Artikkelit kirjoittajalta Lasse Aro
Euroopan unionin ennallistamisasetus ((EU) 2024/1991) hyväksyttiin kesäkuussa 2024. Asetuksen on ennakoitu lisäävän ojitettujen turvemaiden ennallistamista Suomessa. Turvemaiden ennallistaminen tarkoittaa pääasiassa vedenpinnan tason nostoa ja suon toiminnallisuuden palauttamista kohti luonnontilaa. Kasvavat ennallistamistavoitteet vaativat resurssien vahvistamista ennallistamistaloudessa eli toimialalla, joka muodostaa taloudellisen tuloksen ja työllisyyden ennallistamisen suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, mitä resursseja ja osaamista turvemaiden ennallistamishankkeet ovat yleensä vaatineet ja mitä haasteita ennallistamistalouden kasvattamiseen liittyy nykyisessä tilanteessa.
Tutkimuksessa toteutettiin sähköinen kysely turvemaiden ennallistamista tehneille organisaatioille, kuten metsä- ja ympäristöalan toimijoille. Kysely lähetettiin 18 vastaanottajalle ja vastausprosentti oli 66,7 %. Vastaajat olivat ennallistaneet metsäojitettuja soita, turvetuotantoalueita ja turvepeltoja. Kyselyaineistoa täydennettiin erillisellä asiantuntijahaastattelulla, jolla kartoitettiin toimialan kokoa Suomessa. Tulosten mukaan jokainen ennallistuskohde on yksilöllinen, mikä vaikeuttaa hankkeiden keskinäistä vertailua. Ennallistamishankkeet työllistävät tyypillisesti 3–5 henkeä hanketta kohden ja kestävät suunnittelusta toteutukseen 1–3 vuotta. Ennallistamisen kokonaiskustannukset ovat tyypillisesti 1000–1500 € hehtaarilta. Suurin osa kustannuksista kohdistuu käytännön työhön, jossa vaaditaan vetisiin oloihin soveltuvaa konekalustoa. Turvemaiden ennallistamistaloudessa työskentelee arvion mukaan noin 50–100 pientä yritystä ja n. 200–300 henkeä. Suuremmat toimijat ovat yleensä metsäalan yrityksiä. Ennallistaminen voisi luoda täysipäiväistä työtä yli tuhannelle ihmisille ja maksaa arviolta 353–529 miljoonaa euroa, mikäli Suomen ojitetuista turvemaista päätettäisiin ennallistaa 352 500 ha vedenpinnan tasoa nostamalla vuoteen 2030 mennessä.
Ennallistamisasetuksen kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa on otettava kantaa ennallistamistalouden kehittämistoimiin. Ennallistamistalouden käytännön työvoimaan, koulutukseen ja osaamiseen tarvitaan usean vuoden panostus, jotta kasvaviin ennallistamistavoitteisiin päästäisiin. Lisäksi ennallistamishankkeiden rahoituksen rakenteelliset ongelmat pitää pystyä korjaamaan, jotta ennallistaminen yleistyy. Turvemaiden ennallistamistavoitteiden toteutumista on arvioitava kriittisesti, sillä aikataulu on nykytilanne huomioiden haastava.
-
Laasasenaho,
Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 60101 Seinäjoki
Sähköposti:
kari.laasasenaho@seamk.fi
- Palomäki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 60101 Seinäjoki Sähköposti: anu.palomaki@seamk.fi
- Teixeira, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 60101 Seinäjoki Sähköposti: marjastiina.teixeira@seamk.fi
- Lauhanen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 60101 Seinäjoki Sähköposti: risto.lauhanen@seamk.fi
- Palkia, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 60101 Seinäjoki Sähköposti: perttu.palkia@seamk.fi
- Maanavilja, Geologian tutkimuskeskus, Vuorimiehentie 5, PL 96, 02151 Espoo Sähköposti: liisa.maanavilja@gtk.fi
- Turunen, Geologian tutkimuskeskus, Vuorimiehentie 5, PL 96, 02151 Espoo Sähköposti: jukka.turunen@gtk.fi
- Ikkala, Geologian tutkimuskeskus, Teknologiakatu 7, 67100 Kokkola Sähköposti: lauri.ikkala@gtk.fi
- Pappinen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta, 80101 Joensuu Sähköposti: ari.pappinen@uef.fi
- Kuittinen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta, 80101 Joensuu Sähköposti: suvi.kuittinen@uef.fi
- Laakso, Itä-Suomen yliopisto, Oikeustieteiden laitos, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, 80101 Joensuu Sähköposti: tero.laakso@uef.fi
- Miettinen, Itä-Suomen yliopisto, Oikeustieteiden laitos, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, 80101 Joensuu Sähköposti: mirella.miettinen@uef.fi
- Aro, Luonnonvarakeskus (Luke), Itäinen Pitkäkatu 4 A 20520 Turku Sähköposti: lasse.aro@luke.fi
- Jylhä, Luonnonvarakeskus (Luke), Teknologiakatu 7, 67100 Kokkola Sähköposti: paula.jylha@luke.fi
- Wall, Luonnonvarakeskus (Luke), Teknologiakatu 7, 67100 Kokkola Sähköposti: antti.wall@luke.fi
Suomessa on vapautunut ja vapautumassa tuhansia hehtaareita entisiä turvetuotantoalueita muuhun maankäyttöön. Maanomistaja päättää alueensa jatkokäytöstä, jonka suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon monia eri tekijöitä, kuten alueen ominaispiirteet, jatkokäytön ympäristövaikutukset sekä maanomistajien ja sidosryhmien tavoitteet. Jatkokäyttömuotojen valintaa tukemaan tarvitaankin työkaluja. Kehitimme monitavoitearviointia soveltavan ja työpajoihin perustuvan lähestymistavan, joka jakautuu kahdeksaan vaiheeseen: sidosryhmien tunnistaminen, tavoitteiden määrittely, tuotantolohkojen ominaispiirteiden tarkastelu, jatkokäyttövaihtoehtojen tunnistaminen, jatkokäytön vaikutusten arviointi, tavoitteiden painottaminen, synteesin muodostaminen ja viestintä. Testasimme lähestymistapaa Oulussa sijaitsevalla Turvesuo-Miehonsuon alueella kolmen työpajan avulla. Lähestymistavan avulla alueelle tunnistettiin kolme jatkokäytön päävaihtoehtoa: vettäminen (sisältää kosteikot, ennallistuminen, ennallistaminen), luontainen kasvittuminen ja metsitys. Pilotoinnin aikana määritettiin, mille alueen lohkolle mikäkin päävaihtoehto voisi soveltua ja mitkä niiden ympäristövaikutukset ovat. Kehitetty lähestymistapa soveltuu etenkin yksityiskohtaista jatkokäytön suunnittelua edeltävään vaiheeseen, jossa kartoitetaan jatkokäytön vaihtoehtoja. Lisäksi lähestymistapa ja sen yhteydessä käytävät keskustelut mahdollistavat jatkokäytön suunnittelun järjestelmällisen läpikäymisen ja sidosryhmien keskinäisen oppimisen.
Annually 2 500–3 500 hectares have been released from peat production in Finland. To meet European Union targets for reducing greenhouse gas emissions, Finland has aimed at substituting fossil fuels with wood-based fuels. The afforestation of cutaway peatlands could create carbon sinks and compensate soil carbon fluxes (Hytönen et al. 2018). High nitrogen content of the residual peat enables high biomass production, while potassium and phosphorus nutrition can be secured e.g. by ash fertilization. Cutaway peatlands could be afforested cost-efficiently with native downy birch (Betula pubescens Ehrh.), which is a primary successional tree species thriving on peatlands. Wood production would be based on natural seeding, early clear-cutting with whole-tree method, and coppice regeneration. This stand management system has shown potential for profitable production of energy biomass without subvention (Jylhä et al. 2015). The present study was aimed at assessing the profitability of growing downy birch on cutaway peatlands, based on empirical productivity models and a larger dataset than in the case study above.
In Finland peat is used in power generation, often burned with wood mixture resulting in mixed ash types. Peat ash is usually rich in phosphorus (P) but poor in potassium (K) and thus not as good fertilizer for peatland forests as wood ash. In this study we compared the effects of peat ash and peat ash with added potassium (potassium chloride or biotite) on the growth and nutrition of Scots pine seedlings on a cutaway peatland. In addition, peat ash was pelletized with biotite in one treatment. The treatments were applied around single trees with 10 replications. The study site was rich in N, but poor in P and K. Peat and foliar samples were analysed, and the height growth of seedlings was monitored for 17 years following the treatments. Pure peat ash had a positive effect on the growth of Scots pine but the survival rate of seedlings was not satisfactory. Peat ash enriched with potassium increased substantially growth of seedlings and increased the foliar K concentration compared to unfertilized control and peat ash alone. Pelletized peat ash and biotite gave similar results as the use of un-pelletized peat ash and biotite. Peat ash alone is not recommended for fertilization of Scots pine stands on drained peatlands. Adding K to peat ash enables recycling of large amounts of nutrients back to peatland forests, and is a good alternative to low-soluble P and K fertilizer. The granulation of the product would ensure good spreadability.
-
Hytönen,
Natural Resources Institute Finland, Silmäjärventie 2, 69100 Kannus, Finland
Sähköposti:
jyrki.hytonen@luke.fi
- Aro, Natural Resources Institute Finland, Itäinen Pitkäkatu 3, 20520 Turku, Finland Sähköposti: lasse.aro@luke.fi
- Issakainen, Ratapellontie 11, 91500 Muhos, Finland Sähköposti: ji@nn.fi
- Moilanen, Natural Resources Institute Finland, Paavo Havaksen tie 3, 90014, University of Oulu, Finland Sähköposti: mikko.moilanen@luke.fi
-
Aro,
Finnish Forest Research Institute, Parkano Research Station, Kaironiementie 54, FIN-39700 Parkano
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Kaunisto, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
