Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Kersti Haahti (email), Harri Koivusalo, Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Sakari Sarkkola

Vedenpinnan syvyyden spatiaaliseen vaihteluun vaikuttavat tekijät ojitetussa suometsikössä Pohjois-Suomessa

Haahti K., Koivusalo H., Hökkä H., Nieminen M., Sarkkola S. Vedenpinnan syvyyden spatiaaliseen vaihteluun vaikuttavat tekijät ojitetussa suometsikössä Pohjois-Suomessa.

English title: Factors affecting the spatial variability of water table depth within a drained peatland forest stand in northern Finland

Tiivistelmä

Tutkimuksessa selvitettiin pohjaveden syvyyden spatiaaliseen vaihteluun vaikuttavia tekijöitä puustoisella ojitetulla turvekankaalla viiden kasvukauden ajan Pohjois-Suomessa. Tutkimusaineisto kerättiin Rovaniemellä sijaitsevalta Sattasuon pieneltä keinotekoiselta valuma-alueelta (0,53 ha), joka oli muodostettu eristämällä alue ympäristöstään kaksinkertaisella ojituksella. Valuma-alueen puusto oli hoidettua nuorta kasvatusmetsää, jonka pääpuulajina oli mänty ja puuston keskitilavuus oli 93 m3 ha-1. Kasvupaikkatyypiltään alue oli puolukkaturvekangasta. Alueella seurattiin vedenpinnan syvyyttä 50 pohjavesiputkesta viikoittain viiden kasvukauden ajan vuosina 2006–2010. Vedenpinnan syvyyden vaihtelua eri mittauskerroilla selitettiin pohjavesiputken etäisyydellä lähimpään ojaan, puuston määrällä putken ympärillä (ts. puuston vedenkäytöllä) sekä maanpinnan korkeusvaihtelulla. Aineisto käsiteltiin lineaarisella regressioanalyysillä, jossa selittävillä tekijöillä kuvattiin vedenpinnan syvyyttä pohjavesiputkissa kullakin mittaushetkellä. Tulokset osoittivat, että etenkin kasvukauden alussa vedenpinnan syvyyttä suovaluma-alueen sisällä selittävät voimakkaimmin etäisyys lähimpään ojaan sekä maanpinnan topografia. Puuston määrä (pohjapinta-ala 2 m:n etäisyydellä mittauspisteestä) selitti vedenpinnan syvyyden vaihtelua loppukesällä keskimääräistä kuivempina vuosina. Vedenpinnan syvyys lisääntyi keskimäärin 1 cm:llä, kun puuston pohjapinta-ala kasvoi 4,7 m2 ha–1 (mitattuna 2 m säteellä pohjavesiputkesta) tai kun pohjavesiputken etäisyys ojaan pieneni metrillä. Tulokset vahvistavat aiempaa käsitystä, että pohjoisissa olosuhteissa ojilla on tärkeä merkitys vettä poisjohtavina rakenteina ja puuston määrän tulisi olla suurempi kuin Sattasuon puuston määrä, jotta kuivatustilan ylläpitäminen voisi perustua pelkkään puuston vedenkäyttöön.

Original keywords
ojitus; hydrologia; mäntypuusto; suometsä; vedenpinta

English keywords
Drainage; hydrology; water table level; Scots pine stand

Tekijät
  • Haahti, Kersti Haahti, Department of Civil and Environmental Engineering, Aalto University School of Engineering, P.O. Box 15200, FI-00076 Aalto, Finland, e-mail: kersti.haahti@aalto.fi, tel. +358 41 547 5607 Sähköposti ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Koivusalo, Sähköposti ei.tietoa@nn.oo
  • Hökkä, Sähköposti ei.tietoa@nn.oo
  • Nieminen, Sähköposti ei.tietoa@nn.oo
  • Sarkkola, Sähköposti ei.tietoa@nn.oo

Vastaanotettu 31.10.2017 Julkaistu 1.1.2012

Katselukerrat 1740

Saatavilla http://suo.fi/article/9883 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Silvan N., Sarkkola S. (2022) Biomass utilization potential on low-productive .. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 2 artikkeli 10796
Nieminen M., Sarkkola S. et al. (2020) Forestry on drained peatlands as a source of sur.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10398
Silvan N., Sarkkola S. et al. (2020) Peatlands suitable for harvesting of renewable S.. Suo - Mires and peat vol. 70 no. 2-3 artikkeli 10319
Sarkkola S., Korpela L. (2020) IPS 50th Anniversary Convention on 11–14 Septemb.. Suo - Mires and peat vol. 70 no. 1 artikkeli 10318
Jauhiainen J., Sarkkola S. (2018) Peatlands in Harmony – 15th International Peat C.. Suo - Mires and peat vol. 67 no. 3-4 artikkeli 10105
Haahti K., Koivusalo H. et al. (2012) Factors affecting the spatial variability of wat.. Suo - Mires and peat vol. 63 no. 3-4 artikkeli 9883
Sarkkola S., Päivänen J. (2003) Development of planted black spruce and Scots pi.. Suo - Mires and peat vol. 54 no. 3 artikkeli 9828
Päivänen J., Sarkkola S. (2000) The effect of thinning and ditch network mainten.. Suo - Mires and peat vol. 51 no. 3 artikkeli 9797
Larmola T., Lindholm T. et al. (2021) Suoseura opintoretkellä Valkmusan kansallispuist.. Suo - Mires and peat vol. 72 no. 1 artikkeli 10688
Korpela L., Sarkkola S. et al. (2020) Suoseuran ja metsäylioppilaiden retkeily Pohjois.. Suo - Mires and peat vol. 70 no. 2-3 artikkeli 10321
Sarkkola S., Valpola S. et al. (2018) Suo - Mires and peat vol. 68 no. 2-3 artikkeli 10114
Vasander H., Larmola T. et al. (2021) Suoseuran opiskelijatyöpaja soiden kestävän käyt.. Suo - Mires and peat vol. 72 no. 1 artikkeli 10689
Ojanen P., Aapala K. et al. (2021) Ojituksen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, il.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10594
Sarkkola S., Päivänen J. (2021) Hydrologia – suon synnyn ja kehityksen ohjaaja Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10592
Sarkkola S., Korpela L. (2018) Suo - Mires and peat vol. 69 no. 1 artikkeli 10118
Sarkkola S., Korpela L. (2018) Peatlands in the Bioeconomy World – Peatland Day.. Suo - Mires and peat vol. 67 no. 1 artikkeli 10099