In English

Viimeisin julkaistu numero: 74

Julkaisufoorumin luokka: 1

Vertaisarviointimenettely

Kirjoitusohjeet tekijälle

Tarjoa artikkeli (käsikirjoitus)

Valitse numero:

74 (2023)

73 (2022)

72 (2021)

71 (2020)

70 (2019)

69 (2018)

68 (2017)

67 (2016)

66 (2015)

65 (2014)

64 (2013)

63 (2012)

62 (2011)

61 (2010)

60 (2009)

59 (2008)

58 (2007)

57 (2006)

56 (2005)

55 (2004)

54 (2003)

53 (2002)

52 (2001)

51 (2000)

50 (1999)

49 (1998)

48 (1997)

47 (1996)

46 (1995)

45 (1994)

44 (1993)

43 (1992)

42 (1991)

41 (1990)

40 (1989)

39 (1988)

38 (1987)

37 (1986)

36 (1985)

35 (1984)

34 (1983)

33 (1982)

32 (1981)

31 (1980)

30 (1979)

29 (1978)

28 (1977)

27 (1976)

26 (1975)

25 (1974)

24 (1973)

23 (1972)

22 (1971)

21 (1970)

20 (1969)

19 (1968)

18 (1967)

17 (1966)

16 (1965)

15 (1964)

14 (1963)

13 (1962)

12 (1961)

11 (1960)

10 (1959)

9 (1958)

8 (1957)

7 (1956)

6 (1955)

5 (1954)

4 (1953)

3 (1952)

2 (1951)

1 (1950)

Artikkelit jotka sisältää sanan 'drainage area'

Niko Silvan, Sakari Sarkkola. Puustobiomassojen määrä ja hyödyntämismahdollisuudet heikkotuottoisilla mäntyvaltaisilla turvemaan ojitusalueilla.

English title: Biomass utilization potential on low-productive Scots pine (Pinus sylvestris) dominated peatlands drained for forestry.

Original keywords: suometsä; kokopuukorjuu; bioenergia; biomassa; pintaturve; juurakko; juuristo

English keywords: Biomass; forestry; bioenergy; surface peat; drainage area

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää heikkotuottoisten kitumaan metsäojitettujen soiden biomassapotentiaalia, koska mm. energiaturpeen käytön ennakoimattoman nopea ja raju väheneminen aiheuttaa ainakin lyhyellä aikavälillä merkittäviä paineita puuperäisten polttoaineiden käytön lisäämiselle. Heikkotuottoiset metsäojitetut suot voisivat olla yksi mahdollinen puubiomassareservi. Ojituksen jälkeen näille alun perin avoimille tai vähäpuustoisille soille on syntynyt puustoa, josta usein kuitenkin vain osa on hyödyntämiskelpoista jatkokäyttöön puuraaka-aineena. Energiakäyttöön puu sopisi dimensioidensa puolesta kuitenkin hyvin ja korjuusaantoa lisäisi puun korjaaminen kokopuuna siten, että myös kanto- ja juuristobiomassaa korjattaisiin samalla. Tässä tutkimuksessa selvitettiin heikkotuottoisella turvemaakasvupaikalla kasvavan männikön biomassamääriä Lylynnevan suolla Karviassa. Puut korjattiin kokopuukorjuuna eli kokonaisina runkoina kantoineen ja juurineen. Biomassat määritettiin ositteittain koepuista ja niille laadittiin tilastolliset biomassan ennustemallit. Tarkasteltaviin biomassaositteisiin sisältyvät runkopuubiomassan ohella oksa-, kanto- ja juuribiomassat sekä juurakoiden mukana noussutta suon pintakerroksen kasvibiomassaa, kariketta ja pintaturvetta. Näistä määritettiin biomassaositteiset lämpöarvot. Tulokset suhteutettiin Valtakunnan metsien 11:n inventoinnin (VMI 11) puustotietoaineistoon. Tulostemme mukaan heikkotuottoisilta metsäojitetuilta soilta voitaisiin korjata runsaat 30 miljoonaa tonnia kokopuubiomassaa, jonka lisäksi kariketta ja ns. juurakkoturvetta saataisiin noin 9 miljoonaa tonnia. Lämpöarvoltaan kokopuubiomassa-juurakkoturveseos on hyvin lähellä mäntyrunkopuusta tehtyä haketta. Vaikka käytetty korjuutapa on suhteellisen voimaperäinen puuston ja maanpinnan käsittely, sillä voidaan olettaa olevan pidemmällä aikavälillä merkittäviä luonnonhoidollisia ja maankäytön kokonaiskestävyyttä parantavia vaikutuksia, mikäli alueen seuraava käyttömuoto perustuu vedenpinnan nostamiseen. Heikkotuottoisille ojitusalueille syntyneen biomassareservin eduksi voidaan katsoa myös se, että sen hyödyntäminen ei kilpaile ainespuun tuotannon kanssa.

