Artikkelit kirjoittajalta Timo Silver
Havaintoja tyvitervastaudista turvemaiden männiköissä.
English title: Observations of Heterobasidion root rot in Scots pine stands on peatlands in southern Finland.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Ensimmäiset varmistetut havainnot männynjuurikäävän (Heterobasidion annosum) aiheuttamasta tyvitervastaudista tehtiin ojitettujen turvekankaiden männiköissä vuosina 2016‒2017. Juurikääpätartunnan saaneita mäntyjä havaittiin kuudella eri turvemaakohteella Länsi- ja Keski-Suomessa. Tuhokohteet ovat alun perin olleet märkiä, vähäpuustoisia tai puuttomia soita, jotka on ojitettu vuosina 1930‒1972. Selvitystä tehtäessä turvekerroksen paksuus vaihteli 0,3:sta kahteen ja puoleen metriin ja suotyyppi niukkatyppisestä varputurvekankaasta runsastyppiseen mustikkaturvekankaaseen. Osa tartunnan saaneista männyistä kärsi kaliumin puutteesta. Kaikki kohteet olivat runsaspuustoisia (arvioituna puustoa oli yli 100 m3/ha). Juurikääpätartuntojen alkuperä jäi epäselväksi. On kuitenkin epätodennäköistä, että tautia olisi esiintynyt märillä soilla ennen ojitusta. Puusto on todennäköisesti altistunut juurikäävän itiötartunnalle kesällä tehtyjen hakkuiden tai taimikon hoitotöiden seurauksena. Tartuntaa on voinut tapahtua myös ojien kaivussa katkenneiden ja vaurioituneiden juurten kautta. Tyvitervastaudin esiintymisrunsaudesta samoin kuin männynjuurikäävän itiö- ja rihmastolevinnästä turvemailla tarvitaan lisätutkimusta. Tämän selvityksen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että turvemaiden männiköt altistuvat kesähakkuissa juurikääpätartunnalle ja kantokäsittelyn laajentaminen myös näille kohteille olisi tarpeellista, vaikkei nykyinen laki metsätuhojen torjunnasta sitä edellytäkään.
-
Silver,
Suomen metsäkeskus, Turku
Sähköposti:
timo.silver@metsakeskus.fi
- Piri, Luonnonvarakeskus, Helsinki Sähköposti: tuula.piri@luke.fi
Pääravinnesuhteet ja kaliumin riittävyys karujen rämeiden ojitusalueilla.
English title: Macronutrient ratios and sufficiency of soil potassium in drained nutrient-poor Scots pine peatlands.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää turpeen ja nykypuuston kaliumvarojen määrä sekä arvioida kaliumvarojen riittävyys puuston kasvulle päätehakkuuvaiheessa ja toisen puusukupolven aikana vanhoilla varputurvekankaan (Vatkg) ojitusalueilla Lounais-Suomessa. Tarkoituksena oli arvioida, voiko osalla karuista varputurvekankaista kalium loppua jo ennen päätehakkuuvaihetta tai viimeistään toisen puusukupolven aikana. Puustoon oli mittaushetkellä sitoutunut kaliumia keskimäärin 62 % (23–106 %) turpeen kaliumvarastoon verrattuna. Jos kiertoajan kokonaistuotokseksi arvioidaan 200 m3 ha–1, eikä turpeen tiivistymisen tai laskeuman mahdollista vaikutusta kaliummäärien muutoksiin huomioida, oli pintaturpeessa keskimäärin 67 % (34–96 %) siitä kaliummäärästä, jonka puusto tarvitsee tuon kokonaistuotoksen maanpäällisen biomassan saavuttamiseksi. Kaliumin riittävyys nykypuuston koko kiertoajalle sekä seuraavan puusukupolven tarpeisiin riippuu paljolti siitä, pystyvätkö ilmasta tuleva kalium ja turpeen tiivistyessä konsentroituva kalium kompensoimaan hakkuun ja huuhtoutumisen aiheuttamat menetykset. Tarkastelu osoittaa, että myös karuilla rämeillä käytettävissä olevan kaliumin määrä saattaa rajoittaa puuston kehitystä. Vähiten kaliumia sisältävien turpeiden kasvupaikoilla ongelmia voi ilmetä jo ensiharvennuksen jälkeen, eikä kalium ehkä riitä edes tavoiteltuun 200 m3 ha–1 kokonaistuotokseen. Kaliumin riittävyyden ongelma lienee pahin niillä varputurvekankailla, jotka ovat lähtöisin runsaasti nevapintaa sisältäneistä lyhytkorsirämeistä (LkR).
