Artikkelit jotka sisältää sanan 'harvesting'

Pentti Niemistö, Paula Jylhä. Puunkorjuun ajanmenekki ja kustannukset jatkuvapeitteisessä suometsien kasvatuksessa – tapaustutkimus.
English title: Time consumption and harvesting cost in continuous cover management of peatland forests — A case study.
Original keywords: poimintahakkuu; yläharvennus; hakkuu; jatkuvapeitteinen metsänkasvatus; korjuukustannus; metsäkuljetus; pienaukko; tuottavuus
English keywords: harvesting; productivity; continuous cover forestry; thinning from above; cutting; forwarding; gap cutting; continuous cover forest management; harvesting cost; selection cutting
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tässä tapaustutkimuksessa laadittiin puutason ajanmenekkimallit suometsän pienaukko­hakkuuseen, poimintahakkuuseen ja yläharvennukseen aikatutkimuksen perusteella sekä laskettiin korjuukustannukset kannolta tienvarteen. Poimintahakkuun puukohtainen ajanmenekki oli keskimäärin 40 % ja yläharvennuksen 47 % pienaukkohakkuuta suurempi, koska etenkin hakkuukoneen siirtymisiin ja puutavaran järjestelyyn kului poimintahakkuussa ja yläharvennuksessa enemmän aikaa.
Mäntyjen hakkuu oli pääsääntöisesti kuusten ja koivujen hakkuuta joutuisampaa. Hiljattain tukkipuun koon mitat saavuttaneiden mäntyjen hakkuu kuitenkin hidastui, koska laatuvikojen vuoksi runkoa juoksutettiin usein hakkulaitteessa edestakaisin ennen katkaisupäätöksen tekoa. Rinnankorkeusläpimitaltaan yli 30 cm koivujen hakkuun ajanmenekki oli karsintaa vaikeuttavien paksujen ja pystyjen oksien vuoksi selvästi vastaavan kokoisia havupuita suurempi.
Laskennalliset korjuukustannukset olivat samaa luokkaa kuin tavanomaisessa tasa­rakenteisten metsien puunkorjuussa. Puustotason korjuukustannukseksi saatiin pienaukolla 9,0 €/m3, poimintahakkuilla 9,6 €/m3 ja yläharvennuksilla 11,2 €/m3. Suuren runkokoon ansiosta puustotason hakkuukustannus oli poimintahakkuilla vain vähän korkeampi kuin pienaukolla. Yläharvennuksilla muita pienempi runkokoko nosti hakkuukustannusta. Metsäkuljetuskustannus riippui eniten kuormakoosta ja ajomatkasta. Kantavuuden salliessa tukkikuormien suurentaminen vähensi selvästi metsäkuljetuksen kustannusta isoilla puilla, jolloin poimintahakkuun puunkorjuukustannus aleni lähelle pienaukkohakkuun kustannusta. Pikkutukkien teko nosti hieman kuljetuskustannusta, kun puiden rinnankorkeusläpimitta oli 15–20 cm.

  • Niemistö, Luonnonvarakeskus (Luke), Kampusranta 9 C, 60320 Seinäjoki Sähköposti: pentti.niemisto56@gmail.com
  • Jylhä, Luonnonvarakeskus (Luke), Teknologiankatu 7, 67100 Kokkola Sähköposti: paula.jylha@luke.fi
Jyrki Hytönen, Mikko Moilanen. Hakkuutähteiden ravinnesisältö aines- ja energiapuukorjuun jälkeen ojitettujen turvemaiden harvennusmänniköissä.
English title: The effect of harvesting method on the nutrient content of logging residues in the thinning of Scots pine stands on drained peatlands.
Original keywords: turvemaa; ravinteet; harvennus; hakkuutähteet; kokopuukorjuu
English keywords: thinning; nutrients; logging residues; whole-tree harvesting
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
Commercial thinning is a common practice when growing even-aged stands in the Nordic countries. Thinning from below is carried out to harvest suppressed and part of the mid-sized trees that cannot successfully compete for resources and have become grown over by co-dominant and dominant trees. In five field experiments, we studied the effects of harvesting method on the nutrient amount of logging residues left at the site in thinning of Scots pine stands. Comparison was carried out between four harvesting methods representing different levels for forest-residue recovery: SOH (stem-only harvesting down to a diameter of 7 cm, SOH-E (stem-only harvesting down to a diameter of 2 cm),WTH (whole-tree harvesting including stems, tops and branches) and WTH-M (WTH and manual collection of those logging residues which were left in mechanical harvesting). In each experiment, logging residues were weighed and sampled for determination of their nutrient concentrations, and soil samples were taken from the surface peat layer (0–20 cm) for nutrient analyses. In SOH treatments, all residues and nutrients bound in the logging residues were left at the site. In WTH 28–67% and in WTH-M 4–20% of the nutrients remained at the site, with the figure depending on the experiment. The amounts of N (1%), P (1–4%), Ca (2–5%), and Mg (3–8%) bound in the logging residues in SOH were low in comparison to the corresponding amounts in the 0–20 cm peat layer. However, the amount of K in logging residues represented 10–26% and the amount of B 8–15% compared with the corresponding nutrients in peat. The amount of N, P, and K in logging residues after CTL harvesting was 39–86, 3–7, and 9–21 kg•ha-1, respectively. The corresponding figures after WTH were 15–36, 1–3, and 3–9 kg ha-1. We assume that WHT on peatland sites that are prone to K deficiency or already have a detected shortage may increase a risk for nutrient imbalances and growth loss in remaining tree stand.
  • Hytönen, Natural Resources Institute Finland, Silmäjärventie 2, 69100 Kannus, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Moilanen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Juha Laitila, Kari Väätäinen, Antti Asikainen. Runko- ja juuripuun sekä latvusmassan yhdistelmä- ja erilliskorjuu ojitetuissa suometsissä.
English title: Comparison of two harvesting methods for complete tree removal on tree stands on drained peatlands.
Avainsanat: clear cutting; complete tree harvesting; fuel wood chips; integrated harvesting; peat production; productivity; single-grip harvester; stump lifting; time consumption models
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
This case study represents a novel complete wood biomass harvesting method for woody peatlands, which are to be prepared for peat production for energy use. The productivity and cost-efficiency of complete tree harvesting in a peatland forest dominated by Scots pine (Pinus sylvestris) was examined in this study. In complete tree harvesting, a single-grip harvester lifts a whole tree with its roots from the ground and divides the tree into stump and stem part sections by cross-cutting. This work method was compared to the conventional harvesting method, wherein the stem wood and stump wood are harvested in separate operations with different machines. The work study was conducted for complete tree cutting and conventional tree cutting by a single-grip harvester. In total there were 97.6 solid cubic metres (m³) of wood harvested in the study. The harvesting cost of the extracted wood (stump section, stem wood and crown mass) to the road side landing was calculated for both harvesting methods by using time study models of cutting obtained from this study and the separate stump lifting and biomass forwarding models acquired from the literature. According to the results, the complete tree harvesting was cost-competitive to conventional harvesting (including stem wood, crown mass and stump extraction) when the breast height diameter of the trees to be removed was below the range of 16–20 cm.
  • Laitila, Metsäntutkimuslaitos, PL 68, 80101 Joensuu Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Väätäinen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Asikainen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Teijo Palander, Timo Punttila, Arto Kariniemi. Kuormatraktorin massan hallinta kuormaimen avulla turvemaiden puunkorjuuta varten.
English title: Controlling the wheel weights of forwarders by loading and boom moving in timber harvestings on peatlands.
Original keywords: suo; ajoura; kuormain; kuormatraktori; puunkorjuu; raiteistuminen
English keywords: peatland; track; forwarder; forwarder loading; timber harvesting
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
Tässä kokeellisessa tutkimuksessa selvitettiin kuormatraktorin kuormauksen ja kuormaimella keventämisen vaikutusta pyörien painon jakaumiin punnitsemalla koneet ennen koetta ja sen jälkeen. Mittaustuloksista laskettiin kuormaimen taakan vaikutuspotentiaali, joka kuvaa kuormatraktorin pyörän painon muutoksen vaihtelua, kun eripainoisia taakkoja siirretään etuviistosta takaviistoon. Kuormaimen taakan vaikutuspotentiaali oli suurin 6-pyöräisen Valmet 840S-2 kuormatraktorin etupyöriin (2–24 %). Tulosten perusteella kuormatraktorin etupyörien keventäminen on mahdollista kuormaimen avulla, jos kuormain on takaviistossa 45º kulmassa. Tässä asennossa kuormain ja taakka vähensivät (keventäminen) kuormaimen vastakkaisen puolen etupyörien painoa 0–8 %. Keventäminen vähensi takapyörien painoa 19–38 %. Kahdeksanpyöräisellä Valmet 840S-2 kuormatraktorilla ”keventäminen” lisäsi etupyörien painoa 6–9 % ja vähensi takapyörien painoa 13–32 %. Yleisen käsityksen mukaan kuormatraktori on kuormattava tasaisesti asettamalla puuntyvet vuorotellen eteenpäin ja taaksepäin, jotta kuormatraktorin kuorma olisi hyvä. Tämän kokeen tulokset osoittivat, että kuormatraktori on kuormattava tyvet taaksepäin, jos tavoitteena on vähentää etupyörillä kyntämistä. Tutkimuksen perusteella kuormaimella voi vaikuttaa kuormatraktorin massan jakautumiseen pyörille. Siksi kuormatraktorin kuljettajan tilannereaktiot ja kuormaimen käyttö voivat vähentää raiteen muodostumista sulan turvemaan ajotilanteissa.
  • Palander, Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, PL 111, 80101 Joensuu, email: teijo.s.palander@uef.fi Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Punttila, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Kariniemi, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Juhani Päivänen, Sakari Sarkkola. The effect of thinning and ditch network maintenance on the water table level in a Scots pine stand on peat soil.
Avainsanat: forest drainage; peatland; hydrology; ditch cleaning; complementary ditching; tree harvesting
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
The effect of tree stand thinning and ditch network maintenance on the water table level was studied in an uneven-aged Scots pine (Pinus sylvestris L.) stand growing on a drained dwarf shrub pine bog in southern Finland. The water table level was monitored once a week during the growing seasons (May–September) of 1991–1999. This time span is divided into the following treatment periods: calibration (1991–1992), thinning (1993–1994), ditch cleaning (1995), and proper ditch network maintenance (1996–1999). The growing season of 1995 was not included in the calculations because the ditch cleaning treatment failed. The layout included three thinning intensities (9.5, 15.0, and 28.1% removal of the initial stand volume) and an unthinned control. For the ditch maintenance treatment there was an additional control sample plot. The effect of the treatments on the water table level was evaluated both by a graphical approach and linear regression analysis. Only a slight, ecologically insignificant rise in the water table level was caused by the thinning cuttings. Ditch maintenance seemed to eliminate this change. It was concluded that in the planning stage, a careful evaluation of the real need of maintaining the ditch network (ditch cleaning or complementary ditching) should be done in connection with the first commercial thinning in order to avoid unnecessary costs.
  • Päivänen, Department of Forest Ecology, Box 24, FIN-00014 Helsinki University, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Sarkkola, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Jukka Matilainen. Ojitusalueiden puunkorjuun ja metsänparannustöiden yhteensovittaminen.
English title: Combining of logging and forest improvement measures on forest drainage areas.
Avainsanat: Drainage; peatland; forest amelioration; harvesting
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
The paper is partly based on a practical instruction procedure to combine harvesting and forest amelioration measures on forest drainage areas. It is simply a scheme of order and schedule presented in a table, the purpose of which is to serve as a guide for planning the order and timing of harvesting and forest amelioration practices. In efficient peatland forestry it is necessary to be aware of all the operations that will be required early in the planning phase which presupposes cooperation between different organizations. In the future, with the increase of additional drainage and ditch maintenance, the presented schedule (or similar working model) must be followed in order to avoid bad results in peatland forestry. Keywords: Drainage, forest amelioration, harvesting, peatland
  • Matilainen, Forestry Board of Eastern Häme, Vesijärvenkatu 9D, P.O. Box 110, SF-15141 Lahti, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
Veikko Salonen. Kasvillisuuden uusiutumisesta turvetuotantoa varten raivatulla alueella Ähtärin Mustasuolla.
English title: Revegetation of an area of Mustasuo-mire after clearing for peat harvesting.
Avainsanat: peat harvesting; revegetation; vegetation structure
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
The structure of the vegetation in an area abandoned 13 years ago after clearing for fuel peat production was investigated in Ähtäri, Finland. The vegetation consisted of 13 plant species, all of which were typical bog-species. The average above ground dry weight biomass for the whole vegetation was 240 g/m2. The proportions of the total biomass for the shrub layer, field layer and ground layer were 46 %, 38 % and 16 %, respectively. In the field layer 78 % of the total biomass was formed by woody species. Polytrichum strictum formed 99,6 % of the total biomass of the ground layer. Revegetation had occurred unevenly; large openings with no plant cover were found, especially in the middle of the strips. Keywords: peat harvesting, revegetation, vegetation structure
  • Salonen, University of Jyväskylä, Department of Biology, Yliopistonkatu 9, SF-40100 Jyväskylä, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
Oiva Hiltunen, Teijo Palander. Puuntuotannon ja puunhankinnan kehittämismahdollisuudet Etelä-Lapin ojitetuilla soilla.
English title: The development opportunities of silviculture and wood procurement on drained peatland forests in southern Lapland, Finland.
Original keywords: ojitus; puunkorjuu; suometsät; turvekankaat; kantavuus
English keywords: Drainage; ditching; site type; harvesting; thinning; tree species; carrying capacity; forest management
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Hiltunen, Lapin ammattikorkeakoulu, Rovaniemi Sähköposti: oiva.hiltunen@lapinamk.fi
  • Palander, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: teijo.s.palander@uef.fi

Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit