Artikkelit jotka sisältää sanan 'willows'

Riekkokannat Suomen eteläisissä osissa ovat heikentyneet merkittävästi viime vuosikymmenten aikana. Yhtenä keskeisenä tekijänä tälle on esitetty predaation ja metsästyspaineen ohella varsinkin avosoiden kuivattamista ja metsittymistä, jotka ovat muuttaneet riekkojen elinympäristöjä. Yhtenä syynä riekon vähenemiselle voi olla ravinnon määrän, laadun ja saatavuuden pieneneminen. Suurin osa aiemmista riekkojen ravinnonkäytön ja -valinnan tutkimuksista on tehty Lapissa kupujen sisältöjen perusteella, mutta tietoa eteläisen Suomen riekkojen ravintokäyttäytymisestä on hyvin vähän. Tässä tutkimuksessa tutkittiin riekkojen talviravinnon käyttöä ja valintaa Itä-Suomessa Ilomantsissa ja Joensuun Uimaharjussa. Näillä alueilla elää vielä pieniä riekkopopulaatioita. Tutkimuksessa selvitettiin riekkojen kokonaisravinnonkäyttöä syönnösjälkiä laskemalla. Riekkojen suhteellista ravinnonkäyttöä selvitettiin laskemalla lumijälkiä eri kasvilajien tuntumasta sekä kartoittamalla kasvillisuutta kahdessa eri mittakaavassa. Valintakokeessa riekoille tarjottiin kuutta eri pajulajia sekä hieskoivua. Riekkojen käyttämä ravinto koostui kiiltopajusta (Salix phylicifolia), pohjanpajusta (S. lapponum) ja tuhkapajusta (S. cinerea). Mustuvapajua (S. myrsinifolia) riekot söivät mielellään silloin, kun sitä oli tarjolla. Hieskoivua (Betula pubescens) riekot käyttivät ravintonaan vain vähän. Suhteessa tarjolla olevan ravinnon määrään vaivaiskoivu (Betula nana), mustuvapaju, halava (S. pentandra) ja pohjanpaju olivat halutumpia kuin kiiltopaju, mutta kiiltopaju saattaa kasvutapansa vuoksi tarjota riekoille helpommin saatavaa ravintoa. Valintakokeen mukaan riekot ovat pajulajien suhteen generalisteja. Valintakokeessa olivat mukana pohjanpaju, tuhkapaju, kiiltopaju, mustuvapaju, halava, virpapaju (S. aurita) ja hieskoivu. Virpapajua ja hieskoivua syötiin vähemmän kuin muita mukana olleita kasvilajeja. Valintakokeessa vuosikasvujen kärjet olivat suositumpaa ravintoa kuin silmut. Riekkoja olisi mahdollista ruokkia talven yli, sillä ne oppivat testilajien paikat ja palasivat samoille paikoille syömään uudet testiasetelmat. Riekot tarvitsevat vuoden aikana useita erilaisia elinympäristöjä, jotka ovat riittävän lähellä toisiaan. Eteläiset riekkopopulaatiot tarvitsevat selviytyäkseen sekä avosoita, kangasmetsiä että pajua tarjoavia talvielinympäristöjä. Tulosten perusteella talviravintoa esiintyi tutkimusalueilla riittävästi, eivätkä ravinnon määrä, laatu tai saatavuus rajoittanut riekkojen elinmahdollisuuksia.

• Miettunen, Jenni Miettunen, Itä-Suomen yliopisto, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, biologian laitos, PL 111, 80101 Joensuu, email: jenni.miettunen@gmail.com Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo