Etusivu
Lehden käytänteet
Toimituskunta
Yhteystiedot
Open Access
Muut sarjat
Silva Fennica Metsätieteen aikakauskirja Dissertationes Forestales
In English
Viimeisin julkaistu numero: 74
Julkaisufoorumin luokka: 1
Valitse numero:
74 (2023)
73 (2022)
72 (2021)
71 (2020)
70 (2019)
69 (2018)
68 (2017)
67 (2016)
66 (2015)
65 (2014)
64 (2013)
63 (2012)
62 (2011)
61 (2010)
60 (2009)
59 (2008)
58 (2007)
57 (2006)
56 (2005)
55 (2004)
54 (2003)
53 (2002)
52 (2001)
51 (2000)
50 (1999)
49 (1998)
48 (1997)
47 (1996)
46 (1995)
45 (1994)
44 (1993)
43 (1992)
42 (1991)
41 (1990)
40 (1989)
39 (1988)
38 (1987)
37 (1986)
36 (1985)
35 (1984)
34 (1983)
33 (1982)
32 (1981)
31 (1980)
30 (1979)
29 (1978)
28 (1977)
27 (1976)
26 (1975)
25 (1974)
24 (1973)
23 (1972)
22 (1971)
21 (1970)
20 (1969)
19 (1968)
18 (1967)
17 (1966)
16 (1965)
15 (1964)
14 (1963)
13 (1962)
12 (1961)
11 (1960)
10 (1959)
9 (1958)
8 (1957)
7 (1956)
6 (1955)
5 (1954)
4 (1953)
3 (1952)
2 (1951)
1 (1950)

Artikkelit jotka sisältää sanan 'kasvillisuuden kehitys'

Markku Saarinen, Juha-Pekka Hotanen, Virpi Alenius. Muokkausjälkien kasvillisuuden kehittyminen ojitettujen soiden metsänuudistamisaloilla.
English title: Vegetation succession in prepared microsites in drained peatland forest regeneration areas.
Original keywords: metsänuudistaminen; maanmuokkaus; ojitusalue; kasvillisuuden kehitys
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
Vanhojen ojitusalueiden muokatuilla metsänuudistamisaloilla erilaisille paljastetun turpeen kasvipeitteettömille pinnoille (mättäät, laikut) kehittyy uusia kasviyhdyskuntia, joiden lajiston vaihtelu riippuu turpeen vedenpinnan syvyysvaihtelun lisäksi siitä mihin alkuperäiseen kasvillisuuspintaan muokkausjälki on tehty. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan puolukkaturvekankaan ojitusalueen ensimmäisen puusukupolven uudistamisen jälkeistä kasvillisuuden kehitystä kaivurilla tehdyissä laikuissa ja mättäissä. Kasvilli-suusmuutosten seurannan tavoitteena on ollut selvittää, kuinka nopeasti muokkausjäljet peittyvät ojitettujen soiden metsänuudistamisaloilla riippuen muokkausjäljen pinnan ominaisuuksista ja turpeen vedenpinnan syvyydestä. Turpeen vedenpinnan syvyys laikutusjäljissä oli keskeinen kasvillisuuden kehitykseen vaikuttava ympäristömuuttuja. Olennaisena tekijänä vaikuttivat lisäksi laikutuskohdan alkuperäinen kasvillisuus sekä laikun syvyys, eli mihin turpeen pintakerrostumien horisontaaliseen tasoon laikku oli tehty. Suurimmalle osalle kaivurilaikkujen kasvilajeista tai lajiryhmistä voitiin määrittää turpeen vedenpinnan syvyysvaihtelun mukaan määräytyvä optimialue. Mättäissä — erityisesti korkeissa turvemättäissä — kasvillisuuden kehitys oli laikkupintoja huomattavasti hitaampaa. Mättäiden maalajikoostumus oli tärkeä kasvillisuuden kehitykseen vaikuttava tekijä: nopeimmin kasvillisuus peitti kivennäismaasekoitteiset mättäät isojen turvemättäiden säilyessä pitkään kasvipeitteettöminä. Kokonaispeittävyys laikuissa pieneni ja kasvillisuuden kehitys hidastui huomattavasti keskivedenpinnan syvyyden lisääntyessä yli 30 cm:n tasolle. Mätästysaloilla suhteellisen kookkaat yli 25 cm:n korkuiset mättäät pysyivät pitkään kasvipeitteettöminä, varsinkin kun ne oli tehty syvältä nostetusta maatuneesta turpeesta, jossa ei ollut mukana pintaturpeelle ominaisia kasvien eläviä maavarsia.
  • Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Hotanen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Alenius, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Suo - Mires & Peat