Artikkelit jotka sisältää sanan 'ditch network maintenance'
Harvennusten ajoittaminen ojitetuilla soilla — metsiköittäin vai kunnostusojituksen yhteydessä kerralla kuntoon?
English title: Timing of thinnings in drained peatland stands.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Metsäkeskusten kunnostusojitushankkeiden metsikkökuvioista muodostettiin satunnaisesti yhdistäen kolme 35–50 hehtaarin suunnittelualuetta, joiden avulla tarkasteltiin ns. kerralla kuntoon -menettelyn mukaisten (toteutetaan kunnostusojituksen lisäksi kaikki tarpeelliset metsänhoitotoimet yhdellä kerralla koko suoalueelle) ja toisaalta metsänhoitosuosituksia kuvioittain mukailevien metsänkäsittelyjen tuotos- ja talousvaikutuksia. Pääasiassa karuhkoja rämeitä edustavien alueiden puustojen kehitykset simuloitiin kunnostusojituksen ajankohdasta päätehakkuuseen saakka. Erityishuomiota kiinnitettiin alueisiin sisältyvien vähäpuustoisten kuvioiden ensiharvennusten voimakkuuteen sekä harvennusten ajoittumiseen suhteessa kunnostusojitukseen. Harvennusten myöhentäminen sekä vähäpuustoisilla että muilla ns. normaalipuustoisilla kuvioilla paransi koko suunnittelualueen pitkän aikavälin taloustulosta jonkin verran, mutta vähäpuustoisten kuvioiden käsittelyajankohdan vaikutus oli selvästi suurempi. Harvennuksia myöhentämällä myös ensiharvennusten ainespuukertymä kasvoi. Jos vähäpuustoiset kuviot kuitenkin harvennettiin kunnostusojitusvaiheessa ja samaan aikaan normaalipuustoisten kuvioiden kanssa, paras tulos saavutettiin suhteellisen voimakkailla harvennuksilla. Vähäpuustoisten kuvioiden jättäminen kokonaan harventamatta johti heikoimpaan aluetason taloustulokseen. Metsänkasvatuksen pidemmän aikavälin kannattavuutta voitaisiin käytännössä parantaa rajaamalla kunnostusojitusalueen vähäpuustoiset kuviot omiksi käsittelylohkoikseen ja siirtämällä niiden harvennukset toteutettaviksi vasta alueen seuraavalla hakkuukierrolla.
-
Kojola,
Soili Kojola, Metsäntutkimuslaitos, Etelä-Suomen alueyksikkö, PL 18, 01301 Vantaa, Puh./Tel. 029 532 2111, Fax: 029-532 2103, email: soili.kojola@metla.fi
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Penttilä, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Ojien kunnon säilymiseen vaikuttavat tekijät kunnostusojituksen jälkeen.
English title: The condition and deterioration of forest ditches after ditch network maintenance.
Avainsanat:
ditch network maintenance
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
The study deals with the dimensions and condition of ditches five and ten years after ditch network maintenance in southwest Finland. The deterioration of ditches was very fast, averaging 20 cm five years and 30 cm ten years after ditch network maintenance. The shallowing of the ditches depended on the type of soil at the bottom of the ditch. There are several factors related to the deterioration of ditch condition, including: falling stones and erosion just after digging, moose paths, growth of vegetation in ditches and litterfall, clogging of culverts and shallow main ditches and unevenness of ditch bottom. The growth of vegetation in ditch bottoms is rapid and vigorous. Vegetation cover in the ditch bottoms averaged 68% five years and 100% ten years after ditch network maintenance. Our results indicate that about 25% of the ditches in southwest Finland should be cleaned again during the rotation period. We recommend the drainage ditches be re-dug to 0.9–1.1 m depth and that the main ditches be dug 20–30 cm deeper. In this way it should be possible to reduce the number of ditch maintenance operations needed at a site.
-
Silver,
Lounais-Suomen metsäkeskus (Lounais-Suomi Forestry Centre) Kuralankatu 2 FIN-20540 Turku, Finland
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Joensuu, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Kunnostusojitustarpeen ennustaminen ojitusalueilla.
English title: Predicting the need for ditch network maintenance in drained peatland sites in Finland.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Logistic regression models were developed to predict the condition of ditch networks in drained peatland sites in Finland. The data consisted of observations from two forest inventories in which the need for ditch network maintenance had been assessed in the field by classifying the condition of the ditches in the sample stands. In the analysis an indicator variable which referred to one of two condition categories (in need of repair – not in need of repair) was used as the response variable. According to the results, the probability of being in the poor condition category was higher in sites where the time elapsed since drainage was longer, the geographic location was more northern, peat thickness was greater, and plot inclination was smaller. At a probability level of 0.5, the models predicted the category correctly in 69% of the sites in the modeling data, on average. The models were applied to a growth simulator to study the effect of poor drainage conditions on stand-level growth forecasts.
-
Hökkä,
Finnish Forest Research Institute, Rovaniemi Research Station, P.O. Box 16, FIN-96301 Rovaniemi, Finland
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Alenius, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
- Salminen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Ojien mitoitus kunnostusojituksessa. Kirjallisuustarkastelu.
English title: Ditch dimensioning in ditch-network-maintenance areas. A literature review.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Drainage of pristine mires has been discontinued in Finland and now drainage activity focuses on remedial treatment of old ditch networks on transformed drained mires. In the era of first-time drainage, uniform regulations were applied in the dimensioning of ditches. Also the current national recommendations pertaining to remedial drainage and the dimensioning of ditches corresponds to the old regulations applied in first-time drainage. However, regional organizations have their own directives, and accordingly ditch depths show considerable regional variation. The purpose of this paper is to look for answers to questions which have arisen already some years ago, especially among practitioners responsible for forest-improvement works in non-industrial, private woodlots: Can the service life of ditch networks be increased by means of ditches which are deeper than those implemented at the time of first-time drainage and will this also result in a reduced impact on water ecosystems by reducing the number of remedial actions needed ? Is ditch depth in old, well-stocked drainage areas a more important factor than ditch spacing in controlling the drainage depth?
-
Saarinen,
The Finnish Forest Research Institute, Parkano Research Station, Kaironiementie 54, FIN-39700 Parkano, Finland
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Silver, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
- Joensuu, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Kunnostusojitusvaihtoehtojen vesistövaikutusten asiantuntija-avusteinen arviointi ja liittäminen päätösanalyysiin.
English title: Assessing the impacts of ditch network maintenance on water ecosystems on the basis of expert knowledge and integrating the assessment into decision analysis.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Abstract: The study applies the combined use of the Delphi technique and the analytic hierarchy process to the assessment of ditch network maintenance alternatives and their impacts on water ecosystems. The results of the assessment are utilised in multi-criteria decision support. Impacts of ditch network maintenance on water systems need to be assessed on the basis of expert knowledge, because no quantitative impact assessment models applicable in numerical decision analyses are available. Ideally, the assessment process results in a compromise between the opinions of several experts involved. If no consensus can be reached, the final results are calculated as weighted means of the opinions. For the weighting stage, the competence of the experts should be determined. The method is illustrated and tested in the light of a case study where five experts assessed five ditch network maintenance alternatives with respect to the protection of nearby water ecosystems. The case study area is located in western Finland. It is a peatland site with an old ditch network needing maintenance from the viewpoint of wood production. With the volume increment of the tree stand and the protection of water systems as the criteria, and utilising ecological expertise in the assessment of alternatives concerning the protection criterion, multi-criteria analysis recommended the 'no treatments' alternative.
Key words: AHP, Delphi, ditch network maintenance, environmental protection, forest planning
-
Kangas,
The Finnish Forest Research Institute, Kannus Research Station, P.O.Box 44, FIN-69101 Kannus, Finland
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Lauhanen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Lähetä sähköpostiin
Ruuhijärvi R.,
(1974)
On the cranberry yields on peatlands
Suo - Mires and peat
vol. 25
no. 2
artikkeli 9423
(poista)
| Muokkaa kommenttia
Mäkinen Y.,
(1974)
On the cultivation of cloudberry
Suo - Mires and peat
vol. 25
no. 3-4
artikkeli 9429
(poista)
| Muokkaa kommenttia
Bosse U.,
Frenzel P.
(2001)
CH4 emissions from a West Siberian mire
Suo - Mires and peat
vol. 52
no. 3-4
artikkeli 9816
(poista)
| Muokkaa kommenttia
Haahti K.,
Koivusalo H.
et al.
(2012)
Factors affecting the spatial variability of wat..
Suo - Mires and peat
vol. 63
no. 3-4
artikkeli 9883
(poista)
| Muokkaa kommenttia
Päivänen J.,
(2018)
Suo - Mires and peat
vol. 68
no. 2-3
artikkeli 10116
(poista)
| Muokkaa kommenttia
Lindholm T.,
Heikkilä R.
et al.
(2020)
Mire ecosystem studies in Finland and in Russia ..
Suo - Mires and peat
vol. 70
no. 2-3
artikkeli 10320
(poista)
| Muokkaa kommenttia
Suo - Mires & Peat
