Suo - Mires and peat vol. 31 no. 4 | 1980
Metsäojitustoiminnan vaiheista.
Sijoituslannoituksen vaikutuksesta hillaan (Rubus chamaemorus L.) ojittamattomilla soilla.
English title: The effect of placement fertilization on cloudberry (Rubus chamaemorus L.) on unditched bog.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
The experiment was carried out in Kolari, northern Finland (67°14'N; 23°48'E). The experimental field was an open Sphagnum fuscum-bog with a dense but low-producing cloudberry stand. Phosphorus, nitrogen and potassium fertilizers were laid in the depth of either 10 or 20 centimetres. No combined fertilizers were used. The rhizomes of cloudberry in this bog are usually in the depth of 5—15 centimetres and roots go often much deeper (at least to 40 centimetres). The experimental field was fertilized in June 1975 and the observations were made 1975—1979.
The effects of fertilization were slight and lasted only for about three years. Nitrogen had the clearest effect. The leaf size increased in 1975 (fig. 3—6) and probably the higher biomass production increased the number of shoots and flowers in 1976—1977 (fig. 1, 2, 7 and 8). Phosphorus had little effect on leaf size,
but the number of shoots and flowers increased in some degree in 1976—1977. Potassium caused larger leaves in 1975, but later its effects were slight. No yield was got in 1975—1977 because of hard night frosts in early June. In 1978—1979 there was no difference in yield between different fertilizer treatments. Berries were exceptionally small in all treatments (mean weight 0.5 grams). The most probable reason for the weak effect of fertilization is the high water level on an unditched bog. The peat is moist almost all summer and nutrients are released only when the frozen peat is thawing in spring and early summer and later only when the peat is temporarily drying. Also the fertilizers are probably attached to the moist peat.
The result is that this kind of fertilization of cloudberry on an unditched bog is by no means profitable.
-
Kortesharju,
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Rantala, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Turpeen ioninvaihto-ominaisuuksista. Osa II: Eräiden metalli-ionien adsorptio turpeeseen.
English title: On the ion-exchange properties of peat. Part II. On the adsorption of alkali, earth alkali, aluminium (III), chromium (III), iron (III), silver, mercury (II) and ammonium ions to the peat.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Turpeen ioninvaihtotutkimuksiemme tässä osassa olemme tutkineet alkaali-, maa-alkaali-, eräiden kolmenarvoisten metallien, hopea-, elohopea(II)- ja ammoniumionien, adsorpoitumista turpeeseen.
Alkali- ja maa-alkalimetalli-ionit noudattavat ionsäteittensä mukaista odotettua sitoutumista eli että pienemmän ionisäteen omaava ioni sitoutuu voimakkaimmin. Ainoan poikkeuksen tekee stronttiumioni, jonka sitoutuminen on poikkeuksellisen voimakasia. Pyrimme selvittämään jatkossa syyn stronttiumin voimakkaaseen kela-toitumiseen. Myöskin ammoniumioni on poikkeava, sillä se ei absorpoidu lainkaan turpeeseen näissä tutkimusolosuhteissa.
Kolmiarvoisten raskaiden metalli-ionien tutkimuksiin vaikuttavat jo niiden taipumus muodostaa hydroksideja. Tämä aiheuttaa tuloksissa huomattavaa hajontaa, mikä voidaan todeta kuvasta 3.
Elohopea(II)-ioni absorpoituu pylväsko-keissa huomattavan voimakkaasti, mutta staattisissa ravistelukokeissa heikohkosti. Tämä johtunee elohopean hydroksidien muodostuksesta.
Koska turve on yhä halpa materiaali ja öljypohjaisten ioninvaihtohartsien hinta kohoaa jatkuvasti, niin on syytä jatkaa turpeen ioninvaihto-ominaisuuksien tutkimuksia. Tulevien tutkimusten tarkoituksena on selvittää niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat eniten ioninvaihto-ominaisuuksiin, jotta löytäisimme keinot parantaa turpeen ionin-vaihtokapasiteettia ja mahdollisesti saada käyttökelpoinen vaihtoehto nykyisille ionin-vaihtohartseille.
-
Tummavuori,
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Aho, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Tutkimuksia turpeen soveltuvuudesta veden metallipitoisuuksien seurantaan.
English title: Usability of peat for monitoring of metal contents in water.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
The feasibility of peat for indicating metal contents of water has been studied at three sewage treatment plants. Sphagnum peat was washed with dilute hydrochloric acid to remove the metals present. Several peat samples were put in effluent water simultaneously for period of one to 34 days. The peat samples were thereafter analysed for Ca, Fe, Zn, Mn, Si, Ti, Ni and Pb by X-ray fluorescence and for Mg, Cu and Cr by atomic absorption spectroscopy. Ash content of the peat increased to 7 ... 14 %. The Ca content increased up to 2,5 % in one or two days. Fe content increased also up to 1—3 %, but the time was longer. Usually all the other elements were at the level of at most some hundred ppm.
There was no great difference in the quality of effluent water from the three sewage treatment plants. However, in one case Zn, Ni and Cu contents increased very rapidly pointing to a sudden change in the metal content of the water. According to this it seems that the method could be used as a cheap indicator for sudden changes in metal contents of effluent industrial waste water.
-
Koski,
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Yliruokanen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Valitsemasi artikkelit
Suo - Mires & Peat