-
Saarinen,
Markku Saarinen, Metsäntutkimuslaitos, Länsi-Suomen alueyksikkö, Kaironiementie 15, FI-39700 Parkano, email: markku.saarinen@metla.fi
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Silver, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Ojien kunnon säilymiseen vaikuttavat tekijät kunnostusojituksen jälkeen.
English title: The condition and deterioration of forest ditches after ditch network maintenance.
Avainsanat:
ditch network maintenance
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
The study deals with the dimensions and condition of ditches five and ten years after ditch network maintenance in southwest Finland. The deterioration of ditches was very fast, averaging 20 cm five years and 30 cm ten years after ditch network maintenance. The shallowing of the ditches depended on the type of soil at the bottom of the ditch. There are several factors related to the deterioration of ditch condition, including: falling stones and erosion just after digging, moose paths, growth of vegetation in ditches and litterfall, clogging of culverts and shallow main ditches and unevenness of ditch bottom. The growth of vegetation in ditch bottoms is rapid and vigorous. Vegetation cover in the ditch bottoms averaged 68% five years and 100% ten years after ditch network maintenance. Our results indicate that about 25% of the ditches in southwest Finland should be cleaned again during the rotation period. We recommend the drainage ditches be re-dug to 0.9–1.1 m depth and that the main ditches be dug 20–30 cm deeper. In this way it should be possible to reduce the number of ditch maintenance operations needed at a site.
-
Silver,
Lounais-Suomen metsäkeskus (Lounais-Suomi Forestry Centre) Kuralankatu 2 FIN-20540 Turku, Finland
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Joensuu, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Ojien mitoitus kunnostusojituksessa. Kirjallisuustarkastelu.
English title: Ditch dimensioning in ditch-network-maintenance areas. A literature review.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Drainage of pristine mires has been discontinued in Finland and now drainage activity focuses on remedial treatment of old ditch networks on transformed drained mires. In the era of first-time drainage, uniform regulations were applied in the dimensioning of ditches. Also the current national recommendations pertaining to remedial drainage and the dimensioning of ditches corresponds to the old regulations applied in first-time drainage. However, regional organizations have their own directives, and accordingly ditch depths show considerable regional variation. The purpose of this paper is to look for answers to questions which have arisen already some years ago, especially among practitioners responsible for forest-improvement works in non-industrial, private woodlots: Can the service life of ditch networks be increased by means of ditches which are deeper than those implemented at the time of first-time drainage and will this also result in a reduced impact on water ecosystems by reducing the number of remedial actions needed ? Is ditch depth in old, well-stocked drainage areas a more important factor than ditch spacing in controlling the drainage depth?
-
Saarinen,
The Finnish Forest Research Institute, Parkano Research Station, Kaironiementie 54, FIN-39700 Parkano, Finland
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Silver, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
- Joensuu, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Hakkuiden tarve ja toteutuminen yksityismetsien kunnostusojitusalueilla Satakunnassa.
English title: The need for and realization of cuttings in connection with ditch network maintenance in private forests in Satakunta, southwest Finland.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Today the emphasis in forest drainage in Finland is on the maintenance of old ditch networks. In connection with these maintaining activities all silvicultural cuttings should also be carried out, because on most old drained peatlands, thinnings are often badly neglected. The aim of this investigation was to determine the need and present extent of silvicultural cuttings in the area of the Satakunta forestry board, in southwest Finland. The main results were that only half the necessary cuttings had been carried out in connection with ditch maintenance.
Keywords: Peatlands, cuttings, ditch cleaning
-
Silver,
Satakunta District Forestry Board, Itsenäisyydenkatu 35 A, FIN-28100 Pori, Finland
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Karujen rämeiden kunnostusojituskelpoisuus.
English title: Evaluation of ditch network maintenance on drained poor pine mires.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
In the southern part of Finland there are over 400 000 hectares of old drainage areas which are on very poor pine mires. This paper presents their problematic site type classification, growing stock variation and some criteria to evaluate the profitability of the ditch network maintenance.
Keywords: Classification, drainage, peatlands, profitability
-
Saarinen,
The Finnish Forest Research Institute, Parkano Research Station, SF-39700 Parkano, Finland
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Silver, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Terveyslannoituskohteen määrittely turvemailla.
English title: Determining the need of repairing fertilization on drained peatlands.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
In Finland there are approximately one million hectares of nitrogen-rich drained mires which may suffer from deficiency of potassium (and phosphorus). These site types are originally wet sedge fens with thick peat layers. The degree of deficiency of mineral nutrients varies, but it is propable that fertilizing with potassium and phosphorus would improve growth in most cases. This kind of fertilization which aims at rebalancing available nutrient stores for trees is called “repairing fertilization”. However, it is almost impossible to say when there is a question of repairing fertilization or normal fertilization meant to improve growth. This study introduced the assessment of repairing fertilization plan simultaneously with different methods to determine the need of such a fertilization. Earlier instructions emphasize visible potassium and phosphorus deficiency symptoms or needle analyses. However, these methods alone do not provide enough information to reliably determine the need of fertilization. For example the limit of severe potassium deficiency in Norway spruce needle analysis is 5.2 mg g-1 while visible deficiency symptoms will not be apparent until the value drops down to 4.0 mg g-1. In other words spruce may suffer from severe potassium deficiency long before it can be seen by human eyes. The problem of needle analysis is commonly it‘s reliability as needles are collected only from 5–10 trees per site.
The results indicate that determining the need of repairing fertilization should be based on both the mire site type (sedge fens) and the thickness of the peat layer (over 0.4–0.5 meter). Determining the need of repairing fertilization on drained mires should not be solely based on the needle analysis and visible potassium deficiency symptoms as the case has been so far.
-
Silver,
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Suot metsälain kohteina Lounais-Suomessa.
English title: Mires concerning the forest act in Southwest Finland.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Tekijät
Summary: The habitats of particular significance referred to in the forest act 10 § include following mire site types: herb-rich spruce swamp woods, eutrophic fens (south of the Province of Lapland) and scrubland and wasteland sparsely treed mires. Lounais-Suomi forestry centre has invented those habitats of particular significance 1997-99. This matter was also studied by the 9th National Forestry Inventory (1998).
The detailed directions concerning mire site types of habitats of the forest act are performed by quide Meriluoto & Soininen (1998). Also Lounais-Suomi forestry centre has observed mainly this quide.
There is however a problem with some site types for ex. herb-rich sedge hardwood-spruce fens and herb-rich sedge birch-pine fens of scrubland and wasteland, which are not classified for habitats of the forest act. Because they are rare and there is no clear legal obstacle, those mire site types are also classified habitats of the forest act by Lounais-Suomi forestry centre.
Only 25 % of the mires are in Southwest Finland are in virgin state and about 15 % of these mires are located in nature preserve areas. The inventory result of the forestry centre states, that there are 863 hectacres of mire habitats of particular significance referred to in the forest act in Southwest Finland mires, which is only 1.4 % of virgin mires outside nature preserve areas. NFI 9 found three times more habitats of the forest act than the inventory of the forestry centre, because NFI 9 cannot take into account territorial frequency of habitats and demand of small size of objective. However the distribution of mire site types is similar in both inventories.
The inventory result of Lounais-Suomi forestry centre proves that there is a relatively small number of herb-rich level mire site types. Especially herb-rich sedge hardwood-spruce fen (RhSK) is very rare. It is important to classify all herb-rich level mires (taking into account the restrictions of the forest act) for habitats of the forest act in the future and also in natural state which is not wholly perfect. Nutrient-poor bogs are mainly consisted of virgin mire site types. They are often large mire complexes and in that sense not suitable habitats of the forest act. In this inventory nutrient-poor bogs represent one fourth of the total number. In the future it is sensible to choose only the most representative nutrient-poor bogs for habitats of the forest act.
-
Silver,
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Kajava, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Laskeutusaltaiden tila ja tyhjennystarve Lounais- Suomen vanhoilla ojitusalueilla.
English title: The condition and need for emptying of sedimentation ponds on old drained peatlands in Finland.
English keywords:
vegetation;
sedimentation pond
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tutkimuksessa selvitettiin laskeutusaltaiden tilaa ja tyhjennystarvetta 10–15 vuotta vanhoilla kunnostusojitusalueilla Lounais-Suomessa. Altaiden keskimääräinen vesisyvyys, joka kuvaa jäljellä olevaa lietetilavuutta, oli yli 50 cm 34,9 %:lla altaista. ja 26–50 cm noin neljänneksellä altaista. Noin kolmannes altaista (27,9 %) oli täyttynyt keskikarkeilla maalajeilla tai turpeella, ja ne olivat mesotrofisen suokasvillisuuden peitossa. Mitä täyttyneempi allas oli, sitä suurempi oli myös altaissa olevan kasvillisuuden peittävyys. Keskimääräisen vesisyvyyden ja kasvillisuuden peittävyyden välillä oli voimakas negatiivinen korrelaatio (r = –0,82). Noin kolmanneksella (32,6 %) altaista kasvillisuuden peittävyys oli yli 75 % ja niiden voi katsoa olevan pienimuotoisia, luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kosteikkoja ja pintavalutuskenttiä, joissa kasvillisuudella on myös merkitystä veden puhdistajana kesäaikaan. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu altaisiin pidättyvien keskikarkeiden maalajien ja turpeiden kiintoainekuormituksen palautuvan ojitusta edeltäneelle tasolle 5–6 vuoden kuluttua ojituksesta (Joensuu 2002). Aineistoon sisältyneistä altaista yksikään ei ollut välittömän tyhjennyksen tarpeessa. Tulosten perusteella näyttää siltä, että vanhoilla kunnostusojitusalueilla ei ole tarvetta systemaattisesti tyhjentää laskeutusaltaita vaan altaiden tyhjennys voitaisiin siirtää seuraavan kunnostusojituksen yhteyteen. Tällöinkin kosteikoksi muodostuneet altaat olisi pyrittävä säilyttämään ja allas pitäisi kaivaa kosteikon yläpuolelle. Joissain tapauksissa saattavat kiintoainehuuhtoumat lisääntyä niin voimakkaasti mm. laajojen uudistushakkuiden ja ojitusmätästysten seurauksena, että altaiden tyhjennys ja/tai uusien altaiden kaivaminen on tarpeen ennen seuraavaa kunnostusojitusta.
-
Silver,
Timo Silver, Metsäkeskus Lounais-Suomi (Lounais-Suomi Forestry Centre), Kuralankatu 2, FIN-20540 Turku, Finland. email: timo.silver@metsakeskus.fi,
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Joensuu, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
- Pakkala, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Lentolevityksen tarkkuus ojitusalueiden terveyslannoituksissa.
English title: The accuracy of aerial spreading of repair fertilization on drained peatlands.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tutkimuksessa selvitettiin helikopterilannoituksen tarkkuutta, levityksen tasaisuutta sekä suoraan ojiin kulkeutuvan lannoitteen määrää turvemailla. Lisäksi arvioitiin lannoituksen aiheuttamaa fosforin huuhtouman riskiä. Tarkasteltavana lannoitelajina oli PK-lannos. Tulokset osoittivat, että helikopterilannoituksen yhteydessä on hyvin vaikeaa välttää lannoitteen joutumista ojiin. Tutkimuksessa lannoitusalueen ojiin sijoitetuista keräyssuppiloista 69 % sai lannoitetta levityksen yhteydessä. Ojiin kulkeutui lannoitetta keskimäärin 13 kg ha–1 (PK-lannoite sisältää fosforia 8–9 %). Levityksen alueellinen tasaisuus ei myöskään ollut tyydyttävä. Keskimääräinen levitystasaisuuden poikkeama oli 47 % (tavoite alle 30 %). Lannoitteen joutumista ojiin on vaikea välttää ojitusalueilla siksi, että ojaverkosto on usein epäsäännöllinen. Sarkaleveys vaihtelee yleensä 30–60 metrin välillä kun taas lentolannoituksen levityskaistan leveys on vakio; n. 30 m. Kova tuuli voi myös heikentää levityksen tarkkuutta. Lannoitusten vesistövaikutuksien pienentämisessä oikea kohdevalinta on tärkeää ojitusalueilla.
-
Silver,
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Valitsemasi artikkelit
Suo - Mires & Peat
