In English

Viimeisin julkaistu numero: 75

Julkaisufoorumin luokka: 1

Vertaisarviointimenettely

Kirjoitusohjeet tekijälle

Tarjoa artikkeli (käsikirjoitus)

Valitse numero:

75 (2024)

74 (2023)

73 (2022)

72 (2021)

71 (2020)

70 (2019)

69 (2018)

68 (2017)

67 (2016)

66 (2015)

65 (2014)

64 (2013)

63 (2012)

62 (2011)

61 (2010)

60 (2009)

59 (2008)

58 (2007)

57 (2006)

56 (2005)

55 (2004)

54 (2003)

53 (2002)

52 (2001)

51 (2000)

50 (1999)

49 (1998)

48 (1997)

47 (1996)

46 (1995)

45 (1994)

44 (1993)

43 (1992)

42 (1991)

41 (1990)

40 (1989)

39 (1988)

38 (1987)

37 (1986)

36 (1985)

35 (1984)

34 (1983)

33 (1982)

32 (1981)

31 (1980)

30 (1979)

29 (1978)

28 (1977)

27 (1976)

26 (1975)

25 (1974)

24 (1973)

23 (1972)

22 (1971)

21 (1970)

20 (1969)

19 (1968)

18 (1967)

17 (1966)

16 (1965)

15 (1964)

14 (1963)

13 (1962)

12 (1961)

11 (1960)

10 (1959)

9 (1958)

8 (1957)

7 (1956)

6 (1955)

5 (1954)

4 (1953)

3 (1952)

2 (1951)

1 (1950)

Artikkelit kirjoittajalta Samuli Joensuu

Tarja Anttila, Hannu Hökkä, Tiina Ronkainen, Samuli Joensuu. Välitön ja pitkän ajan muutos kunnostettujen metsäojien dimensioissa ja kasvillisuudessa.

English title: Immediate and long-term change in the dimensions and vegetation of maintained forest ditches in Finland.

Original keywords: turvemaa; kunnostusojitus; ojien kunnostus; ojasyvyys; suometsänhoito

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Suometsien ojien madaltumiskehitykseen vaikuttavat erityisesti turvekerroksen painuminen, ojissa tapahtuva eroosio ja liettyminen sekä kasvillisuuden kehitys. Tässä selvityksessä tarkasteltiin ojien madaltumis- ja kasvittumiskehitystä kahdessa erillisessä aineistossa; 0–3 vuotta (kaksi kohdetta) sekä 20 vuotta (35 kohdetta) ojien kunnostuksen jälkeen. Kahdessakymmenessä vuodessa ojat madaltuivat keskimäärin 33,4 cm keskimääräisen loppusyvyyden ollessa 65 cm. Ojasyvyyden muutoksen tärkein selittäjä oli lineaarisessa sekamallissa alkuperäinen kunnostusojitussyvyys. Muista selittävistä tekijöistä lämpösumman lisääntyminen voimisti mataloitumista. Samoin kunnostetun kohteen turpeen paksuus, jos turvetta oli yli 70 cm ja oja oli turvepohjainen. Ojan pintaleveyden muutosta selitti vain alkuperäinen pintaleveys. Kasvillisuuden peittävyys oli ojissa noin 88 % 20 vuoden jälkeen. Kolmen vuoden seuranta-aineistossa 90 cm syvyyteen kaivetut ojat madaltuivat keskimäärin 17–20 cm. Eniten kolmen vuoden aikana mataloituivat 90 cm syvyyteen kaivetut, hienojakoisen pohjamaalajin (hiesu/hiesusavi) ojat, jotka olivat kolme vuotta kunnostuksen jälkeen keskimäärin 70 cm syviä. Kasvillisuutta kertyi enemmän matalampiin ojiin. Tulokset tukevat aiempaa matalampia ojien kunnostuksen syvyyssuosituksia, jotka otettiin käyttöön metsänhoidon suosituksissa vuonna 2022.

Anttila, Tapio Oy, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: tarja.anttila@tapio.fi
Hökkä, Luonnonvarakeskus (Luke), Paavo Havaksen tie 3, 90570 Oulu Sähköposti: hannu.hokka@luke.fi
Ronkainen, Tapio Oy, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: tiina.ronkainen@tapio.fi
Joensuu, Tapio Oy, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: samuli.joensuu@tapio.fi

Samuli Joensuu, Vesa Leppänen, Miia Saarimaa, Leena Stenberg, Mikko Niemi, Alexander Alexander, Jussi Peuhkurinen. Hydrologinen kytkeytyneisyys – avain suometsien kasvun ja hiilinielun hallinnassa.

Original keywords: hydrologia; suometsät; hiilitase; kuivavara; laserkeilaus; ojien kunnostus; valuma-alue

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Suomessa on ojitettu metsätaloutta varten soita ja ohutturpeisia kivennäismaita kaikkiaan noin 5,9 miljoonaa hehtaaria, ja vanhoja metsäojitusalueita kunnostetaan vuosittain noin 20 000–40 000 hehtaaria. Vedenpinnan tasolla on merkittävä vaikutus turpeen hajoamiseen sekä hiilinielujen muutokseen suometsissä. Jotta hiilensidontaa voidaan vahvistaa, tulee hakkuissa ja kunnostusojituksen suunnittelussa pyrkiä säätelemään hakkuiden voimakkuutta ja kohdentaa uomien perkaus ojaverkoston sisällä siten, että kuivatus pysyy puuntuotoksen ja puuston hiilensidonnan kannalta riittävällä tasolla talouskäytössä olevilla soilla.
Laserkeilausaineiston avulla voidaan tuottaa kattavasti tietoa ojien kuivavarasta. Kuivavaratiedon avulla ojien kunnostustoimenpiteet voidaan kohdentaa sellaisiin ojaverkon osiin, joissa toimenpiteillä on puuston kasvun kannalta merkitystä. Laserkeilaukseen perustuvien menetelmien avulla voidaan myös arvioida, mitkä osat ojaverkosta ovat hydrologisesti kytkeytyneet toisiinsa. Hydrologisesti kytkeytyneen ojaverkoston tunnistaminen mahdollistaa sopivien suometsänhoidon yhteishankkeiden kokoamisen, eroosioalttiiden ojien tunnistamisen ja vesiensuojelutoimenpiteiden järkevän sijoittelun alueella.
Hydrologisen kytkeytyneisyyden tarkastelu laserkeilausaineistoa hyödyntäen (HYTKY) -hankkeessa kehitetään suometsän hoitohankkeen suunnittelua siten, että hankesuunnittelijalle syntyy mielikuva markkinoitavalla alueella taloudellisesti kannattavista toimenpiteistä sekä perkaustarpeessa olevien ja perkaamatta jätettävien ojien määrästä jo hankkeen kokoamisen ja markkinoinnin yhteydessä ennen maastosuunnittelua. Menettely antaa mahdollisuuden suunnata maastotyötä sellaisille alueille, joissa ojien kunnostaminen on tarpeellisinta ja ilmastonäkökulmasta tarkasteltuna kannattavaa. Hanke tuottaa suometsien hoitohankkeen suunnitteluun sellaisia menetelmiä ja aineistoja, jotka hyödyttävät ilmastotavoitteiden huomioimisessa, taloudellisesti kannattavien yhteishankkeiden markkinoinnissa, toimenpiteiden kannattavuuden arvioinnissa, vesiensuojelumenetelmien valinnassa sekä metsänomistajien neuvonnassa.

Joensuu, Tapio Oy, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: samuli.joensuu@tapio.fi
Leppänen, Arbonaut Oy, Kaislakatu 2, 80130 Joensuu Sähköposti: vesa.leppanen@arbonaut.com
Saarimaa, Suomen metsäkeskus, Rautionkatu 2 C, 90400 Oulu Sähköposti: miia.saarimaa@metsakeskus.fi
Stenberg, Luonnonvarakeskus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki Sähköposti: leena.stenberg@luke.fi
Niemi, Tapio Oy, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: mikko.niemi@tapio.fi
Alexander, Arbonaut Oy, Kaislakatu 2, 80130 Joensuu Sähköposti: aa@nn.fi
Peuhkurinen, Arbonaut Oy, Kaislakatu 2, 80130 Joensuu Sähköposti: jp@nn.fi

Timo Silver, Samuli Joensuu. Ojien kunnon säilymiseen vaikuttavat tekijät kunnostusojituksen jälkeen.

English title: The condition and deterioration of forest ditches after ditch network maintenance.

Avainsanat: ditch network maintenance

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

The study deals with the dimensions and condition of ditches five and ten years after ditch network maintenance in southwest Finland. The deterioration of ditches was very fast, averaging 20 cm five years and 30 cm ten years after ditch network maintenance. The shallowing of the ditches depended on the type of soil at the bottom of the ditch. There are several factors related to the deterioration of ditch condition, including: falling stones and erosion just after digging, moose paths, growth of vegetation in ditches and litterfall, clogging of culverts and shallow main ditches and unevenness of ditch bottom. The growth of vegetation in ditch bottoms is rapid and vigorous. Vegetation cover in the ditch bottoms averaged 68% five years and 100% ten years after ditch network maintenance. Our results indicate that about 25% of the ditches in southwest Finland should be cleaned again during the rotation period. We recommend the drainage ditches be re-dug to 0.9–1.1 m depth and that the main ditches be dug 20–30 cm deeper. In this way it should be possible to reduce the number of ditch maintenance operations needed at a site.

Silver, Lounais-Suomen metsäkeskus (Lounais-Suomi Forestry Centre) Kuralankatu 2 FIN-20540 Turku, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Joensuu, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Samuli Joensuu, Erkki Ahti, Martti Vuollekoski. Kunnostusojituksen pitkän ajan vaikutus valumaveden ominaisuuksiin.

English title: Long-term effects of maintaining ditch networks on runoff water quality.

Avainsanat: peatland; ditch maintenance; runoff quality

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

The effects of ditch network maintenance on runoff water quality was studied at 23 sites in different parts of Finland. The study included a calibration period of 1–3 years before maintaining the ditches and six years after. No observations were made during winter. After ditch maintenance, which involves either cleaning of old ditches and/or digging of complementary new ditches, the concentrations of suspended solids in runoff water increased immediately. At sites where the ditches cut into fine-textured subsoil, runoff continued to have increased suspended solids concentrations throughout the whole six-year period. However, if the bottom of the ditches consisted of coarse mineral subsoil or peat, the annual mean concentration of suspended solids returned to pre-treatment levels in 5–6 years. Concentrations of mineral nitrogen, especially NH4-N, increased while the concentration of organic nitrogen decreased after ditch network maintenance. These changes persisted for the whole six-year period. The overall effect of these changes resulted in a slight lowering of total dissolved nitrogen concentrations. With the exception of a few sites, runoff water pH increased after ditch maintenance and remained high during the 6-year period. Concentrations of DOC decreased at all sites after ditch maintenance and was still at a low level after six years. Concentrations of base cations (Ca, Mg, K, Na) increased significantly after ditch maintenance and were still high after six years. High concentrations of Al and Fe immediately after the digging operations were observed in a few sites. Concentration of total dissolved P did not change much and tended to decrease rather than increase.

Joensuu, Forestry Development Centre Tapio, Soidinkuja 4, FIN-00700 Helsinki, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Ahti, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Vuollekoski, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Samuli Joensuu, Erkki Ahti, Martti Vuollekoski. Vanhoilta metsäojitusalueilta valuvan veden ominaisuudet.

English title: Discharge water quality from old ditch networks in Finnish peatland forests.

Avainsanat: peatland forests; ditch networks; water quality

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Runoff water from 75 Finnish ditch networks was sampled for chemical analysis in 1990-1992. In total, 2815 samples were analyzed. Higher mean and median concentrations of total dissolved phosphorus were observed than reported earlier. Except for phosphorus, concentration of most elements increased with increasing site fertility. No clear relationship between phosphorus concentration and the site characteristics could be detected. The median concentration of suspended solids in runoff water from old ditch networks was as low as 2.4 mg l-1.

Joensuu, Forestry Development Centre Tapio, Soidinkuja 4, FIN-00700 Helsinki, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Ahti, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Vuollekoski, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Markku Saarinen, Timo Silver, Samuli Joensuu. Ojien mitoitus kunnostusojituksessa. Kirjallisuustarkastelu.

English title: Ditch dimensioning in ditch-network-maintenance areas. A literature review.

Avainsanat: peatlands; ditch network maintenance; drainage areas

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Drainage of pristine mires has been discontinued in Finland and now drainage activity focuses on remedial treatment of old ditch networks on transformed drained mires. In the era of first-time drainage, uniform regulations were applied in the dimensioning of ditches. Also the current national recommendations pertaining to remedial drainage and the dimensioning of ditches corresponds to the old regulations applied in first-time drainage. However, regional organizations have their own directives, and accordingly ditch depths show considerable regional variation. The purpose of this paper is to look for answers to questions which have arisen already some years ago, especially among practitioners responsible for forest-improvement works in non-industrial, private woodlots: Can the service life of ditch networks be increased by means of ditches which are deeper than those implemented at the time of first-time drainage and will this also result in a reduced impact on water ecosystems by reducing the number of remedial actions needed ? Is ditch depth in old, well-stocked drainage areas a more important factor than ditch spacing in controlling the drainage depth?

Saarinen, The Finnish Forest Research Institute, Parkano Research Station, Kaironiementie 54, FIN-39700 Parkano, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Silver, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Joensuu, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Samuli Joensuu. Säätekijoiden vaikutus ojitettujen turvemaiden mäntyjen sädekasvuun.

English title: The influence of climatic factors on the radial growth of Scots pine in drained peatlands.

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

The aim of this study is to examine the effect of various climatic factors on the variation in the radial growth of Scots pine growing on drained peatlands. The computed radial growth indices of peatland stands were compared to the corresponding radial growth indices of pines on mineral soils and the results show that the variation in radial growth is rather similar in both mineral soil and drained peatland stands. The most important climate factors affecting the radial growth of Scots pines on the ditch-side segments of the strip between ditches are the effective accumulative temperature of the previous growing season and the humidity (precipitation/mean temperature) in the beginning of the growing season in question. On the centre segment of the strip the most important climatic factor is precipitation sum of the previous growing season. Site quality index, condition of drainage and diameter of the trees seem to affect the correlation between various climatic factors and the radial growth of Scots pines in drained peatlands.

Joensuu, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Timo Silver, Samuli Joensuu, Mauno Pakkala. Laskeutusaltaiden tila ja tyhjennystarve Lounais- Suomen vanhoilla ojitusalueilla.

English title: The condition and need for emptying of sedimentation ponds on old drained peatlands in Finland.

Original keywords: laskeutusallas; tyhjennystarve; lietetilavuus

English keywords: vegetation; sedimentation pond

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin laskeutusaltaiden tilaa ja tyhjennystarvetta 10–15 vuotta vanhoilla kunnostusojitusalueilla Lounais-Suomessa. Altaiden keskimääräinen vesisyvyys, joka kuvaa jäljellä olevaa lietetilavuutta, oli yli 50 cm 34,9 %:lla altaista. ja 26–50 cm noin neljänneksellä altaista. Noin kolmannes altaista (27,9 %) oli täyttynyt keskikarkeilla maalajeilla tai turpeella, ja ne olivat mesotrofisen suokasvillisuuden peitossa. Mitä täyttyneempi allas oli, sitä suurempi oli myös altaissa olevan kasvillisuuden peittävyys. Keskimääräisen vesisyvyyden ja kasvillisuuden peittävyyden välillä oli voimakas negatiivinen korrelaatio (r = –0,82). Noin kolmanneksella (32,6 %) altaista kasvillisuuden peittävyys oli yli 75 % ja niiden voi katsoa olevan pienimuotoisia, luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kosteikkoja ja pintavalutuskenttiä, joissa kasvillisuudella on myös merkitystä veden puhdistajana kesäaikaan. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu altaisiin pidättyvien keskikarkeiden maalajien ja turpeiden kiintoainekuormituksen palautuvan ojitusta edeltäneelle tasolle 5–6 vuoden kuluttua ojituksesta (Joensuu 2002). Aineistoon sisältyneistä altaista yksikään ei ollut välittömän tyhjennyksen tarpeessa. Tulosten perusteella näyttää siltä, että vanhoilla kunnostusojitusalueilla ei ole tarvetta systemaattisesti tyhjentää laskeutusaltaita vaan altaiden tyhjennys voitaisiin siirtää seuraavan kunnostusojituksen yhteyteen. Tällöinkin kosteikoksi muodostuneet altaat olisi pyrittävä säilyttämään ja allas pitäisi kaivaa kosteikon yläpuolelle. Joissain tapauksissa saattavat kiintoainehuuhtoumat lisääntyä niin voimakkaasti mm. laajojen uudistushakkuiden ja ojitusmätästysten seurauksena, että altaiden tyhjennys ja/tai uusien altaiden kaivaminen on tarpeen ennen seuraavaa kunnostusojitusta.

Silver, Timo Silver, Metsäkeskus Lounais-Suomi (Lounais-Suomi Forestry Centre), Kuralankatu 2, FIN-20540 Turku, Finland. email: timo.silver@metsakeskus.fi, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Joensuu, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Pakkala, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Rekisteröidy

Click this link to register to Suo - Mires and peat.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit