Vegetation succession in prepared microsites in drained peatland forest regeneration areas

Saarinen, Markku; Hotanen, Juha-Pekka; Alenius, Virpi

In English

Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Markku Saarinen , Juha-Pekka Hotanen, Virpi Alenius

Muokkausjälkien kasvillisuuden kehittyminen ojitettujen soiden metsänuudistamisaloilla

Saarinen M., Hotanen J.-P., Alenius V. Muokkausjälkien kasvillisuuden kehittyminen ojitettujen soiden metsänuudistamisaloilla.

English title: Vegetation succession in prepared microsites in drained peatland forest regeneration areas

Tiivistelmä

Vanhojen ojitusalueiden muokatuilla metsänuudistamisaloilla erilaisille paljastetun turpeen kasvipeitteettömille pinnoille (mättäät, laikut) kehittyy uusia kasviyhdyskuntia, joiden lajiston vaihtelu riippuu turpeen vedenpinnan syvyysvaihtelun lisäksi siitä mihin alkuperäiseen kasvillisuuspintaan muokkausjälki on tehty. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan puolukkaturvekankaan ojitusalueen ensimmäisen puusukupolven uudistamisen jälkeistä kasvillisuuden kehitystä kaivurilla tehdyissä laikuissa ja mättäissä. Kasvilli-suusmuutosten seurannan tavoitteena on ollut selvittää, kuinka nopeasti muokkausjäljet peittyvät ojitettujen soiden metsänuudistamisaloilla riippuen muokkausjäljen pinnan ominaisuuksista ja turpeen vedenpinnan syvyydestä. Turpeen vedenpinnan syvyys laikutusjäljissä oli keskeinen kasvillisuuden kehitykseen vaikuttava ympäristömuuttuja. Olennaisena tekijänä vaikuttivat lisäksi laikutuskohdan alkuperäinen kasvillisuus sekä laikun syvyys, eli mihin turpeen pintakerrostumien horisontaaliseen tasoon laikku oli tehty. Suurimmalle osalle kaivurilaikkujen kasvilajeista tai lajiryhmistä voitiin määrittää turpeen vedenpinnan syvyysvaihtelun mukaan määräytyvä optimialue. Mättäissä — erityisesti korkeissa turvemättäissä — kasvillisuuden kehitys oli laikkupintoja huomattavasti hitaampaa. Mättäiden maalajikoostumus oli tärkeä kasvillisuuden kehitykseen vaikuttava tekijä: nopeimmin kasvillisuus peitti kivennäismaasekoitteiset mättäät isojen turvemättäiden säilyessä pitkään kasvipeitteettöminä. Kokonaispeittävyys laikuissa pieneni ja kasvillisuuden kehitys hidastui huomattavasti keskivedenpinnan syvyyden lisääntyessä yli 30 cm:n tasolle. Mätästysaloilla suhteellisen kookkaat yli 25 cm:n korkuiset mättäät pysyivät pitkään kasvipeitteettöminä, varsinkin kun ne oli tehty syvältä nostetusta maatuneesta turpeesta, jossa ei ollut mukana pintaturpeelle ominaisia kasvien eläviä maavarsia.

Original keywords
metsänuudistaminen; maanmuokkaus; ojitusalue; kasvillisuuden kehitys

Tekijät

Saarinen, Sähköposti ei.tietoa@nn.oo
Hotanen, Sähköposti ei.tietoa@nn.oo
Alenius, Sähköposti ei.tietoa@nn.oo

Vastaanotettu 31.10.2017 Julkaistu 1.1.2009

Katselukerrat 2020

Saatavilla http://suo.fi/article/9869 | Lataa PDF

Rekisteröidy

Click this link to register to Suo - Mires and peat.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Vie viittaus EndNoteen / RefWorksiin

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Valitsemasi artikkelit

Hakutulokset

Hotanen J.-P., Saarinen M. et al. (2018) Purple Moor Grass (Molinia caerulea) on p.. Suo - Mires and peat vol. 67 no. 2 artikkeli 10096

Hotanen J.-P., Saarinen M. et al. (2015) Secondary succession of threeless and composite .. Suo - Mires and peat vol. 66 no. 1 artikkeli 9896

Saarinen M., Alenius V. et al. (2013) Effect of soil moisture conditions on seed germi.. Suo - Mires and peat vol. 64 no. 2-3 artikkeli 9887

Pearson M., Saarinen M. et al. (2013) High and dry: Consequences of drought exposure i.. Suo - Mires and peat vol. 64 no. 1 artikkeli 9884

Saarinen M., Silver T. (2011) Macronutrient ratios and sufficiency of soil pot.. Suo - Mires and peat vol. 62 no. 1 artikkeli 9875

Saarinen M., Hotanen J.-P. et al. (2009) Vegetation succession in prepared microsites in .. Suo - Mires and peat vol. 60 no. 3-4 artikkeli 9869

Saarinen M., (2002) Effect of vegetation and site preparation on the.. Suo - Mires and peat vol. 53 no. 2 artikkeli 9820

Saarinen M., Hotanen J.-P. (2000) Covariation between raw humus layer and vegetati.. Suo - Mires and peat vol. 51 no. 4 artikkeli 9807

Saarinen M., Silver T. et al. (1998) Ditch dimensioning in ditch-network-maintenance .. Suo - Mires and peat vol. 49 no. 3 artikkeli 9775

Saarinen M., (1997) Effect of site factors on restocking of old drai.. Suo - Mires and peat vol. 48 no. 3 artikkeli 9766

Saarinen M., (1996) Effects of the removal of shelterwood on the fol.. Suo - Mires and peat vol. 47 no. 3 artikkeli 9758

Silver T., Saarinen M. (1995) The need for and realization of cuttings in conn.. Suo - Mires and peat vol. 46 no. 2 artikkeli 9747

Lauhanen R., Pietiläinen P. et al. (1995) Usability of infra red imagery in the planning o.. Suo - Mires and peat vol. 46 no. 1 artikkeli 9744

Isoaho P., Lauhanen R. et al. (1993) Effects of continuous ditch network maintenance .. Suo - Mires and peat vol. 44 no. 2 artikkeli 9727

Saarinen M., Silver T. (1992) Evaluation of ditch network maintenance on drain.. Suo - Mires and peat vol. 43 no. 3 artikkeli 9692

Saarinen M., (1989) Forest regeneration in old forest drainage areas Suo - Mires and peat vol. 40 no. 1 artikkeli 9650

Anttila V., Hermansson T. et al. (2020) Geologiaa, suokulttuuria ja suoluonnon helmiä – .. Suo - Mires and peat vol. 70 no. 1 artikkeli 10316

Paavilainen E., Päivänen J. et al. (2023) In Memoriam: Seppo Kaunisto 1941–2023 - Suometsi.. Suo - Mires and peat vol. 74 no. 1-2 artikkeli 10810

Silver T., Saarinen M. (2001) Determining the need of repairing fertilization .. Suo - Mires and peat vol. 52 no. 3-4 artikkeli 9817

Silver T., Saarinen M. (2007) The accuracy of aerial spreading of repair ferti.. Suo - Mires and peat vol. 58 no. 2 artikkeli 9855