Artikkelit kirjoittajalta Hannu Hökkä
Välitön ja pitkän ajan muutos kunnostettujen metsäojien dimensioissa ja kasvillisuudessa.
English title: Immediate and long-term change in the dimensions and vegetation of maintained forest ditches in Finland.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Suometsien ojien madaltumiskehitykseen vaikuttavat erityisesti turvekerroksen painuminen, ojissa tapahtuva eroosio ja liettyminen sekä kasvillisuuden kehitys. Tässä selvityksessä tarkasteltiin ojien madaltumis- ja kasvittumiskehitystä kahdessa erillisessä aineistossa; 0–3 vuotta (kaksi kohdetta) sekä 20 vuotta (35 kohdetta) ojien kunnostuksen jälkeen. Kahdessakymmenessä vuodessa ojat madaltuivat keskimäärin 33,4 cm keskimääräisen loppusyvyyden ollessa 65 cm. Ojasyvyyden muutoksen tärkein selittäjä oli lineaarisessa sekamallissa alkuperäinen kunnostusojitussyvyys. Muista selittävistä tekijöistä lämpösumman lisääntyminen voimisti mataloitumista. Samoin kunnostetun kohteen turpeen paksuus, jos turvetta oli yli 70 cm ja oja oli turvepohjainen. Ojan pintaleveyden muutosta selitti vain alkuperäinen pintaleveys. Kasvillisuuden peittävyys oli ojissa noin 88 % 20 vuoden jälkeen. Kolmen vuoden seuranta-aineistossa 90 cm syvyyteen kaivetut ojat madaltuivat keskimäärin 17–20 cm. Eniten kolmen vuoden aikana mataloituivat 90 cm syvyyteen kaivetut, hienojakoisen pohjamaalajin (hiesu/hiesusavi) ojat, jotka olivat kolme vuotta kunnostuksen jälkeen keskimäärin 70 cm syviä. Kasvillisuutta kertyi enemmän matalampiin ojiin. Tulokset tukevat aiempaa matalampia ojien kunnostuksen syvyyssuosituksia, jotka otettiin käyttöön metsänhoidon suosituksissa vuonna 2022.
-
Anttila,
Tapio Oy, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki
Sähköposti:
tarja.anttila@tapio.fi
- Hökkä, Luonnonvarakeskus (Luke), Paavo Havaksen tie 3, 90570 Oulu Sähköposti: hannu.hokka@luke.fi
- Ronkainen, Tapio Oy, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: tiina.ronkainen@tapio.fi
- Joensuu, Tapio Oy, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: samuli.joensuu@tapio.fi
Vedenpinnan syvyyden spatiaaliseen vaihteluun vaikuttavat tekijät ojitetussa suometsikössä Pohjois-Suomessa.
English title: Factors affecting the spatial variability of water table depth within a drained peatland forest stand in northern Finland.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tutkimuksessa selvitettiin pohjaveden syvyyden spatiaaliseen vaihteluun vaikuttavia tekijöitä puustoisella ojitetulla turvekankaalla viiden kasvukauden ajan Pohjois-Suomessa. Tutkimusaineisto kerättiin Rovaniemellä sijaitsevalta Sattasuon pieneltä keinotekoiselta valuma-alueelta (0,53 ha), joka oli muodostettu eristämällä alue ympäristöstään kaksinkertaisella ojituksella. Valuma-alueen puusto oli hoidettua nuorta kasvatusmetsää, jonka pääpuulajina oli mänty ja puuston keskitilavuus oli 93 m3 ha-1. Kasvupaikkatyypiltään alue oli puolukkaturvekangasta. Alueella seurattiin vedenpinnan syvyyttä 50 pohjavesiputkesta viikoittain viiden kasvukauden ajan vuosina 2006–2010. Vedenpinnan syvyyden vaihtelua eri mittauskerroilla selitettiin pohjavesiputken etäisyydellä lähimpään ojaan, puuston määrällä putken ympärillä (ts. puuston vedenkäytöllä) sekä maanpinnan korkeusvaihtelulla. Aineisto käsiteltiin lineaarisella regressioanalyysillä, jossa selittävillä tekijöillä kuvattiin vedenpinnan syvyyttä pohjavesiputkissa kullakin mittaushetkellä. Tulokset osoittivat, että etenkin kasvukauden alussa vedenpinnan syvyyttä suovaluma-alueen sisällä selittävät voimakkaimmin etäisyys lähimpään ojaan sekä maanpinnan topografia. Puuston määrä (pohjapinta-ala 2 m:n etäisyydellä mittauspisteestä) selitti vedenpinnan syvyyden vaihtelua loppukesällä keskimääräistä kuivempina vuosina. Vedenpinnan syvyys lisääntyi keskimäärin 1 cm:llä, kun puuston pohjapinta-ala kasvoi 4,7 m2 ha–1 (mitattuna 2 m säteellä pohjavesiputkesta) tai kun pohjavesiputken etäisyys ojaan pieneni metrillä. Tulokset vahvistavat aiempaa käsitystä, että pohjoisissa olosuhteissa ojilla on tärkeä merkitys vettä poisjohtavina rakenteina ja puuston määrän tulisi olla suurempi kuin Sattasuon puuston määrä, jotta kuivatustilan ylläpitäminen voisi perustua pelkkään puuston vedenkäyttöön.
-
Haahti,
Kersti Haahti, Department of Civil and Environmental Engineering, Aalto University School of Engineering, P.O. Box 15200, FI-00076 Aalto, Finland, e-mail: kersti.haahti@aalto.fi, tel. +358 41 547 5607
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Koivusalo, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
- Hökkä, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
- Nieminen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
- Sarkkola, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Kunnostusojitustarpeen ennustaminen ojitusalueilla.
English title: Predicting the need for ditch network maintenance in drained peatland sites in Finland.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Logistic regression models were developed to predict the condition of ditch networks in drained peatland sites in Finland. The data consisted of observations from two forest inventories in which the need for ditch network maintenance had been assessed in the field by classifying the condition of the ditches in the sample stands. In the analysis an indicator variable which referred to one of two condition categories (in need of repair – not in need of repair) was used as the response variable. According to the results, the probability of being in the poor condition category was higher in sites where the time elapsed since drainage was longer, the geographic location was more northern, peat thickness was greater, and plot inclination was smaller. At a probability level of 0.5, the models predicted the category correctly in 69% of the sites in the modeling data, on average. The models were applied to a growth simulator to study the effect of poor drainage conditions on stand-level growth forecasts.
-
Hökkä,
Finnish Forest Research Institute, Rovaniemi Research Station, P.O. Box 16, FIN-96301 Rovaniemi, Finland
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Alenius, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
- Salminen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Katsaus viimeaikaisiin tutkimuksiin mustakuusen (Picea mariana) kasvatuksesta Pohjois-Ontarion turvemailla.
English title: Recent studies on black spruce management on peatlands in northern Ontario. A literature review.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Black spruce (Picea mariana, (Mill.) B.S.P.) has been traditionally managed as evenaged stands with artificial or natural regeneration on peatlands of northern Ontario Clay Belt region. However, lack of resources to make artificial regeneration on all clear-cuts and harvest methods unfavorable for natural regeneration often resulted in unsatisfactory regeneration. As a consequence, alternative management methods have been introduced for peatland black spruce, and this literature review discusses studies of these methods. In natural stands, both evenaged and uneven-aged structures may be found, while the second-growth stands originating from old horse-logging are mostly uneven-aged, with abundant advance growth. Currently, mechanized harvest with regeneration protection has been shown to sufficiently preserve residual trees and subsequently produce stands that are heterogeneous with respect to the size structure. In second-growth stands, uneven-aged management can be implemented with minimum diameter limits determined from stand structure and cut-to-length harvesting. Such management perpetuates a stand structure appropriate for uneven-aged management. Simulation study has been made to estimate black spruce yield under uneven-aged management with varying cutting cycle and minimum diameter limit. It seems that in some peatland sites uneven-aged management is a possibility to manage black spruce.
-
Hökkä,
The Finnish Forest Research Institute, Rovaniemi Research station, P.O. Box 16, FIN-96301 Rovaniemi, Finland
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Groot, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Sekakoivikon reaktio ensiharvennukseen mustikkaturvekankaalla Lapissa.
English title: Thinning response of a young, birch-dominated mixed stand on Vaccinium myrtillus peatland forest type in Lapland.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
The five-year response of a birch-dominated mixed stand (80% Betula pubescens, 14% Betula pendula) to thinning was studied in a thinning experiment in a mesotrophic, shallow-peated site in Ylitornio, northern Finland. Four thinning intensities (0%, 47%, 57% and 71 % removal of the initial stem number, i.e. 0%, 17%, 27% and 52% removal of the initial basal area), with three replications, were arranged in a randomized block design. At the time of thinning, the stand age was 30 a, and the dominant height was 11.5 m. Light (15%) and normal (27%) thinning decreased the rates of stand-level basal area growth by 12 and 15%, respectively. Thinning resulted in a significant increase in the growth of mean height and a subsequent increase in volume growth in the normally-thinned plots. Following heavy thinning, the volume and basal area growth rates were 35% and 32% less than those in the control treatment. The relative basal area increment, as well as the increase in mean diameter, was at its maximum in the heavily-thinned plots.
Keywords: Betula pubescens, forest drainage, growth, thinning
-
Hökkä,
The Finnish Forest Research Institute, Rovaniemi Research Station, P.O.Box 16, FIN-96301 Rovaniemi, Finland
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Penttilä, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Harvennushakkuun vaikutus pohjavedenpinnan syvyyteen ojitusalueilla Pohjois-Suomessa.
English title: Effect of thinning on groundwater table depth in drained peatlands in northern Finland.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
The effect of thinning on the groundwater table level was studied in four stands of Scots pine (Pinus sylvestris) on drained peatlands in northern Finland. Four thinning intensities (0-50% removal of the initial stocking), with three replications arranged using a randomized block design, were used in each experiment. If found to be in an unsatisfactory condition, the ditch networks were repaired at the time of thinning. Data from nine groundwater wells on each plot were used to determine the average depth of the groundwater table. The wells were monitored at two-week intervals during the latter parts of the growing seasons in 1991-1993. The mean groundwater table depth was used as the dependent variable in ANOVA with repeated measurements. In most cases, the groundwater table depth was lowest in the control plots, but significant differences between the treatments were found only in 1993 in two experiments. It was concluded that thinning caused no rise, or only a slight rise, in the groundwater table level.
Keywords: Forest drainage, groundwater table, Pinus sylvestris, thinning
-
Hökkä,
The Finnish Forest Research Institute, Rovaniemi Research Station, P.O.Box 16, FIN-96301 Rovaniemi, Finland
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Penttilä, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Suometsätieteellinen tutkimus Ruotsissa.
English title: Peatland forestry research in Sweden.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Former and present peatland forestry studies by the Department of Forest Soils of the Swedish University of Agricultural Sciences (Umeå) are presented, based on a tour to field experiments in north, mid and south Sweden. Up to the 1970s, major interest was paid to the nutrition of drained, originally treeless or sparsely treed fens and bogs. Several fertilization experiments since the first wood ash trials in Norra Hällmyren have indicated the necessity of P and K application to ensure afforestation and satisfactory growth of Scots pine on such sites. Silvicultural problems on drained peatlands, such as regeneration on highly productive peatlands, planting techniques, commercial thinnings, as well as gas exchange in peat and the distribution of nutrients in a peatland forest ecosystem are the focus of a large-scale project started in 1985. The preliminary results of the regeneration experiments, i.e. the effectiviness of spruce shelter wood (140-200 trees per ha) against frost damage during the growing season, are discussed. A brief description of the present classification and post-drainage site index system for peatlands is also given.
Keywords: Classification, drainage, nutrient status, regeneration
-
Hökkä,
Finnish Forest Research Institute, Rovaniemi Research Station, P.O. Box 16, SF-96301 Rovaniemi, Finland
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Penttilä, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Soiden käyttö Suomessa.
PK-lannoituksella aikaansaadun kasvureaktion suuruus riippuu ojitusaluemännikön ravinnetilasta.
English title: The growth response of Scots pine to PK fertilization depends on the nutrient status of the stand on drained peatlands.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tutkimuksessa selvitettiin fosfori- ja kaliumlannoituksen aikaansaaman männyn kasvureaktion riippuvuutta neulasten ravinnepitoisuuksista 36 pohjoissuomalaisella metsäojitusalueella. Tarkasteltavana vastemuuttujana oli 15 vuoden aikajaksolla lannoituksen jälkeen syntynyt ero lannoitettujen ja lannoittamattomien metsiköiden kokonaiskasvussa. Neulasanalyysin perusteella 53 % metsiköistä kärsi fosforin, 39 % kaliumin ja 19 % typen puutoksesta. Regressioanalyysin tulosten mukaan lannoit-tamattomien vertailupuiden neulasten fosfori- ja kaliumpitoisuudet selittivät 47 % metsiköiden tilavuuskasvumuutosten vaihtelusta. Turpeen tai neulasten typpipitoisuus ei vaikuttanut puiden kasvureaktioon. Johtopäätöksenä esitetään, että ojitusaluemän-niköissä lannoituksen tuottama puuston lisäkasvu voidaan suuntaa-antavasti arvioida määrittämällä neulasanalyysilla puiden ravinnetila ennen lannoitusta.
-
Moilanen,
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Hökkä, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Valitsemasi artikkelit
Suo - Mires & Peat
