Etusivu
Lehden käytänteet
Toimituskunta
Yhteystiedot
Open Access
Muut sarjat
Silva Fennica Metsätieteen aikakauskirja Dissertationes Forestales
In English
Viimeisin julkaistu numero: 74
Julkaisufoorumin luokka: 1
Valitse numero:
74 (2023)
73 (2022)
72 (2021)
71 (2020)
70 (2019)
69 (2018)
68 (2017)
67 (2016)
66 (2015)
65 (2014)
64 (2013)
63 (2012)
62 (2011)
61 (2010)
60 (2009)
59 (2008)
58 (2007)
57 (2006)
56 (2005)
55 (2004)
54 (2003)
53 (2002)
52 (2001)
51 (2000)
50 (1999)
49 (1998)
48 (1997)
47 (1996)
46 (1995)
45 (1994)
44 (1993)
43 (1992)
42 (1991)
41 (1990)
40 (1989)
39 (1988)
38 (1987)
37 (1986)
36 (1985)
35 (1984)
34 (1983)
33 (1982)
32 (1981)
31 (1980)
30 (1979)
29 (1978)
28 (1977)
27 (1976)
26 (1975)
25 (1974)
24 (1973)
23 (1972)
22 (1971)
21 (1970)
20 (1969)
19 (1968)
18 (1967)
17 (1966)
16 (1965)
15 (1964)
14 (1963)
13 (1962)
12 (1961)
11 (1960)
10 (1959)
9 (1958)
8 (1957)
7 (1956)
6 (1955)
5 (1954)
4 (1953)
3 (1952)
2 (1951)
1 (1950)

Artikkelit jotka sisältää sanan 'Picea abies'

Jarmo Laitinen, Lauralotta Muurinen, Rauno Ruuhijärvi. Suomen aapasuoalueen välipintakoivulettojen, Warnstorfii-lettojen ja lettokorpien analyysi: lajistogradientit, tyyppivariantit ja makrotopografia.
English title: Analysis of drier rich Betula pubescens fens, rich Sphagnum warnstorfii fens and rich Picea abies mires in the aapa mire area of Finland: compositional gradients, type variants and macro-topography.
Original keywords: habitaattityypit; korpisuus; lähteisyys; Saxifrago-Tomentypnion; Sphagno warnstorfii-Tomentypnion; suotyypit
English keywords: mire site types; groundwater influence; habitat types; Saxifrago-Tomentypnion; Sphagno warnstorfii-Tomentypnion; species composition of Picea abies mires
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Letot ovat Suomen uhanalaisinta suokasvillisuutta. Niiden luokittelu botaanisiin suo­tyyppeihin, uhanalaisuusarvioineissa käytettyihin habitaattityyppeihin ja mannertason levinneisyysarvioissa käytettyihin Braun-Blanquet tyyppeihin on tärkeää, jotta erilaisten lettojen uhanalaisuusaste ja suojelutarve osataan arvioida. Pääosa letoista on ruskosammalvaltaisia. Lettojen luokittelu suotyypeiksi muutaman valtasammalen mukaan on paljolti jopa nevojen luokittelua selkeämpi. Sen sijaan rahkasammalvaltaisen, Sphag­num warnstorfii-rikkaan lettokasvillisuuden suomalainen luokittelu – Warnsorfii-letot, lähdeletot, välipintakoivuletot ja lisäksi runsaspuustoisemmat lettokorvet – perustuu vain pieniin lajistollisiin eroihin ja muodostaa siten epävarmuustekijän luokittelussa. Testasimme Ruuhijärven (1960) klassisesta kasvillisuusaineistosta Peräpohjolan ja Pohjanmaan aapasuoalueen ´kuivempien koivulettojen´, Warnstorfii-lettojen ja lettokorpien luokittelua klusterianalyysin avulla. Ordinaation avulla tarkastelimme aineiston päävaihtelusuuntia sekä vertasimme klustereiden sijoittumista suhteessa alkuperäisiin suotyyppeihin. Klusterit nimesimme indikaattorilajianalyysista saatujen tunnusomai­simpien lajien avulla. Käytimme ensin kolmen klusterin optiota suotyyppien määrän mukaan, mutta klusterit eivät rinnastuneet suotyyppeihin. Suotyyppitulkinnan kannalta seuraavan jakotason alaklusterit osoittautuivatkin hedelmällisiksi; kuvasimme ne ero­tuslajien avulla suoraan kasvillisuustaulukosta. Uudet klusterit saatoimme tulkita suokuvion pinnan makrotopografian ja purkautuvan pohjaveden määrän suhteen: laakeisiin lähdekumpuihin liittyy oma kasvillisuusyksikkönsä ja habitaattityyppinsä, jolloin varsi­nainen välipintakoivuletto kapenee alkuperäisestä (tasainen suurmuoto, koivuisuus). Analyysissä erottuivat