Suo - Mires and peat vol. 60 no. 3-4 | 2009

Vanhojen ojitusalueiden muokatuilla metsänuudistamisaloilla erilaisille paljastetun turpeen kasvipeitteettömille pinnoille (mättäät, laikut) kehittyy uusia kasviyhdyskuntia, joiden lajiston vaihtelu riippuu turpeen vedenpinnan syvyysvaihtelun lisäksi siitä mihin alkuperäiseen kasvillisuuspintaan muokkausjälki on tehty. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan puolukkaturvekankaan ojitusalueen ensimmäisen puusukupolven uudistamisen jälkeistä kasvillisuuden kehitystä kaivurilla tehdyissä laikuissa ja mättäissä. Kasvilli-suusmuutosten seurannan tavoitteena on ollut selvittää, kuinka nopeasti muokkausjäljet peittyvät ojitettujen soiden metsänuudistamisaloilla riippuen muokkausjäljen pinnan ominaisuuksista ja turpeen vedenpinnan syvyydestä. Turpeen vedenpinnan syvyys laikutusjäljissä oli keskeinen kasvillisuuden kehitykseen vaikuttava ympäristömuuttuja. Olennaisena tekijänä vaikuttivat lisäksi laikutuskohdan alkuperäinen kasvillisuus sekä laikun syvyys, eli mihin turpeen pintakerrostumien horisontaaliseen tasoon laikku oli tehty. Suurimmalle osalle kaivurilaikkujen kasvilajeista tai lajiryhmistä voitiin määrittää turpeen vedenpinnan syvyysvaihtelun mukaan määräytyvä optimialue. Mättäissä — erityisesti korkeissa turvemättäissä — kasvillisuuden kehitys oli laikkupintoja huomattavasti hitaampaa. Mättäiden maalajikoostumus oli tärkeä kasvillisuuden kehitykseen vaikuttava tekijä: nopeimmin kasvillisuus peitti kivennäismaasekoitteiset mättäät isojen turvemättäiden säilyessä pitkään kasvipeitteettöminä. Kokonaispeittävyys laikuissa pieneni ja kasvillisuuden kehitys hidastui huomattavasti keskivedenpinnan syvyyden lisääntyessä yli 30 cm:n tasolle. Mätästysaloilla suhteellisen kookkaat yli 25 cm:n korkuiset mättäät pysyivät pitkään kasvipeitteettöminä, varsinkin kun ne oli tehty syvältä nostetusta maatuneesta turpeesta, jossa ei ollut mukana pintaturpeelle ominaisia kasvien eläviä maavarsia.

• Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Hotanen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Alenius, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Peatlands play an important role in the global carbon (C) cycle, by acting as a large, long-term C sink. The C sink is sustained by a high water level that inhibits decomposition of organic matter. The C gas dynamics are therefore sensitive to changes in water level, and in climatically different years a peatland can vary from a sink to a source of C. We measured carbon dioxide (CO2) and methane (CH4) fluxes from vegetation communities ranging from hummocks to low lawns in a blanket bog. After a one-year calibration period the water level was both lowered and raised experimentally and the changes in vegetation composition and gas fluxes were monitored during a further year. In all vegetation communities the water level drawdown increased the respiration rate and decreased methane emission; rising water level decreased respiration and increased methane emissions. The effect of altered water level on photosynthesis depended on species composition. Water level drawdown decreased photosynthesis in most communities; rising water level decreased the photosynthesis of hummocks species, and increased the photosynthesis of Rhynchospora alba.

• Laine, Anna M. Laine, Department of Civil and Environmental Engineering, University College Cork, Cork, Ireland; University of Oulu, Oulu, Finland, P.O. Box 3000, 90014 University of Oulu, telephone: +358 8 5531521, email: anna.laine@oulu.fi Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Byrne, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Kiely, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Tuittila, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Tutkimuksessa selvitettiin fosfori- ja kaliumlannoituksen aikaansaaman männyn kasvureaktion riippuvuutta neulasten ravinnepitoisuuksista 36 pohjoissuomalaisella metsäojitusalueella. Tarkasteltavana vastemuuttujana oli 15 vuoden aikajaksolla lannoituksen jälkeen syntynyt ero lannoitettujen ja lannoittamattomien metsiköiden kokonaiskasvussa. Neulasanalyysin perusteella 53 % metsiköistä kärsi fosforin, 39 % kaliumin ja 19 % typen puutoksesta. Regressioanalyysin tulosten mukaan lannoit-tamattomien vertailupuiden neulasten fosfori- ja kaliumpitoisuudet selittivät 47 % metsiköiden tilavuuskasvumuutosten vaihtelusta. Turpeen tai neulasten typpipitoisuus ei vaikuttanut puiden kasvureaktioon. Johtopäätöksenä esitetään, että ojitusaluemän-niköissä lannoituksen tuottama puuston lisäkasvu voidaan suuntaa-antavasti arvioida määrittämällä neulasanalyysilla puiden ravinnetila ennen lannoitusta.

• Moilanen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Hökkä, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo