhaneva mires during 1947–2017 based on remote sensing.

Original keywords: ilmastonmuutos; geomorfologia; ilmakuvat; kaukokartoitus; keidassuot; maximum likelihood; ohjattu luokittelu; PlanetScope

English keywords: climate change; Remote Sensing; Aerial images; Geomorphology; Maximum likelihood; PlanetScope; Supervised classification

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Keidassuot ovat Etelä-Suomen yleisin suoyhdistymätyyppi. Ne saavat vetensä ja ravinteensa sateen mukana. Keidassoiden pintaa luonnehtivat kuivat harjanteet, kermit, ja märät painanteet, kuljut. Ilmaston lämpeneminen vähentää talven lumisuutta ja lisää haihduntaa, minkä on arvioitu laskevan keidassoiden vedenpintaa. Tämä voi aiheuttaa muutoksia keidassoiden ekosysteemissä ja kiihdyttää ilmaston lämpenemistä paikallisesti. Keidassoilla tapahtuvia pitkäaikaismuutoksia on tutkittu kuitenkin verraten vähän.
Tässä työssä tarkastellaan vesipintaisten kuljujen eli allikoiden määrässä 70 vuoden aikana tapahtuneita muutoksia ilma- ja satelliittikuvien avulla. Tutkimuskohteina ovat kaksi Länsi-Suomessa sijaitsevaa keidassuota: Häädetkeidas ja Kauhaneva. Pitkän ajan muutosta seurataan ilmakuvien objektiperusteisen segmentoinnin ja ohjatun suurimman todennäköisyyden luokittelun avulla. Yksittäisen kasvukauden aikaista muutosta tarkastellaan satelliittikuvien ja ohjatun suurimman todennäköisyyden luokittelun avulla. Tuloksia verrataan tarkasteluajanjaksolta kerättyihin säätietoihin.
Tulosten perusteella allikoiden lukumäärä ja pinta-ala ovat vaihdelleen tarkastelujakson aikana. 1940-luvulta 1970-luvulle asti pinta-aloissa ja lukumäärissä on ollut kasvua, minkä jälkeen ne ovat vähentyneet. 1940-luvun tilanteeseen nähden allikoiden lukumäärä on Häädetkeitaalla vähentynyt 13,8 % ja pinta-ala on vähentynyt 14,8 %. Kauhanevalla lukumäärä on vähentynyt 5,3 % ja pinta-ala on vähentynyt 6,3 %. Alueen keskilämpötila on samaan aikaan noussut yli 1 °C. Satelliittikuva-analyysin perusteella vaihtelu voi yksittäisen kasvukauden aikana olla kuitenkin voimakasta, mikä aiheuttaa epävarmuutta pitkän ajan muutoksen tulkintaan.
Tulokset osoittavat, että keidassoilla tapahtuu kaukokartoitusmenetelmin havaittavia pintarakenteen muutoksia, joilla on todennäköisesti kytkös ilmasto-olosuhteiden muutokseen.

Talvitie, Lauhanvuori - Hämeenkangas Unesco Global Geopark, Alpinkatu 2, 3700 Kankaanpää, Sähköposti: pasi.talvitie@lhgeopark.fi
Räsänen, Luonnonvarakeskus (Luke), Paavo Havaksen tie 3, 90570 Oulu Sähköposti: aleksi.rasanen@helsinki.fi
Silvan, Luonnonvarakeskus (Luke), Tekniikankatu 1, 33720 Tampere Sähköposti: niko.silvan@luke.fi

James Aber, Susan Aber. Leijailmakuvausmenetelmän käyttömahdollisuudet soiden kartoituksessa - esimerkkejä Viron soilta.

English title: Potential of kite aerial photography for peatland investigations with examples from Estonia.

Avainsanat: peatland; Estonia; Remote Sensing; kite aerial photography

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Kite aerial photography (KAP) involves the use of large kites to lift camera rigs 50–150 m above the ground. Various types of radio-controlled, single- and dual-camera systems may be employed to acquire images in visible and near-infrared portions of the spectrum. KAP has many advantages for peatland research, including: high portability, rapid setup and operation, small crew, range of suitable weather and site conditions, high-resolution images, and low cost of equipment and operation. On this basis, KAP could be utilized for multitemporal imagery throughout the growing season and from year to year to document study sites. Kite aerial photography at Endla Nature Reserve in Estonia demonstrates the potential of this method for acquiring useful images in vertical and oblique orientations. Sun glint in oblique views (toward the sun) can highlight the presence of water bodies regardless of water depth or turbidity. Color-infrared KAP would be especially useful for separating different types of vegetation cover and water bodies in peat bogs. Kite aerial photography could represent one level of observation in a multistage and multitemporal approach that involves ground study, conventional aerial photographs, and satellite imagery.

Aber, Earth Science, Emporia State University, Emporia, Kansas, 66801 U.S.A. Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Aber, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Timo-Pekka Juvonen, Mikko Ojanen, Juha Tanttu, Jarmo Rosnell. Kaukokartoituksen ympäristösovellukset: suotyyppien erottaminen pintalämpötilojen perusteella.

English title: Environmental applications of remote sensing methods: discriminating mire site types by surface temperatures.

Avainsanat: GIS; Remote Sensing; Thermal IR; Vegetation areas

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Remote sensing methods used together with the Geographical Information Systems (GIS) open new possibilities also in vegetation area studies. In this paper we apply these methods to discriminate mire site types. We studied surface temperatures in Isoneva mire, western Finland (60° 40' N, 21° 59' P), using Thermal Infrared (TIR)-images. The vegetation composition data were based on previous field studies. Surface temperature samples for four different mire site type and one upland forest site type were taken, and the distributions of their surface temperatures were analyzed. The results indicate that there are discernible surface temperature differences between different vegetation types. Key words: GIS, Remote Sensing, Thermal IR, Vegetation areas

Juvonen, University of Turku, Satakunta Environmental Research Centre, Reposaari, FIN-28900 Pori, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Ojanen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Tanttu, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Rosnell, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Rekisteröidy

Click this link to register to Suo - Mires and peat.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit