In English

Viimeisin julkaistu numero: 74

Julkaisufoorumin luokka: 1

Vertaisarviointimenettely

Kirjoitusohjeet tekijälle

Tarjoa artikkeli (käsikirjoitus)

Valitse numero:

74 (2023)

73 (2022)

72 (2021)

71 (2020)

70 (2019)

69 (2018)

68 (2017)

67 (2016)

66 (2015)

65 (2014)

64 (2013)

63 (2012)

62 (2011)

61 (2010)

60 (2009)

59 (2008)

58 (2007)

57 (2006)

56 (2005)

55 (2004)

54 (2003)

53 (2002)

52 (2001)

51 (2000)

50 (1999)

49 (1998)

48 (1997)

47 (1996)

46 (1995)

45 (1994)

44 (1993)

43 (1992)

42 (1991)

41 (1990)

40 (1989)

39 (1988)

38 (1987)

37 (1986)

36 (1985)

35 (1984)

34 (1983)

33 (1982)

32 (1981)

31 (1980)

30 (1979)

29 (1978)

28 (1977)

27 (1976)

26 (1975)

25 (1974)

24 (1973)

23 (1972)

22 (1971)

21 (1970)

20 (1969)

19 (1968)

18 (1967)

17 (1966)

16 (1965)

15 (1964)

14 (1963)

13 (1962)

12 (1961)

11 (1960)

10 (1959)

9 (1958)

8 (1957)

7 (1956)

6 (1955)

5 (1954)

4 (1953)

3 (1952)

2 (1951)

1 (1950)

Artikkelit kirjoittajalta Sakari (toim.) Sarkkola

Niko Silvan, Sakari Sarkkola. Puustobiomassojen määrä ja hyödyntämismahdollisuudet heikkotuottoisilla mäntyvaltaisilla turvemaan ojitusalueilla.

English title: Biomass utilization potential on low-productive Scots pine (Pinus sylvestris) dominated peatlands drained for forestry.

Original keywords: suometsä; kokopuukorjuu; bioenergia; biomassa; pintaturve; juurakko; juuristo

English keywords: Biomass; forestry; bioenergy; surface peat; drainage area

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää heikkotuottoisten kitumaan metsäojitettujen soiden biomassapotentiaalia, koska mm. energiaturpeen käytön ennakoimattoman nopea ja raju väheneminen aiheuttaa ainakin lyhyellä aikavälillä merkittäviä paineita puuperäisten polttoaineiden käytön lisäämiselle. Heikkotuottoiset metsäojitetut suot voisivat olla yksi mahdollinen puubiomassareservi. Ojituksen jälkeen näille alun perin avoimille tai vähäpuustoisille soille on syntynyt puustoa, josta usein kuitenkin vain osa on hyödyntämiskelpoista jatkokäyttöön puuraaka-aineena. Energiakäyttöön puu sopisi dimensioidensa puolesta kuitenkin hyvin ja korjuusaantoa lisäisi puun korjaaminen kokopuuna siten, että myös kanto- ja juuristobiomassaa korjattaisiin samalla. Tässä tutkimuksessa selvitettiin heikkotuottoisella turvemaakasvupaikalla kasvavan männikön biomassamääriä Lylynnevan suolla Karviassa. Puut korjattiin kokopuukorjuuna eli kokonaisina runkoina kantoineen ja juurineen. Biomassat määritettiin ositteittain koepuista ja niille laadittiin tilastolliset biomassan ennustemallit. Tarkasteltaviin biomassaositteisiin sisältyvät runkopuubiomassan ohella oksa-, kanto- ja juuribiomassat sekä juurakoiden mukana noussutta suon pintakerroksen kasvibiomassaa, kariketta ja pintaturvetta. Näistä määritettiin biomassaositteiset lämpöarvot. Tulokset suhteutettiin Valtakunnan metsien 11:n inventoinnin (VMI 11) puustotietoaineistoon. Tulostemme mukaan heikkotuottoisilta metsäojitetuilta soilta voitaisiin korjata runsaat 30 miljoonaa tonnia kokopuubiomassaa, jonka lisäksi kariketta ja ns. juurakkoturvetta saataisiin noin 9 miljoonaa tonnia. Lämpöarvoltaan kokopuubiomassa-juurakkoturveseos on hyvin lähellä mäntyrunkopuusta tehtyä haketta. Vaikka käytetty korjuutapa on suhteellisen voimaperäinen puuston ja maanpinnan käsittely, sillä voidaan olettaa olevan pidemmällä aikavälillä merkittäviä luonnonhoidollisia ja maankäytön kokonaiskestävyyttä parantavia vaikutuksia, mikäli alueen seuraava käyttömuoto perustuu vedenpinnan nostamiseen. Heikkotuottoisille ojitusalueille syntyneen biomassareservin eduksi voidaan katsoa myös se, että sen hyödyntäminen ei kilpaile ainespuun tuotannon kanssa.

Silvan, Luonnonvarakeskus (Luke), Parkano. Sepänkatu 6, 39700 Parkano Sähköposti: niko.silvan@luke.fi
Sarkkola, Luonnonvarakeskus (Luke), Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki Sähköposti: sakari.sarkkola@luke.fi

Mika Nieminen, Sakari Sarkkola, Kersti Haahti, Tapani Sallantaus, Markku Koskinen, Paavo Ojanen. Metsäojitettujen soiden typpi- ja fosforikuormitus Suomessa.

English title: Forestry on drained peatlands as a source of surface water nitrogen and phosphorus in Finland.

Original keywords: ojitus; suometsätalous; huuhtoutuminen; turvemaat; vesistövaikutukset

English keywords: peatland forestry; Drainage; leaching; water quality

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Viime vuosina julkaistujen tutkimusten mukaan metsäojitettujen soiden vesistökuormituksen epäillään olevan moninkertaisesti aiemmin arvioitua suurempaa. Syynä tähän on se, että kuormitusta syntyy aiemmista käsityksistä poiketen silloinkin, kun ojitusalueilla ei ole vuosikausiin tehty mitään toimenpiteitä. Tässä työssä arvioitiin metsäojitusalueilta syntyvä vesistökuormitus ottamalla huomioon sekä tämä nykyisistä metsätaloustoimenpiteistä riippumaton ”ojituslisä” että kunnostusojituksen, lannoituksen ja hakkuiden aiheuttama kuormitus. Tehdyn arvion mukaan metsätaloudesta ojitetuilla soilla syntyy Suomessa vuosittain typpikuormitusta noin 8 500 Mg ja fosforikuormitusta 590 Mg. Kun ojituslisä otetaan huomioon, typpikuormitus on noin 18-kertainen ja fosforikuormitus 6–7-kertainen aiempiin vain eri toimenpiteiden kuormitukset huomioon ottaviin arvioihin verrattuna. Vesiensuojelun kannalta oleellista olisi selvittää, mitkä tekijät ojitusalueilla aiheuttavat ojituslisän muodossa tapahtuvaa pysyvää kuormitusta ja mitä tämän kuormituksen torjumiseksi on tehtävissä.

Nieminen, Luonnonvarakeskus, Helsinki Sähköposti: mika.nieminen@luke.fi
Sarkkola, Luonnonvarakeskus, Helsinki Sähköposti: sakari.sarkkola@luke.fi
Haahti, Luonnonvarakeskus, Helsinki Sähköposti: kersti.haahti@luke.fi
Sallantaus, Suomen ympäristökeskus, Helsinki Sähköposti: tapani.sallantaus@ymparisto.fi
Koskinen, Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden osasto Sähköposti: markku.koskinen@helsinki.fi
Ojanen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto Sähköposti: paavo.ojanen@helsinki.fi

Niko Silvan, Sakari Sarkkola, Raija Laiho. Rahkasammalbiomassa ja sen korjuuseen soveltuvat suot Suomessa.

English title: Peatlands suitable for harvesting of renewable Sphagnum moss biomass in Finland.

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Silvan, Luonnonvarakeskus Sähköposti: niko.silvan@luke.fi
Sarkkola, Luonnonvarakeskus Sähköposti: sakari.sarkkola@luke.fi
Laiho, Luonnonvarakeskus Sähköposti: raija.laiho@luke.fi

Sakari Sarkkola, Leila Korpela. Ajankohtaisia näkökulmia menneeseen ja tulevaan soiden ja turpeen käyttöön ja tutkimukseen – IPS:n 50-vuotisjuhlasymposium Rotterdamissa Hollannissa 11.–14.9.2018.

