Etusivu
Lehden käytänteet
Toimituskunta
Yhteystiedot
Open Access
Muut sarjat
Silva Fennica Metsätieteen aikakauskirja Dissertationes Forestales
In English
Viimeisin julkaistu numero: 74
Julkaisufoorumin luokka: 1
Valitse numero:
74 (2023)
73 (2022)
72 (2021)
71 (2020)
70 (2019)
69 (2018)
68 (2017)
67 (2016)
66 (2015)
65 (2014)
64 (2013)
63 (2012)
62 (2011)
61 (2010)
60 (2009)
59 (2008)
58 (2007)
57 (2006)
56 (2005)
55 (2004)
54 (2003)
53 (2002)
52 (2001)
51 (2000)
50 (1999)
49 (1998)
48 (1997)
47 (1996)
46 (1995)
45 (1994)
44 (1993)
43 (1992)
42 (1991)
41 (1990)
40 (1989)
39 (1988)
38 (1987)
37 (1986)
36 (1985)
35 (1984)
34 (1983)
33 (1982)
32 (1981)
31 (1980)
30 (1979)
29 (1978)
28 (1977)
27 (1976)
26 (1975)
25 (1974)
24 (1973)
23 (1972)
22 (1971)
21 (1970)
20 (1969)
19 (1968)
18 (1967)
17 (1966)
16 (1965)
15 (1964)
14 (1963)
13 (1962)
12 (1961)
11 (1960)
10 (1959)
9 (1958)
8 (1957)
7 (1956)
6 (1955)
5 (1954)
4 (1953)
3 (1952)
2 (1951)
1 (1950)

Artikkelit jotka sisältää sanan 'ground vegetation'

Joni Haapakoski, Juha-Pekka Hotanen, Jari Miina, Leila Korpela, Raisa Mäkipää. Erirakenteishakkuiden vaikutus aluskasvillisuuden rakenteeseen metsäojitetuissa korvissa.
English title: Short-term effects of selection harvesting on the structure of understorey vegetation in drained Picea abies mires.
Original keywords: kasvillisuus; jatkuva kasvatus; parittainen t-testi; poimintahakkuu; turvekangas; yleistetty lineaarinen malli; yläharvennus
English keywords: peatland; ground vegetation; continuous cover forestry; generalized linear model; paired sample t-test; thinning from above; uneven-aged cutting
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta on ehdotettu vaihtoehdoksi avohakkuiden käyttöön perustuvalle metsänkasvatukselle etenkin turvemailla, mutta menetelmän vaikutukset tunnetaan puutteellisesti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli analysoida voimakkuudeltaan kahden erilaisen erirakenteishakkuun (hakkuun jälkeiset puuston pohjapinta-alat 17 m²/ha ja 12–13 m²/ha) aiheuttamia, kahden vuoden aikana tapahtuneita kasvillisuusmuutoksia metsäojitetuissa korvissa sekä testata voiko hakkuiden aiheuttamia kasvilajien runsausmuutoksia ennustaa valtakunnalliseen (VMI) kasvillisuusaineistoon perustuvien mallien avulla. Erirakenteishakkuiden vaikutusta lajistoon sekä lajien ja lajiryhmien run­sauksiin tutkittiin kokeellisesti kohteilla, jotka sijaitsivat eteläboreaalisen vyöhykkeen pohjoisosissa Multialla, Heinävedellä ja Juuassa. Kasvilajien vasteita koeala- ja puustotunnuksiin, erityisesti puuston pohjapinta-alaan, tutkittiin koko maan kattavan kasvillisuusaineiston avulla. Lisäksi analysoitiin vastemallien soveltuvuutta hakkuiden vaikutusten ennustamiseen käyttäen kokeellisen tutkimuksen aineistoa testiaineistona. Heinät ja sarat sekä ruohot runsastuivat nopeasti hakkuun jälkeen. Selvimmin hyötyivät pallosara (Carex globularis), metsätähti (Trientalis europaea) ja metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana). Kenttäkerrokseen kuuluvat puut (alle 50 cm) ja pensaat runsastuivat voimakkaammin hakatuilla aloilla, lajeista esimerkkinä vadelma (Rubus idaeus). Mustikan (Vaccinium myrtillus) ja puolukan (Vaccinium vitis-idaea) runsauksissa ei tapahtunut juuri muutoksia. Sammalet yleensä niukkenivat hakkuun myötä, mutta karikkeella kasvavat suikerosammalet (Brachythecium spp.) hie­man runsastuivat voimakkaammin käsitellyillä aloilla. Lajimäärämuutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Tutkitut käsittelyt olivat kasvillisuutta hyvin säästäviä. Tulokset ovat todennäköisesti yleistettävissä tavanomaisten harvennusten vaikutuksiin. Kasvilajien vastemallit selittivät havaittujen peittävyysmuutosten suuntaa pääosin hyvin, mutta peittävyyksien tasoissa oli selvää, osin ajourista ja hakkuutähteistä johtuvaa vaihtelua. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa eri hakkuutapojen vaikutuksia aluskasvillisuuden rakenteeseen, sen merkitykseen metsikön vesi- ja ravinnetaseisiin, metsien uudistumiseen sekä ekosysteemipalveluihin.

  • Haapakoski, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Yliopistokatu 7, 80100 Joensuu Sähköposti: jonihaapakoski@gmail.com
  • Hotanen, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6B, 80100 Joensuu Sähköposti: juha-pekka.hotanen@luke.fi
  • Miina, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6B, 80100 Joensuu Sähköposti: jari.miina@luke.fi
  • Korpela, Luonnonvarakeskus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki Sähköposti: leila.korpela@luke.fi
  • Mäkipää, Luonnonvarakeskus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki Sähköposti: raisa.makipaa@luke.fi
Raija Laiho. Vedenpinnan alenemisen vaikutus sararämeen pintakasvillisuuden biomassaan ja lajistoon.
English title: Changes in understorey biomass and species composition after water level drawdown on pine mires in southern Finland.
Avainsanat: Drainage; peatland; succession; ground vegetation; field layer; moss layer
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
Abstract: Understorey biomass and species composition were analyzed on six sites representing tall sedge pine fen at different stages of secondary succession caused by drainage for forestry. Two of the sites were undrained controls and the other sites had been drained 8 - 55 years earlier. Cyperaceous and herbaceous field layer was found to diminish permanently after drainage, whereas shrub and moss layers survived in the drainage succession in terms of biomass allocation although the species composition changed almost completely. On the oldest drained site the ground vegetation was dominated by typical upland forest species with the exception of Sphagnum russowii. Total understorey biomass varied from 260 g m-2 on sites drained 22-30 years earlier to 990 g m-2 on a site drained 8 years earlier. Key words: drainage, field layer, ground vegetation, moss layer, peatland, succession
  • Laiho, Department of Forest Ecology, P.O.Box 24, FIN-00014 University of Helsinki, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
Leena Finér, Jukka Laine, Leena Halko. Fine root dynamics on two drained peatland sites.
Avainsanat: production; Drainage; Pinus sylvestris; Biomass; ground vegetation; necromass
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
Total fine root biomass was 397 g/m2 at an afforested and fertilized tall sedge fen (VSN), and 529 g/m2 at a tall sedge pine fen (VSR). The studied sites were located on the Lakkasuo mire complex in central Finland. The greater biomass on the VSR site could be a result of its lower nutrient status compared to that of the fertilized VSN site. Total root production during May-September 1991 was 178 g/m2 at the VSN site and 242 g/m2 at the VSR site when all significant increments in the living and dead root biomasses were summed up. Almost half of the fine root biomass was renewed during the summer. Keywords: Biomass, drainage, ground vegetation, necromass, Pinus sylvestris, production
  • Finér, Finnish Forest Research Institute, Joensuu Research Station, P.O. Box 68, FIN-80101 Joensuu, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Laine, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Halko, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Kaisu Aapala, Aira Kokko. Ojituksen vaikutuksesta soiden kenttäkerroksen kasvilajeihin.
English title: Changes in the ground vegetation of drained mires.
Avainsanat: Drained mires; ground vegetation change; Rubus chamae-morus; succession
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
The aim of this research was to study how some species of mire plants with differing ecological characteristics react to environmental changes caused by drainage. The data has been collected from 254 sample plots, each 1 km2 in area, in the southern and middle part (60-66°N) of Finland during the years 1984-1986. The occurrence of each species was studied both in virgin and in drained peatlands, and the note about mire type and drainage succession stage were recorded. For cloudberry (Rubus chamae-morus), the abundance of vegetation and berries were also indicated. There is a clear decline in the appearance of sedge plants as the succession, caused by ditching proceeds. Of herbs, Athyrium filix-femina and Cirsium palustre, become more common after drainage, but the flark level species, Drosera anglica and Lysimachia thyrsiflora disappear. As the drainage proceeds there is a clear decline in the vegetation and berry production of cloudberry. On the most effectively drained peatlands, more than half of the observations of cloudberry vegetation and all the observations of berry produce, indicated scanty growth and crop. The most abundant vegetation and yield of berries occurred in virgin peatlands. Keywords: Drained mires, ground vegetation change, Rubus chamae-morus, succession
  • Aapala, University of Oulu, Department of Botany, Linnanmaa, SF-90570 Oulu Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Kokko, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Suo - Mires & Peat