Effect of ash fertilization on the understorey vegetation in drained Scots pine mires

Hotanen, Juha-Pekka

In English

Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Juha-Pekka Hotanen

Tuhkalannoituksen vaikutus aluskasvillisuuteen metsäojitetuilla rämeillä

Hotanen J.-P. Tuhkalannoituksen vaikutus aluskasvillisuuteen metsäojitetuilla rämeillä.

English title: Effect of ash fertilization on the understorey vegetation in drained Scots pine mires

Tiivistelmä

Tuhkan soveltuvuus metsäojitettujen turvemaiden ravinnetalouden hoitoon on tunnettu jo kauan. Tiedot tuhkalannoituksen vaikutuksista aluskasvillisuuden rakenteeseen eri kasvupaikoilla ovat kuitenkin puutteellisia. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli analysoida metsätaloudessa normaalisti käytettävien puutuhkamäärien vaikutuksia aluskasvillisuuteen tuhkalannoitukseen sopivilla kasvupaikoilla eli turvekankaiden kakkostyypeillä, jotka ovat kehittyneet avo- ja sekatyypin soista. Tuhkakoealat (n = 10) ja niiden kontrollit (n = 10) sijaitsivat seitsemällä alueella keskiboreaalisella vyöhykkeellä. Tuhkalannoitusvuosi, käytetty tuhkamäärä ja turvekangastyyppi vaihtelivat. Tuhkalannoitus rehevöitti aluskasvillisuutta. Lannoitettujen koealojen turvekangastyyppi oli vähintään laitavariantin (+) ravinteikkaampi kuin kontrollien. Tuhkalannoitus edisti myös kuivumis- ja metsäsukkessiota. Tämä näkyi mm. puuntaimien, lähinnä hieskoivun (Betula pubescens), ja karikemäärän runsastumisena. Se ilmeni myös karikkeella elävien suikerosammalten (Brachythecium spp.) hienoisena runsastumisena sekä useimpien rahkasammalien (Sphagnum) vähenemisenä. Tuhka lisäsi aluskasvillisuuden monimuotoisuutta, mikä näkyi kenttäkerroksessa. Kenttä- ja pohjakerroksen kokonaislajimäärä kasvoi tilastollisesti suuntaa antavasti (p < 0,1). Tuhka-aloilla kasvoi yhteensä 63 lajia (osa ryhmälajeja), kontrolleilla vastaavasti 52 lajia. Tuhka-aloilla varvut vähenivät ryhmätasolla. Suokukka (Andromeda polifolia) väheni kaikilla turvekangastyypeillä. Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) väheni varputurvekankailla, joilla taas mustikka (Vaccinium myrtillus) näytti runsastuvan, mutta muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Heinien ja sarojen peittävyydet olivat koealoilla alhaisia, ja lajien runsausmuutokset pieniä. Korpikastikka (Calamagrostis purpurea) hyötyi selvimmin lannoituksesta. Myös ruohot kasvoivat melko niukkoina. Kuitenkin metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana), maitohorsma (Epilobium angustifolium) ja metsätähti (Trientalis euroapaea) runsastuivat tuhkalannoituksen seurauksena. Tuhkalannoitus ei juuri vaikuttanut lehtisammalten kokonaisrunsauteen. Suikerosammalet runsastuivat, mutta niitä oli niukasti lannoituksen jälkeenkin. Metsäkerrossammal (Hylocomium splendens) runsastui hienokseltaan, selvimmin puolukkaturvekankaan tuhka-aloilla. Rämekarhunsammal (Polytrichum strictum) kärsi selvimmin lannoituksesta. Myös rahkasammalet (Sphagnum) taantuivat selvästi lukuun ottamatta kangasrahkasammalta (S. capillifolium), joka hieman runsastui.

Original keywords
turvekangas; kenttäkerros; pohjakerros; puuntaimet; puutuhka; t-testi

English keywords
peatland; wood ash; field layer; bottom layer; tree seedlings; t-test

Tekijä

Hotanen, Luonnonvarakeskus (Luke) Sähköposti juha-pekka.hotanen@luke.fi

Vastaanotettu 29.12.2025 Julkaistu 29.12.2025

Katselukerrat 12

Saatavilla http://suo.fi/article/10846 | Lataa PDF

Rekisteröidy

Click this link to register to Suo - Mires and peat.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Vie viittaus EndNoteen / RefWorksiin

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Valitsemasi artikkelit

Hakutulokset

Haapakoski J., Hotanen J.-P. et al. (2021) Short-term effects of selection harvesting on th.. Suo - Mires and peat vol. 72 no. 1 artikkeli 10691

Kokko A., Ojanen P. et al. (2021) Suoluontotyyppien uhanalaisuus Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10590

Laitinen J., Ojanen P. et al. (2021) Soiden eliölajit ja niiden uhanalaisuus Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10589

Hotanen J.-P., Saarinen M. et al. (2018) Purple Moor Grass (Molinia caerulea) on p.. Suo - Mires and peat vol. 67 no. 2 artikkeli 10096

Hotanen J.-P., Saarinen M. et al. (2015) Secondary succession of threeless and composite .. Suo - Mires and peat vol. 66 no. 1 artikkeli 9896

Saarinen M., Hotanen J.-P. et al. (2009) Vegetation succession in prepared microsites in .. Suo - Mires and peat vol. 60 no. 3-4 artikkeli 9869

Saarinen M., Hotanen J.-P. (2000) Covariation between raw humus layer and vegetati.. Suo - Mires and peat vol. 51 no. 4 artikkeli 9807

Hotanen J.-P., Nousiainen H. et al. (1999) Vegetation succession and diversity on Teuravuom.. Suo - Mires and peat vol. 50 no. 2 artikkeli 9783

Uuttera J., Maltamo M. et al. (1996) The structure of virgin and managed peatland for.. Suo - Mires and peat vol. 47 no. 4 artikkeli 9761

Hotanen J.-P., Vasander H. (1992) Post-drainage development of vegetation in south.. Suo - Mires and peat vol. 43 no. 1 artikkeli 9687

Hotanen J.-P., (1990) The effect of pseudospecies cut level settings o.. Suo - Mires and peat vol. 41 no. 2 artikkeli 9673

Hotanen J.-P., (1989) The place of spruce-pine mires and oligotrophic .. Suo - Mires and peat vol. 40 no. 1 artikkeli 9649

Hotanen J.-P., (1986) Short-term effects of ash and NPK fertilization .. Suo - Mires and peat vol. 37 no. 2 artikkeli 9615

Hotanen J.-P., (2025) Effect of ash fertilization on the understorey v.. Suo - Mires and peat vol. 76 no. 1-2 artikkeli 10846

Ojanen P., Aapala K. et al. (2021) Ojituksen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, il.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10594

Ojanen P., Aapala K. et al. (2021) Soiden käyttö Suomessa Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10593

Laitinen J., Ojanen P. et al. (2021) Soiden kasvillisuus Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10591