Factors affecting the spatial variability of water table depth within a drained peatland forest stand in northern Finland

Haahti, Kersti; Koivusalo, Harri; Hökkä, Hannu; Nieminen, Mika; Sarkkola, Sakari

In English

Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Kersti Haahti , Harri Koivusalo, Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Sakari Sarkkola

Vedenpinnan syvyyden spatiaaliseen vaihteluun vaikuttavat tekijät ojitetussa suometsikössä Pohjois-Suomessa

Haahti K., Koivusalo H., Hökkä H., Nieminen M., Sarkkola S. Vedenpinnan syvyyden spatiaaliseen vaihteluun vaikuttavat tekijät ojitetussa suometsikössä Pohjois-Suomessa.

English title: Factors affecting the spatial variability of water table depth within a drained peatland forest stand in northern Finland

Tiivistelmä

Tutkimuksessa selvitettiin pohjaveden syvyyden spatiaaliseen vaihteluun vaikuttavia tekijöitä puustoisella ojitetulla turvekankaalla viiden kasvukauden ajan Pohjois-Suomessa. Tutkimusaineisto kerättiin Rovaniemellä sijaitsevalta Sattasuon pieneltä keinotekoiselta valuma-alueelta (0,53 ha), joka oli muodostettu eristämällä alue ympäristöstään kaksinkertaisella ojituksella. Valuma-alueen puusto oli hoidettua nuorta kasvatusmetsää, jonka pääpuulajina oli mänty ja puuston keskitilavuus oli 93 m3 ha-1. Kasvupaikkatyypiltään alue oli puolukkaturvekangasta. Alueella seurattiin vedenpinnan syvyyttä 50 pohjavesiputkesta viikoittain viiden kasvukauden ajan vuosina 2006–2010. Vedenpinnan syvyyden vaihtelua eri mittauskerroilla selitettiin pohjavesiputken etäisyydellä lähimpään ojaan, puuston määrällä putken ympärillä (ts. puuston vedenkäytöllä) sekä maanpinnan korkeusvaihtelulla. Aineisto käsiteltiin lineaarisella regressioanalyysillä, jossa selittävillä tekijöillä kuvattiin vedenpinnan syvyyttä pohjavesiputkissa kullakin mittaushetkellä. Tulokset osoittivat, että etenkin kasvukauden alussa vedenpinnan syvyyttä suovaluma-alueen sisällä selittävät voimakkaimmin etäisyys lähimpään ojaan sekä maanpinnan topografia. Puuston määrä (pohjapinta-ala 2 m:n etäisyydellä mittauspisteestä) selitti vedenpinnan syvyyden vaihtelua loppukesällä keskimääräistä kuivempina vuosina. Vedenpinnan syvyys lisääntyi keskimäärin 1 cm:llä, kun puuston pohjapinta-ala kasvoi 4,7 m2 ha–1 (mitattuna 2 m säteellä pohjavesiputkesta) tai kun pohjavesiputken etäisyys ojaan pieneni metrillä. Tulokset vahvistavat aiempaa käsitystä, että pohjoisissa olosuhteissa ojilla on tärkeä merkitys vettä poisjohtavina rakenteina ja puuston määrän tulisi olla suurempi kuin Sattasuon puuston määrä, jotta kuivatustilan ylläpitäminen voisi perustua pelkkään puuston vedenkäyttöön.

Original keywords
ojitus; hydrologia; mäntypuusto; suometsä; vedenpinta

English keywords
Drainage; hydrology; water table level; Scots pine stand

Tekijät

Haahti, Kersti Haahti, Department of Civil and Environmental Engineering, Aalto University School of Engineering, P.O. Box 15200, FI-00076 Aalto, Finland, e-mail: kersti.haahti@aalto.fi, tel. +358 41 547 5607 Sähköposti ei.tietoa@nn.oo
Koivusalo, Sähköposti ei.tietoa@nn.oo
Hökkä, Sähköposti ei.tietoa@nn.oo
Nieminen, Sähköposti ei.tietoa@nn.oo
Sarkkola, Sähköposti ei.tietoa@nn.oo

Vastaanotettu 31.10.2017 Julkaistu 1.1.2012

Katselukerrat 2561

Saatavilla http://suo.fi/article/9883 | Lataa PDF

Rekisteröidy

Click this link to register to Suo - Mires and peat.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Vie viittaus EndNoteen / RefWorksiin

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin

Ruuhijärvi R., (1974) On the cranberry yields on peatlands Suo - Mires and peat vol. 25 no. 2 artikkeli 9423 (poista) | Muokkaa kommenttia

Mäkinen Y., (1974) On the cultivation of cloudberry Suo - Mires and peat vol. 25 no. 3-4 artikkeli 9429 (poista) | Muokkaa kommenttia

Bosse U., Frenzel P. (2001) CH4 emissions from a West Siberian mire Suo - Mires and peat vol. 52 no. 3-4 artikkeli 9816 (poista) | Muokkaa kommenttia

Haahti K., Koivusalo H. et al. (2012) Factors affecting the spatial variability of wat.. Suo - Mires and peat vol. 63 no. 3-4 artikkeli 9883 (poista) | Muokkaa kommenttia

Päivänen J., (2018) Suo - Mires and peat vol. 68 no. 2-3 artikkeli 10116 (poista) | Muokkaa kommenttia

Lindholm T., Heikkilä R. et al. (2020) Mire ecosystem studies in Finland and in Russia .. Suo - Mires and peat vol. 70 no. 2-3 artikkeli 10320 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hakutulokset

Haahti K., Koivusalo H. et al. (2012) Factors affecting the spatial variability of wat.. Suo - Mires and peat vol. 63 no. 3-4 artikkeli 9883 (poista)

Hökkä H., Alenius V. et al. (2000) Predicting the need for ditch network maintenanc.. Suo - Mires and peat vol. 51 no. 1 artikkeli 9786

Hökkä H., Groot A. (1999) Recent studies on black spruce management on pea.. Suo - Mires and peat vol. 50 no. 1 artikkeli 9782

Hökkä H., Penttilä T. (1995) Thinning response of a young, birch-dominated mi.. Suo - Mires and peat vol. 46 no. 2 artikkeli 9745

Hökkä H., Penttilä T. (1995) Effect of thinning on groundwater table depth in.. Suo - Mires and peat vol. 46 no. 1 artikkeli 9743

Hökkä H., Penttilä T. (1991) Peatland forestry research in Sweden Suo - Mires and peat vol. 42 no. 1 artikkeli 9679

Ojanen P., Aapala K. et al. (2021) Soiden käyttö Suomessa Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10593

Moilanen M., Hökkä H. (2009) The growth response of Scots pine to PK fertiliz.. Suo - Mires and peat vol. 60 no. 3-4 artikkeli 9870