lisäksi Warnsorfii-leton keskustavaikutteinen variantti (tasainen, puuton) ja Warnstorfii-leton reunavaikutteisesta variantista ja lettokorvesta muodos­tunut kasvillisuusyksikkö, jollainen kasvillisuus pääosin sijoittuu maastoon kaikista edellisistä poiketen alla olevan kivennäismaan topografiaa mukaillen. Viimemainittu testiyksikkö myös osoitti, että hyvin samantapaista kasvillisuutta voi olla niin puus­toisessa kuin avosuohabitaatissakin. Warnstorfii-leton kahden variantin sijoittuminen testiluokittelussa kauas toisistaan korostaa habitaattityypittelyyn ennestään sisältyvää luokitteluongelmaa, jossa ´välipintaletto´ (Campylium-letto ja Warnstorfii-letto yhdessä) käsittää epäsuhtaisen suuren vaihtelualan suhteessa välipintakoivulettoon. Braun- Blanquet tyypittelyn kannalta Ruuhijärven lettokorpinäytealasarjalla (auktorimerkintä Braunmoorbrücher Ruuhijärvi 1960) on korvaamaton merkitys, koska tyyppi on vielä systeemissä luokittelematta.

  • Laitinen, Ekologian ja genetiikan laitos, Oulun yliopisto (kasvimuseo), Kaitoväylä 5, 90570 Oulu, Finland Sähköposti: jarmo.laitinen@oulu.fi
  • Muurinen, Lauralotta Muurinen Ekologian ja genetiikan laitos, Oulun yliopisto (kasvimuseo), Kaitoväylä 5, 90570 Oulu, Finland Sähköposti: lauralotta.muurinen@oulu.fi
  • Ruuhijärvi, Sähköposti: r.ruuhijarvi@gmail.com
Marja-Leena Päätalo, Anu Hilli, Mikko Moilanen, Eila Tillman-Sutela. Koivuverhopuuston tiheyden ja kuusialikasvoksen pituuden tasauksen vaikutus taimikon pituuskasvuun ojitusalueella.
English title: Impact of birch crop density and heigth equalization of Norway spruce understorey on spruce seedlings' height growth on a drained peatland.
Avainsanat: Betula pubescens; Picea abies; drained peatland; height equalization; height growth; natural seedlings; nurse crop density; understorey
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
A viable understorey of Norway spruce often develops under a nurse crop on nutrientrich peatlands drained for forestry. The impact of birch nurse crop density and height equalization of the Norway spruce understorey on the height growth of spruce seedlings was studied on three sites: on a transforming herbrich spruce swamp, an abandoned peat field and a mixed peat/mineral soil field. The nurse crop was managed in 1990: 1) no thinning, 4000 stems ha-1, 2) thinning to 1000 stems ha-1. 3) thinning to 500 stems ha-1, or 4) removal of the nurse crop. In addition, the spruce seedlings over 1 m in height were removed from randomized halves of each plot. The unmanaged nurse crop reduced the growth of the understorey the most on all the sites. On the other hand, the spruce seedlings grew the best on the plots where the nurse crop had been removed. Due to height equalization the growth of the spruce understorey first slowed down, but towards the end of the study period the height growth of the equalized and non-equalized spruce understoreys were almost the same.
  • Päätalo, The Finnish Forest Research Institute, Muhos Research Station, Kirkkosaarentie 7, FIN-91500 Muhos, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Hilli, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Moilanen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Tillman-Sutela, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Anu Hilli, Marja-Leena Päätalo, Mikko Moilanen, Marja-Leena Piiroinen. Verhopuuston tiheyden ja lannoituksen vaikutus kuusen taimien pituuskasvuun ojitetulla turvemaalla.
English title: The effect nurse crop density and fertilization on the height growth of Norway spruce seedlings on drained peatland.
Avainsanat: peatland; Foliar nutrients; Betula pubescens; growth responses; Picea abies; planting; release cutting
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
A natural understorey of Norway spruce often develops under birch on oligo-mesotrophic peatlands, but spruce can also be planted on these sites. The effects of fertilization and the density of the pubescent birch nurse crop on the height growth and needle nutrient status of a planted spruce understorey on an old drained herb-rich sedge pine fen was investigated in this study. The spruce transplants were planted early in the 1960’s. The nurse crop was removed, thinned to 200 stems ha-1 or left unmanaged in 1988. A number of plots were also fertilized. The height growth of the spruce transplants was measured during two periods after management, and the needle nutrient concentrations were determined before fertilization and again 10 years later. The height growth of the spruce was 40 - 60% greater after removal of the nurse crop than that under the unthinned nurse crop. Even the thinned nurse crop slowed down the growth of the understorey. However, height growth was the best on the plots on which the nurse crop was removed and the plots fertilized.
  • Hilli, OSLA, Kirkkotie 1, FIN-91500 Muhos, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Päätalo, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Moilanen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Piiroinen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Markku Saarinen. Neulasten pääravinnepitoisuuksien muutokset turvekankaan alikasvoskuusikossa ylispuuhakkuun jälkeen.
English title: Effects of the removal of shelterwood on the foliar nutrient concentrations of Norway spruce (Picea abies (L.) Karst.) on drained peatlands.
Avainsanat: peatlands; Picea abies; foliar analysis; nutrients; shelterwood; underwood
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
Abstract: The foliar chemical composition of a Norway spruce underwood were analysed one year before and in three years after the removal of a downy birch (Betula pubescens Ehrh.) shelterwood on an old drainage area. The most remarkable change due to the release was considered to be the significant decrease in the potassium concentrations. The nitrogen concentrations increased very strongly, and phosphorus increased slightly but not significantly during the first growth period after the release, decreasing later to a level approaching the deficiency limit. Consequently the nutrient balance between N and K was strongly shaken by the increased N/K-ratio. One reason for that might be the increased use of K in the growing points of roots after the root competition of shelterwood was eliminated. Key words: foliar analysis, nutrients, peatlands, Picea abies, shelterwood, underwood.
  • Saarinen, The Finnish Forest Research Institute, Parkano Research Station, Kaironiementie 54, FIN-39700 Parkano, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
Mikko Moilanen, Timo Penttilä, Jorma Issakainen. Lannoituksen vaikutus kuusikoiden kasvuun ja ravinnetilaan ojitetuilla turvemailla Pohjois-Suomessa.
English title: Effects of fertilization on tree growt and nutrient status of Norway spruce stands on drained peatlands in northern Finland.
Avainsanat: nitrogen; phosphorus; potassium; Foliar nutrients; growth responses; mires; Picea abies
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
Abstract: The stand-level responses to fertilization and refertilization were studied in seven factorial field experiments established in 1974-1976. The factors were nitrogen fertilization (N) and phosphorus-potassium fertilization (PK). The factorial treatments were applied at two levels: (i) control and (ii) fertilized with a dosage following the currently used Finnish forest fertilization guide-lines. The spruce-dominated stands were selected from areas drained according to normal forestry practises between 1932 and 1969. The sites covered fairly well the trophic variation that occurs on spruce-dominated peatlands in the mid-boreal zone in Finland. Tree growth was monitored during two periods of five to seven years. The second period followed the refertilization in 1985. At the end of the second period, one-year-old sun-exposed needles were sampled from the four southernmost stands for nutrient analyses. The effects of fertilization on tree growth were generally fairly weak and insignificant, especially during the first study period. After refertilization, the effect of N was positive in three stands on mesotrophic sites. The foliar nutrient analyses of unfertilized spruces showed low concentrations of N, P and Cu. PK-fertilization increased foliar P concentrations and, in some cases, also K concentrations. Since the PK-fertilizer included some borate, it also increased foliar B concentrations. N-fertilization did not affect foliar N, P or K concentrations but it decreased foliar concentrations of Ca, Zn, and B in some cases. Both the growth responses and the foliar nutrient analyses indicated that nitrogen was the most deficient macro-nutrient. Key words: foliar nutrients, growth responses, mires, nitrogen, phosphorus, Picea abies, potassium
  • Moilanen, The Finnish Forest Research Institute, Muhos Research Station, Kirkkosaarentie, FIN-91500 Muhos, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Penttilä, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Issakainen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Suo - Mires & Peat