In English

Viimeisin julkaistu numero: 76

Julkaisufoorumin luokka: 1

Vertaisarviointimenettely

Kirjoitusohjeet tekijälle

Tarjoa artikkeli (käsikirjoitus)

Valitse numero:

76 (2025)

75 (2024)

74 (2023)

73 (2022)

72 (2021)

71 (2020)

70 (2019)

69 (2018)

68 (2017)

67 (2016)

66 (2015)

65 (2014)

64 (2013)

63 (2012)

62 (2011)

61 (2010)

60 (2009)

59 (2008)

58 (2007)

57 (2006)

56 (2005)

55 (2004)

54 (2003)

53 (2002)

52 (2001)

51 (2000)

50 (1999)

49 (1998)

48 (1997)

47 (1996)

46 (1995)

45 (1994)

44 (1993)

43 (1992)

42 (1991)

41 (1990)

40 (1989)

39 (1988)

38 (1987)

37 (1986)

36 (1985)

35 (1984)

34 (1983)

33 (1982)

32 (1981)

31 (1980)

30 (1979)

29 (1978)

28 (1977)

27 (1976)

26 (1975)

25 (1974)

24 (1973)

23 (1972)

22 (1971)

21 (1970)

20 (1969)

19 (1968)

18 (1967)

17 (1966)

16 (1965)

15 (1964)

14 (1963)

13 (1962)

12 (1961)

11 (1960)

10 (1959)

9 (1958)

8 (1957)

7 (1956)

6 (1955)

5 (1954)

4 (1953)

3 (1952)

2 (1951)

1 (1950)

Artikkelit jotka sisältää sanan 'forest fertilization'

Risto Lauhanen, Mikko Moilanen, Klaus Silfverberg, Heikki Takamaa, Jorma Issakainen. Puutuhkalannoituksen kannattavuus eräissä ojitusaluemänniköissä.

English title: The profitability of wood ash-fertilizing of drained peatland Scots pine stands.

Avainsanat: Scots pine; wood ash; forest fertilization; internal rate of return; net present value; stem volume

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

The profitability of wood ash-fertilizing (5-16 t ha-1) of four drained peatland Scots pine stands in central Finland was investigated. The profitability of forest drainage alone and forest drainage plus ash-fertilization was compared. After 44-56 years, the wood ash-fertilization had increased mean productivity by 3.1-12.1 m3 ha-1 a-1. Using an interest rate of 3 % and without subsidies, the net present value of the stands was 2500-20300 FIM ha-1 higher as a result of the ash-fertilization than the value given by forest drainage alone. The real internal rate of return due to ash-fertilization without subsidies was 3.7-9.3 %. The interest rate, the fertilization dose and related costs, and the stumpage prices affected profitability. The state forest improvement subsidies further increased the profitablity of ash-fertilization. Key words: forest fertilization, internal rate of return, net present value, Scots pine, stem volume, wood ash

Lauhanen, The Finnish Forest Research Institute, Kannus Research Station, FIN-69100 Kannus, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Moilanen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Silfverberg, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Takamaa, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Issakainen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Risto Lauhanen, Kari Laasasenaho, Lasse Aro, Paavo Ojanen, Kari Minkkinen, Liisa Jokelainen, Otto Liutu, Annalea Lohila. Metsityksen taloudellinen kannattavuus paksuturpeisilla suonpohjilla.

English title: Profitability of afforestation on cutaway peatlands with thick peat-layer.

Original keywords: mänty; metsitys; suonpohja; hieskoivu; metsälannoitus; sisäinen korko; nettonykyarvo; kannattavuus

English keywords: Scots pine; afforestation; profitability; forest fertilization; internal rate of return; net present value; downy birch; cutaway peatlands

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Energiaturvetuotannon nopean vähentymisen seurauksena paksuturpeisia soita on jäänyt pois tuotannosta. Metsitys on kiinnostanut maanomistajia eniten keskeisenä suonpohjien jatkokäyttömuotona. Tässä työssä metsityksen kannattavuutta tutkittiin paksuturpeisilla (50–60 cm) turvetuotannosta poistuneilla suonpohjilla kolmen varttuneen puuston historian perusteella. Laskelmissa käytettiin investoinnin nettonykyarvon ja sisäisen koron menetelmiä. Metsitys kannatti ilman tukia Talasnevan (Alavus) ja Aitonevan (Kihniö) männiköissä 70 vuoden kiertoajalla, 3 %:n diskonttokorolla oletetuilla kuluvan vuosikymmenen alkupuolen kantohinnoilla. Aitonevan luontaisesti syntyneessä hieskoivuvaltaisessa koivikossa toiminta kannatti 60 vuoden kiertoajalla ilman tukia 1 %:n korkokannalla. Jatkolannoitukset mukaan lukien Aitonevan männikön osalta investoinnin sisäinen korko oli 3,5 %.

Lauhanen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Sähköposti: risto.lauhanen@seamk.fi
Laasasenaho, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Sähköposti: kari.laasasenaho@seamk.fi
Aro, Luonnonvarakeskus (Luke) Sähköposti: lasse.aro@luke.fi
Ojanen, Helsingin yliopisto & Luonnonvarakeskus (Luke) Sähköposti: paavo.ojanen@helsinki.fi
Minkkinen, Helsingin yliopisto Sähköposti: kari.minkkinen@helsinki.fi
Jokelainen, Helsingin yliopisto Sähköposti: liisa.jokelainen@helsinki.fi
Liutu, Helsingin yliopisto Sähköposti: otto.liutu@helsinki.fi
Lohila, Helsingin yliopisto Sähköposti: annalea.lohila@helsinki.fi

Rekisteröidy

Click this link to register to Suo - Mires and peat.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit