Artikkelit jotka sisältää sanan 'profitability'

Markku Saarinen, Timo Silver. Karujen rämeiden kunnostusojituskelpoisuus.
English title: Evaluation of ditch network maintenance on drained poor pine mires.
Avainsanat: peatlands; Drainage; Classification; profitability
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
In the southern part of Finland there are over 400 000 hectares of old drainage areas which are on very poor pine mires. This paper presents their problematic site type classification, growing stock variation and some criteria to evaluate the profitability of the ditch network maintenance. Keywords: Classification, drainage, peatlands, profitability
  • Saarinen, The Finnish Forest Research Institute, Parkano Research Station, SF-39700 Parkano, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Silver, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Risto Lauhanen, Kari Laasasenaho, Lasse Aro, Paavo Ojanen, Kari Minkkinen, Liisa Jokelainen, Otto Liutu, Annalea Lohila. Metsityksen taloudellinen kannattavuus paksuturpeisilla suonpohjilla.
English title: Profitability of afforestation on cutaway peatlands with thick peat-layer.
Original keywords: mänty; metsitys; suonpohja; hieskoivu; metsälannoitus; sisäinen korko; netto­nykyarvo; kannattavuus
English keywords: Scots pine; afforestation; profitability; forest fertilization; internal rate of return; net present value; downy birch; cutaway peatlands
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Energiaturvetuotannon nopean vähentymisen seurauksena paksuturpeisia soita on jäänyt pois tuotannosta. Metsitys on kiinnostanut maanomistajia eniten keskeisenä suonpohjien jatkokäyttömuotona. Tässä työssä metsityksen kannattavuutta tutkittiin paksuturpeisilla (50–60 cm) turvetuotannosta poistuneilla suonpohjilla kolmen varttuneen puuston historian perusteella. Laskelmissa käytettiin investoinnin nettonykyarvon ja sisäisen koron menetelmiä. Metsitys kannatti ilman tukia Talasnevan (Alavus) ja Aitonevan (Kihniö) männiköissä 70 vuoden kiertoajalla, 3 %:n diskonttokorolla oletetuilla kulu­van vuosikymmenen alkupuolen kantohinnoilla. Aitonevan luontaisesti syntyneessä hieskoivuvaltaisessa koivikossa toiminta kannatti 60 vuoden kiertoajalla ilman tukia 1 %:n korkokannalla. Jatkolannoitukset mukaan lukien Aitonevan männikön osalta investoinnin sisäinen korko oli 3,5 %.

  • Lauhanen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Sähköposti: risto.lauhanen@seamk.fi (sähköposti)
  • Laasasenaho, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Sähköposti: kari.laasasenaho@seamk.fi
  • Aro, Luonnonvarakeskus (Luke) Sähköposti: lasse.aro@luke.fi
  • Ojanen, Helsingin yliopisto & Luonnonvarakeskus (Luke) Sähköposti: paavo.ojanen@helsinki.fi
  • Minkkinen, Helsingin yliopisto Sähköposti: kari.minkkinen@helsinki.fi
  • Jokelainen, Helsingin yliopisto Sähköposti: liisa.jokelainen@helsinki.fi
  • Liutu, Helsingin yliopisto Sähköposti: otto.liutu@helsinki.fi
  • Lohila, Helsingin yliopisto Sähköposti: annalea.lohila@helsinki.fi

Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit