Suo - Mires and peat vol. 64 no. 2-3 | 2013

• Lindholm, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

• Ala-Ilomäki, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

• Laitila, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Väätäinen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

This case study represents a novel complete wood biomass harvesting method for woody peatlands, which are to be prepared for peat production for energy use. The productivity and cost-efficiency of complete tree harvesting in a peatland forest dominated by Scots pine (Pinus sylvestris) was examined in this study. In complete tree harvesting, a single-grip harvester lifts a whole tree with its roots from the ground and divides the tree into stump and stem part sections by cross-cutting. This work method was compared to the conventional harvesting method, wherein the stem wood and stump wood are harvested in separate operations with different machines. The work study was conducted for complete tree cutting and conventional tree cutting by a single-grip harvester. In total there were 97.6 solid cubic metres (m³) of wood harvested in the study. The harvesting cost of the extracted wood (stump section, stem wood and crown mass) to the road side landing was calculated for both harvesting methods by using time study models of cutting obtained from this study and the separate stump lifting and biomass forwarding models acquired from the literature. According to the results, the complete tree harvesting was cost-competitive to conventional harvesting (including stem wood, crown mass and stump extraction) when the breast height diameter of the trees to be removed was below the range of 16–20 cm.

• Laitila, Metsäntutkimuslaitos, PL 68, 80101 Joensuu Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Väätäinen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Asikainen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Tutkimuksessa selvitettiin turpeen kosteusvaihteluiden vaikutuksia männyn siementen itämiseen ja sirkkataimien varhaiskehitykseen vanhojen ojitusalueiden metsänuudistusalojen muokkauspinnoilla. Erilaisten muokkausvaihtoehtojen tarkastelussa rajoituttiin kaivurilla tehtyihin mättäisiin ja laikkuihin. Mättäillä tutkittiin niiden pintakerroksen vesipitoisuuden ja laikuissa turvemaan vedenpinnan syvyyden vaihteluiden vaikutuksia taimettumiseen. Aineisto kerättiin kahdelta Pirkanmaan pohjoisosassa sijaitsevalta koekentältä. Kummallakin kokeella kolmen sääsuhteiltaan erilaisen kasvukauden aikana toistetut kylvöt ja niillä tehty taimettumisen seuranta osoittivat, miten kylvön ja epäsuorasti päätellen myös luontaisen uudistamisen onnistuminen ovat sääoloille hyvin herkkiä. Laikkujen ja mättäiden edut ja haitat metsänuudistamisen kannalta riippuivat siitä, millaiset olivat siementen itämisen ja sirkkataimien varhaiskehityksen aikaiset lämpöolot, sademäärät ja niiden vaihtelu varsinkin ensimmäisen kasvukauden aikana. Keskimääräisen sadannan ja lämpöolojen kasvukausina aiheutuu todennäköisemmin ongelmia laikuissa liian korkealla olevasta vedenpinnasta kuin mättäissä pintaturpeen liiallisesta kuivumisesta. Laikkujen taimimäärät olivat suurimmillaan keskimääräistä kuivempien kasvukausien aikana. Vastaavissa oloissa taas mättäiden liiallinen kuivuminen on varsin todennäköisintä. Kasvukausien sateisuutta ja turvemaan vedenpinnan syvyyden vaihteluita ei kuitenkaan pystytä ennakoimaan. Tämän aineiston perusteella laikutus näyttääkin mielekkäältä maanpinnan muokkausmenetelmältä vain kun sirkkataimia on mahdollista syntyä usean vuoden aikana, eli lähinnä luontaisen uudistamisen yhteydessä. Hyvän uudistamistuloksen saavuttamiseksi kylvö on turvallisinta tehdä mahdollisimman pian maanmuokkauksen jälkeen vielä riittävän kosteuden säilyttäneisiin turvemättäisiin.

• Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Alenius, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Laiho, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo