Artikkelit jotka sisältää sanan 'ecohydrology'

Peatlands play an important role in the global carbon (C) cycle, by acting as a large, long-term C sink. The C sink is sustained by a high water level that inhibits decomposition of organic matter. The C gas dynamics are therefore sensitive to changes in water level, and in climatically different years a peatland can vary from a sink to a source of C. We measured carbon dioxide (CO2) and methane (CH4) fluxes from vegetation communities ranging from hummocks to low lawns in a blanket bog. After a one-year calibration period the water level was both lowered and raised experimentally and the changes in vegetation composition and gas fluxes were monitored during a further year. In all vegetation communities the water level drawdown increased the respiration rate and decreased methane emission; rising water level decreased respiration and increased methane emissions. The effect of altered water level on photosynthesis depended on species composition. Water level drawdown decreased photosynthesis in most communities; rising water level decreased the photosynthesis of hummocks species, and increased the photosynthesis of Rhynchospora alba.

• Laine, Anna M. Laine, Department of Civil and Environmental Engineering, University College Cork, Cork, Ireland; University of Oulu, Oulu, Finland, P.O. Box 3000, 90014 University of Oulu, telephone: +358 8 5531521, email: anna.laine@oulu.fi Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Byrne, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Kiely, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Tuittila, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Maankohoamisesta johtuvan rannansiirtymisen tuloksena on Perämeren rannikolle syntynyt aapasoiden nuorista kehitysvaiheista koostuvia sukkessiosarjoja. Ne ovat ekologisesti ja tieteellisesti arvokkaita ekosysteemejä, jotka ovat ainutlaatuisia maailmassa. Näiden soiden ekologiaa ja nykyistä tilaa on kuitenkin tutkittu verrattain vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa aapasoiden nuorten kehitysvaiheiden suojeluarvon ja niiden säilymiseen liittyvien uhkien arviointiin ja selvittää soistumiseen liittyviä syitä sekä kasvillisuuden ekologisten vaihtelusuuntien ilmenemistä hydrologialtaan erilaisissa osissa suoaltaita. Tässä tutkimuksessa esitetään tuloksia nuorten (alle 2000 vuotta), luonnontilaisten aapasoiden määrän arvioinnista ja niiden kasvillisuuskartoituksesta kahdelta laajimmalta yhtenäiseltä aapasoiden sukkessiosarja-alueelta Perämeren rannikolla. Alueista toisen maaperä on moreenivaltainen ja toisen hiekkavaltainen. Tulokset osoittivat, että aapasoiden kehitysvaiheissa on suuri osa lettomaisia ja keskiravinteisia nevoja ja vain hyvin rajallinen määrä rahkasammalten kasvusta eroaa rämeiden sukkession alkuvaiheiden kehityksestä. Aapasoiden sukkessiosarjat ulottuvat koko valuma-alueen soistumiseltaan useiden satojen hehtaarein alueelle. Hydrologialtaan erilaiset valuma-alueen osat kehittyvät yhdessä muodostaen yhden kokonaisuuden. Vedenjakajien tuntumassa primääristä soistumista ilmenee pienien painanteiden ja lampien soistumisena, missä rahkasammalten kasvu painanteiden yli on hyvin nopeaa. Valuma-alueen alajuoksun osissa primääristä soistumista tapahtuu laajoilla märillä luhdilla, jossa veden virtaus on voimakasta. Myöhempi suon kehitys, jossa tapahtuu mm. ympäröivien kangasmetsien soistumista näyttää johtavan aapasuokompleksin muodostumiseen, jossa reunaosat ovat rahkasammalen vallitsemia ja keskusosat rimpipintaisia. Tulokset osoittavat, että nuorten aapasoiden suojelussa olisi olennaista kiinnittää huomiota soistuvien valuma-alueiden hydrologian säilyttämiseen. Valitettavasti hyvin harvat tällaisista valuma-alueista ovat enää nykyisin luonnontilaisia.

• Rehell, Sakari Rehell, Metsähallitus, luontopalvelut, PL 81, FI-90101, Oulu, Finland. e-mail: sakari.rehell@metsa.fi Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Heikkilä, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo