Artikkelit kirjoittajalta Paula Jylhä
Tässä tapaustutkimuksessa laadittiin puutason ajanmenekkimallit suometsän pienaukkohakkuuseen, poimintahakkuuseen ja yläharvennukseen aikatutkimuksen perusteella sekä laskettiin korjuukustannukset kannolta tienvarteen. Poimintahakkuun puukohtainen ajanmenekki oli keskimäärin 40 % ja yläharvennuksen 47 % pienaukkohakkuuta suurempi, koska etenkin hakkuukoneen siirtymisiin ja puutavaran järjestelyyn kului poimintahakkuussa ja yläharvennuksessa enemmän aikaa.
Mäntyjen hakkuu oli pääsääntöisesti kuusten ja koivujen hakkuuta joutuisampaa. Hiljattain tukkipuun koon mitat saavuttaneiden mäntyjen hakkuu kuitenkin hidastui, koska laatuvikojen vuoksi runkoa juoksutettiin usein hakkulaitteessa edestakaisin ennen katkaisupäätöksen tekoa. Rinnankorkeusläpimitaltaan yli 30 cm koivujen hakkuun ajanmenekki oli karsintaa vaikeuttavien paksujen ja pystyjen oksien vuoksi selvästi vastaavan kokoisia havupuita suurempi.
Laskennalliset korjuukustannukset olivat samaa luokkaa kuin tavanomaisessa tasarakenteisten metsien puunkorjuussa. Puustotason korjuukustannukseksi saatiin pienaukolla 9,0 €/m3, poimintahakkuilla 9,6 €/m3 ja yläharvennuksilla 11,2 €/m3. Suuren runkokoon ansiosta puustotason hakkuukustannus oli poimintahakkuilla vain vähän korkeampi kuin pienaukolla. Yläharvennuksilla muita pienempi runkokoko nosti hakkuukustannusta. Metsäkuljetuskustannus riippui eniten kuormakoosta ja ajomatkasta. Kantavuuden salliessa tukkikuormien suurentaminen vähensi selvästi metsäkuljetuksen kustannusta isoilla puilla, jolloin poimintahakkuun puunkorjuukustannus aleni lähelle pienaukkohakkuun kustannusta. Pikkutukkien teko nosti hieman kuljetuskustannusta, kun puiden rinnankorkeusläpimitta oli 15–20 cm.
Annually 2 500–3 500 hectares have been released from peat production in Finland. To meet European Union targets for reducing greenhouse gas emissions, Finland has aimed at substituting fossil fuels with wood-based fuels. The afforestation of cutaway peatlands could create carbon sinks and compensate soil carbon fluxes (Hytönen et al. 2018). High nitrogen content of the residual peat enables high biomass production, while potassium and phosphorus nutrition can be secured e.g. by ash fertilization. Cutaway peatlands could be afforested cost-efficiently with native downy birch (Betula pubescens Ehrh.), which is a primary successional tree species thriving on peatlands. Wood production would be based on natural seeding, early clear-cutting with whole-tree method, and coppice regeneration. This stand management system has shown potential for profitable production of energy biomass without subvention (Jylhä et al. 2015). The present study was aimed at assessing the profitability of growing downy birch on cutaway peatlands, based on empirical productivity models and a larger dataset than in the case study above.
