Artikkelit jotka sisältää sanan 'sedimentation pond'

Timo Silver, Samuli Joensuu, Mauno Pakkala. Laskeutusaltaiden tila ja tyhjennystarve Lounais- Suomen vanhoilla ojitusalueilla.
English title: The condition and need for emptying of sedimentation ponds on old drained peatlands in Finland.
Original keywords: laskeutusallas; tyhjennystarve; lietetilavuus
English keywords: vegetation; sedimentation pond
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
Tutkimuksessa selvitettiin laskeutusaltaiden tilaa ja tyhjennystarvetta 10–15 vuotta vanhoilla kunnostusojitusalueilla Lounais-Suomessa. Altaiden keskimääräinen vesisyvyys, joka kuvaa jäljellä olevaa lietetilavuutta, oli yli 50 cm 34,9 %:lla altaista. ja 26–50 cm noin neljänneksellä altaista. Noin kolmannes altaista (27,9 %) oli täyttynyt keskikarkeilla maalajeilla tai turpeella, ja ne olivat mesotrofisen suokasvillisuuden peitossa. Mitä täyttyneempi allas oli, sitä suurempi oli myös altaissa olevan kasvillisuuden peittävyys. Keskimääräisen vesisyvyyden ja kasvillisuuden peittävyyden välillä oli voimakas negatiivinen korrelaatio (r = –0,82). Noin kolmanneksella (32,6 %) altaista kasvillisuuden peittävyys oli yli 75 % ja niiden voi katsoa olevan pienimuotoisia, luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kosteikkoja ja pintavalutuskenttiä, joissa kasvillisuudella on myös merkitystä veden puhdistajana kesäaikaan. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu altaisiin pidättyvien keskikarkeiden maalajien ja turpeiden kiintoainekuormituksen palautuvan ojitusta edeltäneelle tasolle 5–6 vuoden kuluttua ojituksesta (Joensuu 2002). Aineistoon sisältyneistä altaista yksikään ei ollut välittömän tyhjennyksen tarpeessa. Tulosten perusteella näyttää siltä, että vanhoilla kunnostusojitusalueilla ei ole tarvetta systemaattisesti tyhjentää laskeutusaltaita vaan altaiden tyhjennys voitaisiin siirtää seuraavan kunnostusojituksen yhteyteen. Tällöinkin kosteikoksi muodostuneet altaat olisi pyrittävä säilyttämään ja allas pitäisi kaivaa kosteikon yläpuolelle. Joissain tapauksissa saattavat kiintoainehuuhtoumat lisääntyä niin voimakkaasti mm. laajojen uudistushakkuiden ja ojitusmätästysten seurauksena, että altaiden tyhjennys ja/tai uusien altaiden kaivaminen on tarpeen ennen seuraavaa kunnostusojitusta.
  • Silver, Timo Silver, Metsäkeskus Lounais-Suomi (Lounais-Suomi Forestry Centre), Kuralankatu 2, FIN-20540 Turku, Finland. email: timo.silver@metsakeskus.fi, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Joensuu, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Pakkala, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Ruuhijärvi R., (1974) On the cranberry yields on peatlands Suo - Mires and peat vol. 25 no. 2 artikkeli 9423 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mäkinen Y., (1974) On the cultivation of cloudberry Suo - Mires and peat vol. 25 no. 3-4 artikkeli 9429 (poista) | Muokkaa kommenttia
Bosse U., Frenzel P. (2001) CH4 emissions from a West Siberian mire Suo - Mires and peat vol. 52 no. 3-4 artikkeli 9816 (poista) | Muokkaa kommenttia
Haahti K., Koivusalo H. et al. (2012) Factors affecting the spatial variability of wat.. Suo - Mires and peat vol. 63 no. 3-4 artikkeli 9883 (poista) | Muokkaa kommenttia
Päivänen J., (2018) Suo - Mires and peat vol. 68 no. 2-3 artikkeli 10116 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lindholm T., Heikkilä R. et al. (2020) Mire ecosystem studies in Finland and in Russia .. Suo - Mires and peat vol. 70 no. 2-3 artikkeli 10320 (poista) | Muokkaa kommenttia