Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Joni Haapakoski, Juha-Pekka Hotanen, Jari Miina, Leila Korpela, Raisa Mäkipää

Erirakenteishakkuiden vaikutus aluskasvillisuuden rakenteeseen metsäojitetuissa korvissa

Haapakoski J., Hotanen J.-P., Miina J., Korpela L., Mäkipää R. Erirakenteishakkuiden vaikutus aluskasvillisuuden rakenteeseen metsäojitetuissa korvissa.

English title: Short-term effects of selection harvesting on the structure of understorey vegetation in drained Picea abies mires

Tiivistelmä

Jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta on ehdotettu vaihtoehdoksi avohakkuiden käyttöön perustuvalle metsänkasvatukselle etenkin turvemailla, mutta menetelmän vaikutukset tunnetaan puutteellisesti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli analysoida voimakkuudeltaan kahden erilaisen erirakenteishakkuun (hakkuun jälkeiset puuston pohjapinta-alat 17 m²/ha ja 12–13 m²/ha) aiheuttamia, kahden vuoden aikana tapahtuneita kasvillisuusmuutoksia metsäojitetuissa korvissa sekä testata voiko hakkuiden aiheuttamia kasvilajien runsausmuutoksia ennustaa valtakunnalliseen (VMI) kasvillisuusaineistoon perustuvien mallien avulla. Erirakenteishakkuiden vaikutusta lajistoon sekä lajien ja lajiryhmien run­sauksiin tutkittiin kokeellisesti kohteilla, jotka sijaitsivat eteläboreaalisen vyöhykkeen pohjoisosissa Multialla, Heinävedellä ja Juuassa. Kasvilajien vasteita koeala- ja puustotunnuksiin, erityisesti puuston pohjapinta-alaan, tutkittiin koko maan kattavan kasvillisuusaineiston avulla. Lisäksi analysoitiin vastemallien soveltuvuutta hakkuiden vaikutusten ennustamiseen käyttäen kokeellisen tutkimuksen aineistoa testiaineistona. Heinät ja sarat sekä ruohot runsastuivat nopeasti hakkuun jälkeen. Selvimmin hyötyivät pallosara (Carex globularis), metsätähti (Trientalis europaea) ja metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana). Kenttäkerrokseen kuuluvat puut (alle 50 cm) ja pensaat runsastuivat voimakkaammin hakatuilla aloilla, lajeista esimerkkinä vadelma (Rubus idaeus). Mustikan (Vaccinium myrtillus) ja puolukan (Vaccinium vitis-idaea) runsauksissa ei tapahtunut juuri muutoksia. Sammalet yleensä niukkenivat hakkuun myötä, mutta karikkeella kasvavat suikerosammalet (Brachythecium spp.) hie­man runsastuivat voimakkaammin käsitellyillä aloilla. Lajimäärämuutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Tutkitut käsittelyt olivat kasvillisuutta hyvin säästäviä. Tulokset ovat todennäköisesti yleistettävissä tavanomaisten harvennusten vaikutuksiin. Kasvilajien vastemallit selittivät havaittujen peittävyysmuutosten suuntaa pääosin hyvin, mutta peittävyyksien tasoissa oli selvää, osin ajourista ja hakkuutähteistä johtuvaa vaihtelua. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa eri hakkuutapojen vaikutuksia aluskasvillisuuden rakenteeseen, sen merkitykseen metsikön vesi- ja ravinnetaseisiin, metsien uudistumiseen sekä ekosysteemipalveluihin.

Original keywords
kasvillisuus; jatkuva kasvatus; parittainen t-testi; poimintahakkuu; turvekangas; yleistetty lineaarinen malli; yläharvennus

English keywords
peatland; ground vegetation; continuous cover forestry; generalized linear model; paired sample t-test; thinning from above; uneven-aged cutting

Tekijät
  • Haapakoski, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Yliopistokatu 7, 80100 Joensuu Sähköposti jonihaapakoski@gmail.com
  • Hotanen, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6B, 80100 Joensuu Sähköposti juha-pekka.hotanen@luke.fi
  • Miina, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6B, 80100 Joensuu Sähköposti jari.miina@luke.fi
  • Korpela, Luonnonvarakeskus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki Sähköposti leila.korpela@luke.fi
  • Mäkipää, Luonnonvarakeskus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki Sähköposti raisa.makipaa@luke.fi

Vastaanotettu 28.12.2021 Julkaistu 28.12.2021

Katselukerrat 1348

Saatavilla http://suo.fi/article/10691 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Haapakoski J., Hotanen J.-P. et al. (2021) Short-term effects of selection harvesting on th.. Suo - Mires and peat vol. 72 no. 1 artikkeli 10691
Kokko A., Ojanen P. et al. (2021) Suoluontotyyppien uhanalaisuus Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10590
Laitinen J., Ojanen P. et al. (2021) Soiden eliölajit ja niiden uhanalaisuus Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10589
Hotanen J.-P., Saarinen M. et al. (2018) Purple Moor Grass (Molinia caerulea) on p.. Suo - Mires and peat vol. 67 no. 2 artikkeli 10096
Hotanen J.-P., Saarinen M. et al. (2015) Secondary succession of threeless and composite .. Suo - Mires and peat vol. 66 no. 1 artikkeli 9896
Saarinen M., Hotanen J.-P. et al. (2009) Vegetation succession in prepared microsites in .. Suo - Mires and peat vol. 60 no. 3-4 artikkeli 9869
Saarinen M., Hotanen J.-P. (2000) Covariation between raw humus layer and vegetati.. Suo - Mires and peat vol. 51 no. 4 artikkeli 9807
Hotanen J.-P., Nousiainen H. et al. (1999) Vegetation succession and diversity on Teuravuom.. Suo - Mires and peat vol. 50 no. 2 artikkeli 9783
Uuttera J., Maltamo M. et al. (1996) The structure of virgin and managed peatland for.. Suo - Mires and peat vol. 47 no. 4 artikkeli 9761
Hotanen J.-P., Vasander H. (1992) Post-drainage development of vegetation in south.. Suo - Mires and peat vol. 43 no. 1 artikkeli 9687
Hotanen J.-P., (1990) The effect of pseudospecies cut level settings o.. Suo - Mires and peat vol. 41 no. 2 artikkeli 9673
Hotanen J.-P., (1989) The place of spruce-pine mires and oligotrophic .. Suo - Mires and peat vol. 40 no. 1 artikkeli 9649
Hotanen J.-P., (1986) Short-term effects of ash and NPK fertilization .. Suo - Mires and peat vol. 37 no. 2 artikkeli 9615
Ojanen P., Aapala K. et al. (2021) Ojituksen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, il.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10594
Ojanen P., Aapala K. et al. (2021) Soiden käyttö Suomessa Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10593
Laitinen J., Ojanen P. et al. (2021) Soiden kasvillisuus Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10591