Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Paavo Ojanen (email)

Metsäojituksen vaikutuksesta ilmastoon

Ojanen P. Metsäojituksen vaikutuksesta ilmastoon.

English title: Climatic impacts of forestry on drained boreal peatlands

Tiivistelmä

Metsäojitus vähentää merkittävästi soiden metaanipäästöjä. Rehevien ruoho- ja mustikkaturvekankaiden maaperä on kuitenkin merkittävä hiilidioksidin lähde ilmakehään turpeen vähenemisen takia. Karujen puolukka- ja varputurvekankaiden turve ei näyttäisi nykyisin merkittävästi vähenevän. Puustobiomassan merkittävän suurenemisen ansiosta Suomen metsäojitetut suot ovat tällä hetkellä kasvihuonekaasujen nettonielu. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta metsänkasvatuksen jatkaminen lienee paras maankäyttömuoto metsäojitetuille soille lähivuosikymmenten aikana. Vaikka laajamittaisella ennallistamisella voitaisiin estää rehevien soiden turpeen väheneminen, samalla kuitenkin puuston kasvu vähenisi ja metaanipäästö kasvaisi. Ennallistamisen jälkeen kestänee vähintään kymmeniä tai satoja vuosia, ennen kuin saavutetaan ilmaston kannalta metsänkasvatuksen jatkamista parempi tilanne. Pitkällä aikavälillä rehevien soiden ennallistaminen on kuitenkin ilmaston kannalta parempi vaihtoehto, koska jo muutaman kymmenen senttimetrin paksuisen turvekerroksen häviäminen vapauttaa enemmän hiiltä ilmakehään kuin kookaskaan puusto pystyy sitomaan itseensä. Metsäojitettujen soiden kasvihuonekaasutaseista on viime vuosina kertynyt melko kattavasti tietoa. Jotta metsätalouden jatkamisen tai mahdollisen puuston kasvamaan jättämisen tai suon ennallistamisen ilmastovaikutuksen suuruutta voidaan täsmällisesti arvioida, tarvitaan vertailulaskelmia eri vaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöistä. Suuren kokonaispinta-alan takia metsäojitettujen soiden tulevalla käytöllä voi olla suuri vaikutus Suomen kasvihuonekaasupäästöihin.

Original keywords
turvemaa; ojitus; hiilidioksidi; metaani; kasvihuonekaasut; typpioksiduuli; suometsätalous

English keywords
peat; peatland forestry; ditching; Carbon dioxide; methane; nitrous oxide; greenhouse gases

Tekijä
  • Ojanen, Luonnonvarakeskus (LUKE) Sähköposti paavo.ojanen@helsinki.fi (sähköposti)

Vastaanotettu 31.10.2017 Julkaistu 1.1.2015

Katselukerrat 1709

Saatavilla http://suo.fi/article/9898 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Kokko A., Ojanen P. et al. (2021) Suoluontotyyppien uhanalaisuus Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10590
Laitinen J., Ojanen P. et al. (2021) Soiden eliölajit ja niiden uhanalaisuus Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10589
Ojanen P., Minkkinen K. et al. (2021) Ojituksen vaikutus maaperän kasvihuonekaasupääst.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10588
Ojanen P., Minkkinen K. (2021) Metsäojitetun suon ilmastovaikutukset Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10587
Nieminen M., Sarkkola S. et al. (2020) Forestry on drained peatlands as a source of sur.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10398
Ojanen P., (2015) Climatic impacts of forestry on drained boreal p.. Suo - Mires and peat vol. 66 no. 2 artikkeli 9898
Ojanen P., Aapala K. et al. (2021) Ojituksen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, il.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10594
Ojanen P., Aapala K. et al. (2021) Soiden käyttö Suomessa Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10593
Laitinen J., Ojanen P. et al. (2021) Soiden kasvillisuus Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10591