Silvan, Luonnonvarakeskus (Luke), Parkano. Sepänkatu 6, 39700 Parkano Sähköposti: niko.silvan@luke.fi
Sarkkola, Luonnonvarakeskus (Luke), Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki Sähköposti: sakari.sarkkola@luke.fi

Markku Saarinen. Kasvillisuuden ja maanmuokkauksen vaikutus männyn ja koivun taimettumiseen varpu- ja puolukkaturvekankaille.

English title: Effect of vegetation and site preparation on the restocking of Scots pine and birch in dwarf-schrub and Vaccinium vitis-idaea type peatland forests.

Avainsanat: peatlands; drainage areas; natural regeneration

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

The study deals with the natural regeneration of Scots pine (Pinus sylvestris) and birch (Betula pendula & B. pubescens) on ten experimental fields on peatland sites drained for forestry, mainly during the 1930s. The principal goal of the study was to investigate the effect of different types of natural ground vegetation on the restocking of pine and birch following site preparation (rotavation and mounding) on old drainage areas. Rotavation, which corresponds to disc trenching on upland forest soils, is capable of producing fully-stocked pine stands. The effect of surface treatments such as rotavation depends, however, on the predominant ground vegetation. Sphagnum moss patches are often well restocked even when not prepared, which means that site preparation often only has an effect on transformed Pleurozium and Dicranum vegetation. The success of rotavation has also encouraged forest owners to use other alternative methods of surface treatment such as mounding. The tree seedlings tend to be concentrated on the surface of the furrows produced by rotavation, which means that restricting digger-scarification to the topmost surface of the soil on well-drained regeneration sites can produce the same result; the required machinery is usually already present at the site for ditch network maintenance.

Saarinen, The Finnish Forest Research Institute, Parkano Research Station, Kaironiementie 54, 39700 Parkano, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Markku Saarinen, Timo Silver, Samuli Joensuu. Ojien mitoitus kunnostusojituksessa. Kirjallisuustarkastelu.

English title: Ditch dimensioning in ditch-network-maintenance areas. A literature review.

Avainsanat: peatlands; ditch network maintenance; drainage areas

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Drainage of pristine mires has been discontinued in Finland and now drainage activity focuses on remedial treatment of old ditch networks on transformed drained mires. In the era of first-time drainage, uniform regulations were applied in the dimensioning of ditches. Also the current national recommendations pertaining to remedial drainage and the dimensioning of ditches corresponds to the old regulations applied in first-time drainage. However, regional organizations have their own directives, and accordingly ditch depths show considerable regional variation. The purpose of this paper is to look for answers to questions which have arisen already some years ago, especially among practitioners responsible for forest-improvement works in non-industrial, private woodlots: Can the service life of ditch networks be increased by means of ditches which are deeper than those implemented at the time of first-time drainage and will this also result in a reduced impact on water ecosystems by reducing the number of remedial actions needed ? Is ditch depth in old, well-stocked drainage areas a more important factor than ditch spacing in controlling the drainage depth?

Saarinen, The Finnish Forest Research Institute, Parkano Research Station, Kaironiementie 54, FIN-39700 Parkano, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Silver, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Joensuu, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Markku Saarinen. Kasvupaikkatekijöiden vaikutus vanhojen ojitusalueiden taimettumiseen Kirjallisuuteen perustuva tarkastelu.

English title: Effect of site factors on restocking of old drainage areas. A literature review.

Avainsanat: peatlands; drainage areas; natural regeneration

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

The rate of renewal of forests on drained peatlands in Finland will undergo a rapid rise in the near future as a large amount of these forests is approaching their renewal age. Indeed, forest renewal increasingly calls for familiarity with the special characteristics of peatland habitats. These special characteristics making them different from upland sites are primarily connected to hydrology, temperature conditions, nutrient status, and to changes in the composition of the ground vegetation. This literature review is focused on the effects of these site factors on the germination of tree seeds and the initial development of seedlings on different seedbeds. Key words: drainage areas, natural regeneration, peatlands

Saarinen, Finnish Forest Research Institute, Parkano Research Station, Kaironiementie 54, FIN-39700 Parkano, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Rekisteröidy

Click this link to register to Suo - Mires and peat.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit