Etusivu
Lehden käytänteet
Toimituskunta
Yhteystiedot
Open Access
Muut sarjat
Silva Fennica Metsätieteen aikakauskirja Dissertationes Forestales
In English
Viimeisin julkaistu numero: 75
Julkaisufoorumin luokka: 1
Valitse numero:
75 (2024)
74 (2023)
73 (2022)
72 (2021)
71 (2020)
70 (2019)
69 (2018)
68 (2017)
67 (2016)
66 (2015)
65 (2014)
64 (2013)
63 (2012)
62 (2011)
61 (2010)
60 (2009)
59 (2008)
58 (2007)
57 (2006)
56 (2005)
55 (2004)
54 (2003)
53 (2002)
52 (2001)
51 (2000)
50 (1999)
49 (1998)
48 (1997)
47 (1996)
46 (1995)
45 (1994)
44 (1993)
43 (1992)
42 (1991)
41 (1990)
40 (1989)
39 (1988)
38 (1987)
37 (1986)
36 (1985)
35 (1984)
34 (1983)
33 (1982)
32 (1981)
31 (1980)
30 (1979)
29 (1978)
28 (1977)
27 (1976)
26 (1975)
25 (1974)
24 (1973)
23 (1972)
22 (1971)
21 (1970)
20 (1969)
19 (1968)
18 (1967)
17 (1966)
16 (1965)
15 (1964)
14 (1963)
13 (1962)
12 (1961)
11 (1960)
10 (1959)
9 (1958)
8 (1957)
7 (1956)
6 (1955)
5 (1954)
4 (1953)
3 (1952)
2 (1951)
1 (1950)

Artikkelit jotka sisältää sanan 'Oulu'

Kari Laasasenaho, Anu Palomäki, Marjastiina Teixeira, Risto Lauhanen, Perttu Palkia, Liisa Maanavilja, Jukka Turunen, Lauri Ikkala, Ari Pappinen, Suvi Kuittinen, Tero Laakso, Mirella Miettinen, Lasse Aro, Paula Jylhä, Antti Wall. Turvemaiden ennallistamistalouden resurssi- ja osaamistarpeet: Asiantuntijoiden näkemyksiä ennallistamistavoitteiden haasteista.
English title: Resource and competence needs of the peatland restoration economy: Experts’ views on the challenges of restoration goals.
Original keywords: turvemaat; ennallistaminen; aluetalous; koulutus; kustannukset; työvoima
English keywords: peatlands; restoration; regional economy; education; costs; workforce
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Euroopan unionin ennallistamisasetus ((EU) 2024/1991) hyväksyttiin kesäkuussa 2024. Asetuksen on ennakoitu lisäävän ojitettujen turvemaiden ennallistamista Suomessa. Turvemaiden ennallistaminen tarkoittaa pääasiassa vedenpinnan tason nostoa ja suon toiminnallisuuden palauttamista kohti luonnontilaa. Kasvavat ennallistamistavoitteet vaativat resurssien vahvistamista ennallistamistaloudessa eli toimialalla, joka muodostaa taloudellisen tuloksen ja työllisyyden ennallistamisen suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, mitä resursseja ja osaamista turvemaiden ennallistamishankkeet ovat yleensä vaatineet ja mitä haasteita ennallistamistalouden kasvattamiseen liittyy nykyisessä tilanteessa.

Tutkimuksessa toteutettiin sähköinen kysely turvemaiden ennallistamista tehneille organisaatioille, kuten metsä- ja ympäristöalan toimijoille. Kysely lähetettiin 18 vastaanottajalle ja vastausprosentti oli 66,7 %. Vastaajat olivat ennallistaneet metsäojitettuja soita, turvetuotantoalueita ja turvepeltoja. Kyselyaineistoa täydennettiin erillisellä asiantuntijahaastattelulla, jolla kartoitettiin toimialan kokoa Suomessa. Tulosten mukaan jokainen ennallistuskohde on yksilöllinen, mikä vaikeuttaa hankkeiden keskinäistä vertailua. Ennallistamishankkeet työllistävät tyypillisesti 3–5 henkeä hanketta kohden ja kestävät suunnittelusta toteutukseen 1–3 vuotta. Ennallistamisen kokonaiskustannukset ovat tyypillisesti 1000–1500 € hehtaarilta. Suurin osa kustannuksista kohdistuu käytännön työhön, jossa vaaditaan vetisiin oloihin soveltuvaa konekalustoa. Turvemaiden ennallistamistaloudessa työskentelee arvion mukaan noin 50–100 pientä yritystä ja n. 200–300 henkeä. Suuremmat toimijat ovat yleensä metsäalan yrityksiä. Ennallistaminen voisi luoda täysipäiväistä työtä yli tuhannelle ihmisille ja maksaa arviolta 353–529 miljoonaa euroa, mikäli Suomen ojitetuista turvemaista päätettäisiin ennallistaa 352 500 ha vedenpinnan tasoa nostamalla vuoteen 2030 mennessä.

Ennallistamisasetuksen kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa on otettava kantaa ennallistamistalouden kehittämistoimiin. Ennallistamistalouden käytännön työvoimaan, koulutukseen ja osaamiseen tarvitaan usean vuoden panostus, jotta kasvaviin ennallistamistavoitteisiin päästäisiin. Lisäksi ennallistamishankkeiden rahoituksen rakenteelliset ongelmat pitää pystyä korjaamaan, jotta ennallistaminen yleistyy. Turvemaiden ennallistamistavoitteiden toteutumista on arvioitava kriittisesti, sillä aikataulu on nykytilanne huomioiden haastava.

  • Laasasenaho, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 60101 Seinäjoki Sähköposti: kari.laasasenaho@seamk.fi (sähköposti)
  • Palomäki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 60101 Seinäjoki Sähköposti: anu.palomaki@seamk.fi
  • Teixeira, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 60101 Seinäjoki Sähköposti: marjastiina.teixeira@seamk.fi
  • Lauhanen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 60101 Seinäjoki Sähköposti: risto.lauhanen@seamk.fi
  • Palkia, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 60101 Seinäjoki Sähköposti: perttu.palkia@seamk.fi
  • Maanavilja, Geologian tutkimuskeskus, Vuorimiehentie 5, PL 96, 02151 Espoo Sähköposti: liisa.maanavilja@gtk.fi
  • Turunen, Geologian tutkimuskeskus, Vuorimiehentie 5, PL 96, 02151 Espoo Sähköposti: jukka.turunen@gtk.fi
  • Ikkala, Geologian tutkimuskeskus, Teknologiakatu 7, 67100 Kokkola Sähköposti: lauri.ikkala@gtk.fi
  • Pappinen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta, 80101 Joensuu Sähköposti: ari.pappinen@uef.fi
  • Kuittinen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta, 80101 Joensuu Sähköposti: suvi.kuittinen@uef.fi
  • Laakso, Itä-Suomen yliopisto, Oikeustieteiden laitos, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, 80101 Joensuu Sähköposti: tero.laakso@uef.fi
  • Miettinen, Itä-Suomen yliopisto, Oikeustieteiden laitos, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, 80101 Joensuu Sähköposti: mirella.miettinen@uef.fi
  • Aro, Luonnonvarakeskus (Luke), Itäinen Pitkäkatu 4 A 20520 Turku Sähköposti: lasse.aro@luke.fi
  • Jylhä, Luonnonvarakeskus (Luke), Teknologiakatu 7, 67100 Kokkola Sähköposti: paula.jylha@luke.fi
  • Wall, Luonnonvarakeskus (Luke), Teknologiakatu 7, 67100 Kokkola Sähköposti: antti.wall@luke.fi
Klaus Silfverberg, Marja-Liisa Seväkivi. Kavillisuus puutomana pidetyllä metsäojitusalueella.
English title: Vegetation on an artificially treeless drained mire.
Avainsanat: Drainage; low sedge fen; Oulu; power transmission line; treeless mire. Vegetation
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
In this study the vegetation composition of a drained mire that was partly forested and partly kept treeless was compared. The study site was a low sedge fen near the town Oulu in west central Finland. Drainage was carried out in the 1930s. A power transmission line was drawn through the fen in 1956. The area under the line was kept treeless through repeated cleanings. In summer 2004 the vegetation was inventoried on a study area half of which was on the treeless and half on the forested part. The forested and treeless parts were similar with respect to mire site type, depth of peat layer and efficiency of drainage. Therefore the effect of the tree stand on the vegetation on the forested part was obvious. The secondary succession of the vegetation had been significantly slower on the treeless part. Practically no forest moss species, but also fewer Sphagnum moss species were found on the treeless part. On the other hand, a number of sedge-like plants were found only there. With regard to species number and coverage, the largest group was dwarf shrubs, especially on the forested part.
  • Silfverberg, Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö (Finnish Forest Research Institute, P.O. Box 18) PL 18, FIN- 01301 Vantaa, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Seväkivi, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Suo - Mires & Peat