English title: IPS 50th Anniversary Convention on 11–14 September 2018 in Rotterdam, Netherlands.

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Sarkkola, Luonnonvarakeskus Sähköposti: sakari.sarkkola@luke.fi
Korpela, Luonnonvarakeskus Sähköposti: leila.korpela@luke.fi

Jyrki Jauhiainen, Sakari (toim.) Sarkkola. Suot sopusoinnussa – 15. kansainvälinen suo- ja turvekongressi Malesiassa.

English title: Peatlands in Harmony – 15th International Peat Congress in Kuching, Malaysia.

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Jauhiainen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto Sähköposti: jyrki.jauhiainen@helsinki.fi
Sarkkola, Luonnonvarakeskus, Helsinki Sähköposti: sakari.sarkkola@luke.fi

Kersti Haahti, Harri Koivusalo, Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Sakari Sarkkola. Vedenpinnan syvyyden spatiaaliseen vaihteluun vaikuttavat tekijät ojitetussa suometsikössä Pohjois-Suomessa.

English title: Factors affecting the spatial variability of water table depth within a drained peatland forest stand in northern Finland.

Original keywords: ojitus; hydrologia; mäntypuusto; suometsä; vedenpinta

English keywords: Drainage; hydrology; water table level; Scots pine stand

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin pohjaveden syvyyden spatiaaliseen vaihteluun vaikuttavia tekijöitä puustoisella ojitetulla turvekankaalla viiden kasvukauden ajan Pohjois-Suomessa. Tutkimusaineisto kerättiin Rovaniemellä sijaitsevalta Sattasuon pieneltä keinotekoiselta valuma-alueelta (0,53 ha), joka oli muodostettu eristämällä alue ympäristöstään kaksinkertaisella ojituksella. Valuma-alueen puusto oli hoidettua nuorta kasvatusmetsää, jonka pääpuulajina oli mänty ja puuston keskitilavuus oli 93 m3 ha-1. Kasvupaikkatyypiltään alue oli puolukkaturvekangasta. Alueella seurattiin vedenpinnan syvyyttä 50 pohjavesiputkesta viikoittain viiden kasvukauden ajan vuosina 2006–2010. Vedenpinnan syvyyden vaihtelua eri mittauskerroilla selitettiin pohjavesiputken etäisyydellä lähimpään ojaan, puuston määrällä putken ympärillä (ts. puuston vedenkäytöllä) sekä maanpinnan korkeusvaihtelulla. Aineisto käsiteltiin lineaarisella regressioanalyysillä, jossa selittävillä tekijöillä kuvattiin vedenpinnan syvyyttä pohjavesiputkissa kullakin mittaushetkellä. Tulokset osoittivat, että etenkin kasvukauden alussa vedenpinnan syvyyttä suovaluma-alueen sisällä selittävät voimakkaimmin etäisyys lähimpään ojaan sekä maanpinnan topografia. Puuston määrä (pohjapinta-ala 2 m:n etäisyydellä mittauspisteestä) selitti vedenpinnan syvyyden vaihtelua loppukesällä keskimääräistä kuivempina vuosina. Vedenpinnan syvyys lisääntyi keskimäärin 1 cm:llä, kun puuston pohjapinta-ala kasvoi 4,7 m2 ha–1 (mitattuna 2 m säteellä pohjavesiputkesta) tai kun pohjavesiputken etäisyys ojaan pieneni metrillä. Tulokset vahvistavat aiempaa käsitystä, että pohjoisissa olosuhteissa ojilla on tärkeä merkitys vettä poisjohtavina rakenteina ja puuston määrän tulisi olla suurempi kuin Sattasuon puuston määrä, jotta kuivatustilan ylläpitäminen voisi perustua pelkkään puuston vedenkäyttöön.

Haahti, Kersti Haahti, Department of Civil and Environmental Engineering, Aalto University School of Engineering, P.O. Box 15200, FI-00076 Aalto, Finland, e-mail: kersti.haahti@aalto.fi, tel. +358 41 547 5607 Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Koivusalo, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Hökkä, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Nieminen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Sarkkola, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Sakari Sarkkola, Juhani Päivänen. Mustakuusen ja männyn istutustaimikon kehitys karulla ojitetulla suolla.

English title: Development of planted black spruce and Scots pine on an oligotrophic drained peatland.

Avainsanat: afforestation; Pinus sylvestris; Picea mariana; treeless peatlands; young stand development

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

The development, structure, production and fertilisation of planted black spruce (Picea mariana (Mill.) B.S.P) and Scots pine (Pinus sylvestris L.) stands growing on a drained, originally treeless Sphagnum papillosum fen (LkKaN) in Central Finland up to the age of 30 years were studied. For black spruce the stem number was 2250 stems ha–1, dominant height was ca 7.1 m, the mean stand volume 26 m3 ha–1, the annual mean volume increment 1.5 m3 ha–1 and the total mortality based on stem number was 21%. For Scots pine the comparable characteristics were 1015 stems ha–1, 10.4 m, 45 m3 ha-1 , 3.3 m3 ha-1 and 59% respectively. Fertilisation had no apparent impact on the stand characteristics. About 63% of the planted black spruce individuals had at least one vegetatively generated layer. High number of layers seemed to have a negative effect on dominant parent tree growth. It is concluded that growth and yield of black spruce are generally not competitive in operational forestry in Finland. However, black spruce could be used as an alternative tree species in treeless areas that resist afforestation, and it might also be cultivated for decorative purposes.

Sarkkola, Department of Forest Ecology, P. O. Box 27, Fin-00014 University of Helsinki Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Päivänen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Juhani Päivänen, Sakari Sarkkola. The effect of thinning and ditch network maintenance on the water table level in a Scots pine stand on peat soil.

Avainsanat: forest drainage; peatland; hydrology; ditch cleaning; complementary ditching; tree harvesting

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

The effect of tree stand thinning and ditch network maintenance on the water table level was studied in an uneven-aged Scots pine (Pinus sylvestris L.) stand growing on a drained dwarf shrub pine bog in southern Finland. The water table level was monitored once a week during the growing seasons (May–September) of 1991–1999. This time span is divided into the following treatment periods: calibration (1991–1992), thinning (1993–1994), ditch cleaning (1995), and proper ditch network maintenance (1996–1999). The growing season of 1995 was not included in the calculations because the ditch cleaning treatment failed. The layout included three thinning intensities (9.5, 15.0, and 28.1% removal of the initial stand volume) and an unthinned control. For the ditch maintenance treatment there was an additional control sample plot. The effect of the treatments on the water table level was evaluated both by a graphical approach and linear regression analysis. Only a slight, ecologically insignificant rise in the water table level was caused by the thinning cuttings. Ditch maintenance seemed to eliminate this change. It was concluded that in the planning stage, a careful evaluation of the real need of maintaining the ditch network (ditch cleaning or complementary ditching) should be done in connection with the first commercial thinning in order to avoid unnecessary costs.

Päivänen, Department of Forest Ecology, Box 24, FIN-00014 Helsinki University, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Sarkkola, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Tuula Larmola, Tapio Lindholm, Helena Lundén, Sakari Sarkkola, Markku Suoknuuti. Suoseura opintoretkellä Valkmusan kansallispuistossa ja sen ympäristössä.

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Larmola, Sähköposti: tuula.larmola@luke.fi
Lindholm, Sähköposti: tl@nn.fi
Lundén, Sähköposti: helena.lunden@metsa.fi
Sarkkola, Sähköposti: sakari.sarkkola@luke.fi
Suoknuuti, Sähköposti: ms@nn.fi

Leila Korpela, Sakari Sarkkola, Tapio Lindholm, Harri Vasander. Suoseuran ja metsäylioppilaiden retkeily Pohjois- Saksan kosteikkoviljelykohteille 15.–20.9.2019.

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Korpela, Luonnonvarakeskus Sähköposti: leila.korpela@luke.fi
Sarkkola, Luonnonvarakeskus Sähköposti: sakari.sarkkola@luke.fi
Lindholm, Suomen ympäristökeskus Sähköposti: tapio.lindholm@ymparisto.fi
Vasander, Helsingin yliopisto Sähköposti: harri.vasander@helsinki.fi

Sakari Sarkkola, Samu Valpola, Tuija Vähäkuopus. Monipuolisesti soista Skotlannissa – IPS:n suokokous Aberdeenissä 28.–31.5.2017.

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Sarkkola, Luonnonvarakeskus, Helsinki Sähköposti: sakari.sarkkola@luke.fi
Valpola, Geologian tutkimuskeskus, Espoo Sähköposti: samu.valpola@gtk.fi
Vähäkuopus, Geologian tutkimuskeskus, Kokkola Sähköposti: tuija.vahakuopus@gtk.fi

Harri Vasander, Tuula Larmola, Sakari Sarkkola. Suoseuran opiskelijatyöpaja soiden kestävän käytön tulevaisuudesta.

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Vasander, Sähköposti: harri.vasander@helsinki.fi
Larmola, Sähköposti: tuula.larmola@luke.fi
Sarkkola, Sähköposti: sakari.sarkkola@luke.fi

Paavo Ojanen, Kaisu Aapala, Juha-Pekka Hotanen, Aira Kokko, Pirkko Kortelainen, Hannu Marttila, Mika Nieminen, Tiina M. Nieminen, Pekka Punttila, Sakari Rehell, Tapani Sallantaus, Sakari Sarkkola, Juha Tiainen, Jukka Turunen, Samu Valpola, Harri Vasander, Tuija Vähäkuopus, Kari Minkkinen. Ojituksen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon ja vesistöihin – yhteenveto.

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Ojanen, Helsingin yliopisto Sähköposti: paavo.ojanen@helsinki.fi
Aapala, Suomen ympäristökeskus Sähköposti: kaisu.aapala@syke.fi
Hotanen, Luonnonvarakeskus Sähköposti: juha-pekka.hotanen@luke.fi
Kokko, Suomen ympäristökeskus Sähköposti: aira.kokko@syke.fi
Kortelainen, Suomen ympäristökeskus Sähköposti: pirkko.kortelainen@syke.fi
Marttila, Oulun yliopisto Sähköposti: hannu.marttila@oulu.fi
Nieminen, Luonnonvarakeskus Sähköposti: mika.nieminen@luke.fi
Nieminen, Luonnonvarakeskus Sähköposti: tiina.m.nieminen@luke.fi
Punttila, Suomen ympäristökeskus Sähköposti: pekka.punttila@syke.fi
Rehell, Metsähallitus Luontopalvelut Sähköposti: sakari.rehell@metsa.fi
Sallantaus, Suomen ympäristökeskus Sähköposti: tapani.sallantaus@syke.fi
Sarkkola, Luonnonvarakeskus Sähköposti: sakari.sarkkola@luke.fi
Tiainen, Luonnonvarakeskus / Helsingin yliopisto Sähköposti: ext.juha.tiainen@luke.fi
Turunen, Geologian tutkimuskeskus Sähköposti: jukka.turunen@gtk.fi
Valpola, Geologian tutkimuskeskus Sähköposti: samu.valpola@gtk.fi
Vasander, Helsingin yliopisto Sähköposti: harri.vasander@helsinki.fi
Vähäkuopus, Geologian tutkimuskeskus Sähköposti: tuija.vahakuopus@gtk.fi
Minkkinen, Helsingin yliopisto Sähköposti: kari.minkkinen@helsinki.fi

Sakari Sarkkola, Juhani Päivänen. Hydrologia – suon synnyn ja kehityksen ohjaaja.

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Sarkkola, Luonnonvarakeskus Sähköposti: sakari.sarkkola@luke.fi
Päivänen, Helsingin yliopisto Sähköposti: juhani.paivanen@helsinki.fi

Sakari Sarkkola, Leila (toim.) Korpela. Suopäivä 2.2.2018 – Peatland Day 2.2.2018.

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Sarkkola, Luonnonvarakeskus, Helsinki Sähköposti: sakari.sarkkola@luke.fi
Korpela, Luonnonvarakeskus, Helsinki Sähköposti: leila.korpela@luke.fi

Sakari Sarkkola, Leila (toim.) Korpela. Suot biotalouden maailmassa – Suopäivä 2.2.2016.

English title: Peatlands in the Bioeconomy World – Peatland Day in Finland 2.2.2016.

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Sarkkola, Luonnonvarakeskus, Helsinki Sähköposti: sakari.sarkkola@luke.fi
Korpela, Luonnonvarakeskus, Helsinki Sähköposti: leila.korpela@luke.fi

Rekisteröidy

Click this link to register to Suo - Mires and peat.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit