In English

Viimeisin julkaistu numero: 75

Julkaisufoorumin luokka: 1

Vertaisarviointimenettely

Kirjoitusohjeet tekijälle

Tarjoa artikkeli (käsikirjoitus)

Valitse numero:

75 (2024)

74 (2023)

73 (2022)

72 (2021)

71 (2020)

70 (2019)

69 (2018)

68 (2017)

67 (2016)

66 (2015)

65 (2014)

64 (2013)

63 (2012)

62 (2011)

61 (2010)

60 (2009)

59 (2008)

58 (2007)

57 (2006)

56 (2005)

55 (2004)

54 (2003)

53 (2002)

52 (2001)

51 (2000)

50 (1999)

49 (1998)

48 (1997)

47 (1996)

46 (1995)

45 (1994)

44 (1993)

43 (1992)

42 (1991)

41 (1990)

40 (1989)

39 (1988)

38 (1987)

37 (1986)

36 (1985)

35 (1984)

34 (1983)

33 (1982)

32 (1981)

31 (1980)

30 (1979)

29 (1978)

28 (1977)

27 (1976)

26 (1975)

25 (1974)

24 (1973)

23 (1972)

22 (1971)

21 (1970)

20 (1969)

19 (1968)

18 (1967)

17 (1966)

16 (1965)

15 (1964)

14 (1963)

13 (1962)

12 (1961)

11 (1960)

10 (1959)

9 (1958)

8 (1957)

7 (1956)

6 (1955)

5 (1954)

4 (1953)

3 (1952)

2 (1951)

1 (1950)

Artikkelit kirjoittajalta Leila Korpela

Joni Haapakoski, Juha-Pekka Hotanen, Jari Miina, Leila Korpela, Raisa Mäkipää. Erirakenteishakkuiden vaikutus aluskasvillisuuden rakenteeseen metsäojitetuissa korvissa.

English title: Short-term effects of selection harvesting on the structure of understorey vegetation in drained Picea abies mires.

Original keywords: kasvillisuus; jatkuva kasvatus; parittainen t-testi; poimintahakkuu; turvekangas; yleistetty lineaarinen malli; yläharvennus

English keywords: peatland; ground vegetation; continuous cover forestry; generalized linear model; paired sample t-test; thinning from above; uneven-aged cutting

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta on ehdotettu vaihtoehdoksi avohakkuiden käyttöön perustuvalle metsänkasvatukselle etenkin turvemailla, mutta menetelmän vaikutukset tunnetaan puutteellisesti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli analysoida voimakkuudeltaan kahden erilaisen erirakenteishakkuun (hakkuun jälkeiset puuston pohjapinta-alat 17 m²/ha ja 12–13 m²/ha) aiheuttamia, kahden vuoden aikana tapahtuneita kasvillisuusmuutoksia metsäojitetuissa korvissa sekä testata voiko hakkuiden aiheuttamia kasvilajien runsausmuutoksia ennustaa valtakunnalliseen (VMI) kasvillisuusaineistoon perustuvien mallien avulla. Erirakenteishakkuiden vaikutusta lajistoon sekä lajien ja lajiryhmien runsauksiin tutkittiin kokeellisesti kohteilla, jotka sijaitsivat eteläboreaalisen vyöhykkeen pohjoisosissa Multialla, Heinävedellä ja Juuassa. Kasvilajien vasteita koeala- ja puustotunnuksiin, erityisesti puuston pohjapinta-alaan, tutkittiin koko maan kattavan kasvillisuusaineiston avulla. Lisäksi analysoitiin vastemallien soveltuvuutta hakkuiden vaikutusten ennustamiseen käyttäen kokeellisen tutkimuksen aineistoa testiaineistona. Heinät ja sarat sekä ruohot runsastuivat nopeasti hakkuun jälkeen. Selvimmin hyötyivät pallosara (Carex globularis), metsätähti (Trientalis europaea) ja metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana). Kenttäkerrokseen kuuluvat puut (alle 50 cm) ja pensaat runsastuivat voimakkaammin hakatuilla aloilla, lajeista esimerkkinä vadelma (Rubus idaeus). Mustikan (Vaccinium myrtillus) ja puolukan (Vaccinium vitis-idaea) runsauksissa ei tapahtunut juuri muutoksia. Sammalet yleensä niukkenivat hakkuun myötä, mutta karikkeella kasvavat suikerosammalet (Brachythecium spp.) hieman runsastuivat voimakkaammin käsitellyillä aloilla. Lajimäärämuutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Tutkitut käsittelyt olivat kasvillisuutta hyvin säästäviä. Tulokset ovat todennäköisesti yleistettävissä tavanomaisten harvennusten vaikutuksiin. Kasvilajien vastemallit selittivät havaittujen peittävyysmuutosten suuntaa pääosin hyvin, mutta peittävyyksien tasoissa oli selvää, osin ajourista ja hakkuutähteistä johtuvaa vaihtelua. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa eri hakkuutapojen vaikutuksia aluskasvillisuuden rakenteeseen, sen merkitykseen metsikön vesi- ja ravinnetaseisiin, metsien uudistumiseen sekä ekosysteemipalveluihin.

Haapakoski, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Yliopistokatu 7, 80100 Joensuu Sähköposti: jonihaapakoski@gmail.com
Hotanen, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6B, 80100 Joensuu Sähköposti: juha-pekka.hotanen@luke.fi
Miina, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6B, 80100 Joensuu Sähköposti: jari.miina@luke.fi
Korpela, Luonnonvarakeskus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki Sähköposti: leila.korpela@luke.fi
Mäkipää, Luonnonvarakeskus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki Sähköposti: raisa.makipaa@luke.fi

Sakari Sarkkola, Leila Korpela. Ajankohtaisia näkökulmia menneeseen ja tulevaan soiden ja turpeen käyttöön ja tutkimukseen – IPS:n 50-vuotisjuhlasymposium Rotterdamissa Hollannissa 11.–14.9.2018.

English title: IPS 50th Anniversary Convention on 11–14 September 2018 in Rotterdam, Netherlands.

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Sarkkola, Luonnonvarakeskus Sähköposti: sakari.sarkkola@luke.fi
Korpela, Luonnonvarakeskus Sähköposti: leila.korpela@luke.fi

Leila Korpela, Antti Reinikainen. Boreaalisen reunavaikutteisen suokasvillisuuden monimuotoisuuden analyysia.

English title: Patterns of diversity in boreal mire margin vegetation.

Avainsanat: peatland; boreal forest; structural diversity; vegetation diversity

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Mire margin communities are mosaics of forest and mire vegetation which consist of several ecological guilds (forest, spruce mire, marsh and spring vegetation). Diversity patterns of undrained forested mire margin communities were examined by using numerical classification (TWINSPAN) and ordination (DCA) techniques. The understorey vegetation was tested for both alfa (species richness, Shannon H' and Pielou J diversity indices) and beta diversity (DCA dimensions). The structural diversity of the overstorey was examined by producing structural (TWINSPAN) clusters based on the percentage cover of tree and shrub species in six canopy layers and in one shrub layer. The study was based on the systematic sample plot data collected from permanent plots of the 8th Finnish National Forest Inventory (1985-86). The material consisted of 92 plots of undrained forested mire margin sites in south and central Finland (60o-66o). The alfa diversities between the seven site clusters differed more clearly than those between the site types. A considerable variety of species of different ecological guilds were found that represented the ecological sources of high beta diversity. Structural diversity varied between clusters formed from overstorey data.

Korpela, The Finnish Forest Research Institute, Vantaa Research Center, P.O.Box 18, FIN-01301 Vantaa, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Reinikainen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Leila Korpela, Sakari Sarkkola, Tapio Lindholm, Harri Vasander. Suoseuran ja metsäylioppilaiden retkeily Pohjois- Saksan kosteikkoviljelykohteille 15.–20.9.2019.

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Korpela, Luonnonvarakeskus Sähköposti: leila.korpela@luke.fi
Sarkkola, Luonnonvarakeskus Sähköposti: sakari.sarkkola@luke.fi
Lindholm, Suomen ympäristökeskus Sähköposti: tapio.lindholm@ymparisto.fi
Vasander, Helsingin yliopisto Sähköposti: harri.vasander@helsinki.fi

Riitta Korhonen, Leila Korpela. In Memoriam: Turvetaiteilija Papu Pirtola 1949–2017.

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Korhonen, Sähköposti: rk@nn.fi
Korpela, Luonnonvarakeskus, Helsinki Sähköposti: leila.korpela@luke.fi

Sakari Sarkkola, Leila (toim.) Korpela. Suopäivä 2.2.2018 – Peatland Day 2.2.2018.

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Sarkkola, Luonnonvarakeskus, Helsinki Sähköposti: sakari.sarkkola@luke.fi
Korpela, Luonnonvarakeskus, Helsinki Sähköposti: leila.korpela@luke.fi

Sakari Sarkkola, Leila (toim.) Korpela. Suot biotalouden maailmassa – Suopäivä 2.2.2016.

English title: Peatlands in the Bioeconomy World – Peatland Day in Finland 2.2.2016.

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Sarkkola, Luonnonvarakeskus, Helsinki Sähköposti: sakari.sarkkola@luke.fi
Korpela, Luonnonvarakeskus, Helsinki Sähköposti: leila.korpela@luke.fi

Rekisteröidy

Click this link to register to Suo - Mires and peat.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit