Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Risto Tahvonen (email), Niko Silvan

Sphagnum-sammaleen sienilääkepotentiaali kasvualustoissa

Tahvonen R., Silvan N. Sphagnum-sammaleen sienilääkepotentiaali kasvualustoissa.

English title: Antifungal potential of Sphagnum moss in growing media

Tiivistelmä

Kanelihome (Peziza ostracoderma Korf) ja Penicillium spp. ei koskaan kasva elävän Sphagnum sammalalustan pinnalla. Sphagnum sammalalustan sieniä estävä vaikutus toimii myös tärkeimpiä maaperän ja siemenistä leviäviä kasvien sienitauteja vastaan. Hyviä esimerkkejä estovaikutuksesta ovat siemenlevintäinen Alternaria-taimipoltteen torjunta kaalin taimista ja maaperässä leviävät Pythium-juuristotaudit kurkulla. Taudintorjuntavaikutus vaihtelee huomattavasti soiden välillä. Tehokkain sammalerä sai lähes täydellisen suojan Pythium-taimipoltetta vastaan. Parhaat antifungaaliset ominaisuudet löytyivät lähes puhtaista Sphagnum sammalseoksista, jotka olivat muodostuneet viimeisten 11, 40 ja 64 vuoden aikana edellisen sammalkorjuun jälkeen, ja hallitsevat lajit olivat muita kuin kohosuon yleisin laji Sphagnum fuscum (Schimp). H. Klinggr. Kun sammalta kuivattiin 60o tai 70 °C:n lämpötilassa, antifungaalinen vaikutus parani merkittävästi. Taimet pysyivät terveinä vähintään kaksi viikkoa, kun taas suuri osa taimista sairastui käsittelemättömissä sammaleissa. Kun Sphagnum sammalta pidettiin kuivana, antifungaalinen ominaisuus pysyi muuttumattomana useita vuosia. Pisin mitattu säilyvyysaika oli kuusi vuotta. Sammaleiden mikrobipitoisuudet osoittivat, että sammal, joka oli korjattu 10–30 cm:n syvyydestä tai pidetty kuivana 4 vuotta, oli käytännössä vapaa elävistä sienistä ja bakteereista. Soiden ylemmästä 0–10 cm:n kerroksesta korjattu sammal sisälsi mitattavissa pitoisuuksia Penicillium spp. sieniä ja bakteereita, mutta pitoisuudet olivat vain murto-osa vaalean Sphagnum-turpeen pitoisuuksista. Kun kaurajauhoa lisättiin voimakkaasti tauteja hillitsevään sammaleeseen, sammalen tauteja ehkäisevä vaikutus hävisi kokonaan. Sammalnäytteissä, jotka olivat luonnostaan täysin estäneet Pythium-taudin aktiivisuuden kahden viikon ajan, P. ultimum Trow -sieni oli täysin elossa, kun sammalnäyte siirrettiin runsaasti ravinteita sisältävään perunadekstroosiagariin (PDA). Mikrobimääritysten ja lämpökäsittelykokeiden perusteella Sphagnum sammalen antimikrobinen ominaisuus perustuu lähes yksinomaan elävän sammalen itsensä tuottamiin kemikaaleihin ja vaikutustapa sienitauteja vastaan on fungistaattinen (antifungaalien). Vain yksi sammalnäyte tuotti antibiootin kaltaisen estoalueen patogeenille PDA-maljalla. Tätä sammalta oli säilytetty kuivassa 6 vuotta, jolloin siinä ei ollut häiritseviä mikrobeja.

Original keywords
Alternaria brassicicola; Penicillium spp.; Peziza ostracoderma; Pythium ultimum; Sfagnum-sammaleen korjuu

English keywords
Alternaria brassicicola; Penicillium spp.; Peziza ostracoderma; Pythium ultimum; Sphagnum moss harvesting

Tekijät
  • Tahvonen, Natural Resources Institute Finland (Luke) Sähköposti risto.tahvonen@kolumbus.fi (sähköposti)
  • Silvan, Natural Resources Institute Finland (Luke) Sähköposti niko.silvan@luke.fi

Vastaanotettu 29.12.2025 Julkaistu 29.12.2025

Katselukerrat 1

Saatavilla http://suo.fi/article/10844 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Päivänen J., (2025) Virtavesistä ja niiden ääreltä Suo - Mires and peat vol. 76 no. 1-2 artikkeli 10840 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kuuri-Riutta O., Kumpulainen N. (2025) Muistoja rahkasammalmatkalta – Rahkasammalretkei.. Suo - Mires and peat vol. 76 no. 1-2 artikkeli 10841 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset