In English

Viimeisin julkaistu numero: 76

Julkaisufoorumin luokka: 1

Vertaisarviointimenettely

Kirjoitusohjeet tekijälle

Tarjoa artikkeli (käsikirjoitus)

Valitse numero:

76 (2025)

75 (2024)

74 (2023)

73 (2022)

72 (2021)

71 (2020)

70 (2019)

69 (2018)

68 (2017)

67 (2016)

66 (2015)

65 (2014)

64 (2013)

63 (2012)

62 (2011)

61 (2010)

60 (2009)

59 (2008)

58 (2007)

57 (2006)

56 (2005)

55 (2004)

54 (2003)

53 (2002)

52 (2001)

51 (2000)

50 (1999)

49 (1998)

48 (1997)

47 (1996)

46 (1995)

45 (1994)

44 (1993)

43 (1992)

42 (1991)

41 (1990)

40 (1989)

39 (1988)

38 (1987)

37 (1986)

36 (1985)

35 (1984)

34 (1983)

33 (1982)

32 (1981)

31 (1980)

30 (1979)

29 (1978)

28 (1977)

27 (1976)

26 (1975)

25 (1974)

24 (1973)

23 (1972)

22 (1971)

21 (1970)

20 (1969)

19 (1968)

18 (1967)

17 (1966)

16 (1965)

15 (1964)

14 (1963)

13 (1962)

12 (1961)

11 (1960)

10 (1959)

9 (1958)

8 (1957)

7 (1956)

6 (1955)

5 (1954)

4 (1953)

3 (1952)

2 (1951)

1 (1950)

Artikkelit jotka sisältää sanan 'field layer'

Raija Laiho. Vedenpinnan alenemisen vaikutus sararämeen pintakasvillisuuden biomassaan ja lajistoon.

English title: Changes in understorey biomass and species composition after water level drawdown on pine mires in southern Finland.

Avainsanat: Drainage; peatland; succession; ground vegetation; field layer; moss layer

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Abstract: Understorey biomass and species composition were analyzed on six sites representing tall sedge pine fen at different stages of secondary succession caused by drainage for forestry. Two of the sites were undrained controls and the other sites had been drained 8 - 55 years earlier. Cyperaceous and herbaceous field layer was found to diminish permanently after drainage, whereas shrub and moss layers survived in the drainage succession in terms of biomass allocation although the species composition changed almost completely. On the oldest drained site the ground vegetation was dominated by typical upland forest species with the exception of Sphagnum russowii. Total understorey biomass varied from 260 g m-2 on sites drained 22-30 years earlier to 990 g m-2 on a site drained 8 years earlier. Key words: drainage, field layer, ground vegetation, moss layer, peatland, succession

Laiho, Department of Forest Ecology, P.O.Box 24, FIN-00014 University of Helsinki, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Juha-Pekka Hotanen. Tuhkalannoituksen vaikutus aluskasvillisuuteen metsäojitetuilla rämeillä.

English title: Effect of ash fertilization on the understorey vegetation in drained Scots pine mires.

Original keywords: turvekangas; kenttäkerros; pohjakerros; puuntaimet; puutuhka; t-testi

English keywords: peatland; wood ash; field layer; bottom layer; tree seedlings; t-test

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Tuhkan soveltuvuus metsäojitettujen turvemaiden ravinnetalouden hoitoon on tunnettu jo kauan. Tiedot tuhkalannoituksen vaikutuksista aluskasvillisuuden rakenteeseen eri kasvupaikoilla ovat kuitenkin puutteellisia. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli analysoida metsätaloudessa normaalisti käytettävien puutuhkamäärien vaikutuksia aluskasvillisuuteen tuhkalannoitukseen sopivilla kasvupaikoilla eli turvekankaiden kakkostyypeillä, jotka ovat kehittyneet avo- ja sekatyypin soista. Tuhkakoealat (n = 10) ja niiden kontrollit (n = 10) sijaitsivat seitsemällä alueella keskiboreaalisella vyöhykkeellä. Tuhkalannoitusvuosi, käytetty tuhkamäärä ja turvekangastyyppi vaihtelivat. Tuhkalannoitus rehevöitti aluskasvillisuutta. Lannoitettujen koealojen turvekangastyyppi oli vähintään laitavariantin (+) ravinteikkaampi kuin kontrollien. Tuhkalannoitus edisti myös kuivumis- ja metsäsukkessiota. Tämä näkyi mm. puuntaimien, lähinnä hieskoivun (Betula pubescens), ja karikemäärän runsastumisena. Se ilmeni myös karikkeella elävien suikerosammalten (Brachythecium spp.) hienoisena runsastumisena sekä useimpien rahkasammalien (Sphagnum) vähenemisenä. Tuhka lisäsi aluskasvillisuuden monimuotoisuutta, mikä näkyi kenttäkerroksessa. Kenttä- ja pohjakerroksen kokonaislajimäärä kasvoi tilastollisesti suuntaa antavasti (p < 0,1). Tuhka-aloilla kasvoi yhteensä 63 lajia (osa ryhmälajeja), kontrolleilla vastaavasti 52 lajia. Tuhka-aloilla varvut vähenivät ryhmätasolla. Suokukka (Andromeda polifolia) väheni kaikilla turvekangastyypeillä. Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) väheni varputurvekankailla, joilla taas mustikka (Vaccinium myrtillus) näytti runsastuvan, mutta muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Heinien ja sarojen peittävyydet olivat koealoilla alhaisia, ja lajien runsausmuutokset pieniä. Korpikastikka (Calamagrostis purpurea) hyötyi selvimmin lannoituksesta. Myös ruohot kasvoivat melko niukkoina. Kuitenkin metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana), maitohorsma (Epilobium angustifolium) ja metsätähti (Trientalis euroapaea) runsastuivat tuhkalannoituksen seurauksena. Tuhkalannoitus ei juuri vaikuttanut lehtisammalten kokonaisrunsauteen. Suikerosammalet runsastuivat, mutta niitä oli niukasti lannoituksen jälkeenkin. Metsäkerrossammal (Hylocomium splendens) runsastui hienokseltaan, selvimmin puolukkaturvekankaan tuhka-aloilla. Rämekarhunsammal (Polytrichum strictum) kärsi selvimmin lannoituksesta. Myös rahkasammalet (Sphagnum) taantuivat selvästi lukuun ottamatta kangasrahkasammalta (S. capillifolium), joka hieman runsastui.

Hotanen, Luonnonvarakeskus (Luke) Sähköposti: juha-pekka.hotanen@luke.fi

Rekisteröidy

Click this link to register to Suo - Mires and peat.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit