Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Timo Silver (email), Samuli Joensuu, Mauno Pakkala

Laskeutusaltaiden tila ja tyhjennystarve Lounais- Suomen vanhoilla ojitusalueilla

Silver T., Joensuu S., Pakkala M. Laskeutusaltaiden tila ja tyhjennystarve Lounais- Suomen vanhoilla ojitusalueilla.

English title: The condition and need for emptying of sedimentation ponds on old drained peatlands in Finland

Tiivistelmä

Tutkimuksessa selvitettiin laskeutusaltaiden tilaa ja tyhjennystarvetta 10–15 vuotta vanhoilla kunnostusojitusalueilla Lounais-Suomessa. Altaiden keskimääräinen vesisyvyys, joka kuvaa jäljellä olevaa lietetilavuutta, oli yli 50 cm 34,9 %:lla altaista. ja 26–50 cm noin neljänneksellä altaista. Noin kolmannes altaista (27,9 %) oli täyttynyt keskikarkeilla maalajeilla tai turpeella, ja ne olivat mesotrofisen suokasvillisuuden peitossa. Mitä täyttyneempi allas oli, sitä suurempi oli myös altaissa olevan kasvillisuuden peittävyys. Keskimääräisen vesisyvyyden ja kasvillisuuden peittävyyden välillä oli voimakas negatiivinen korrelaatio (r = –0,82). Noin kolmanneksella (32,6 %) altaista kasvillisuuden peittävyys oli yli 75 % ja niiden voi katsoa olevan pienimuotoisia, luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kosteikkoja ja pintavalutuskenttiä, joissa kasvillisuudella on myös merkitystä veden puhdistajana kesäaikaan. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu altaisiin pidättyvien keskikarkeiden maalajien ja turpeiden kiintoainekuormituksen palautuvan ojitusta edeltäneelle tasolle 5–6 vuoden kuluttua ojituksesta (Joensuu 2002). Aineistoon sisältyneistä altaista yksikään ei ollut välittömän tyhjennyksen tarpeessa. Tulosten perusteella näyttää siltä, että vanhoilla kunnostusojitusalueilla ei ole tarvetta systemaattisesti tyhjentää laskeutusaltaita vaan altaiden tyhjennys voitaisiin siirtää seuraavan kunnostusojituksen yhteyteen. Tällöinkin kosteikoksi muodostuneet altaat olisi pyrittävä säilyttämään ja allas pitäisi kaivaa kosteikon yläpuolelle. Joissain tapauksissa saattavat kiintoainehuuhtoumat lisääntyä niin voimakkaasti mm. laajojen uudistushakkuiden ja ojitusmätästysten seurauksena, että altaiden tyhjennys ja/tai uusien altaiden kaivaminen on tarpeen ennen seuraavaa kunnostusojitusta.

Original keywords
laskeutusallas; tyhjennystarve; lietetilavuus

English keywords
vegetation; sedimentation pond

Tekijät
  • Silver, Timo Silver, Metsäkeskus Lounais-Suomi (Lounais-Suomi Forestry Centre), Kuralankatu 2, FIN-20540 Turku, Finland. email: timo.silver@metsakeskus.fi, Sähköposti ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Joensuu, Sähköposti ei.tietoa@nn.oo
  • Pakkala, Sähköposti ei.tietoa@nn.oo

Vastaanotettu 31.10.2017 Julkaistu 1.1.2009

Katselukerrat 1836

Saatavilla http://suo.fi/article/9866 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Joensuu S., Leppänen V. et al. (2022) Hydrologinen kytkeytyneisyys – avain suometsien .. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 2 artikkeli 10793
Silver T., Joensuu S. (2005) The condition and deterioration of forest ditche.. Suo - Mires and peat vol. 56 no. 2 artikkeli 9839
Joensuu S., Ahti E. et al. (2001) Long-term effects of maintaining ditch networks .. Suo - Mires and peat vol. 52 no. 1 artikkeli 9810
Joensuu S., Ahti E. et al. (2001) Discharge water quality from old ditch networks .. Suo - Mires and peat vol. 52 no. 1 artikkeli 9809
Saarinen M., Silver T. et al. (1998) Ditch dimensioning in ditch-network-maintenance .. Suo - Mires and peat vol. 49 no. 3 artikkeli 9775
Joensuu S., (1984) The influence of climatic factors on the radial .. Suo - Mires and peat vol. 35 no. 3 artikkeli 9586
Silver T., Joensuu S. et al. (2009) The condition and need for emptying of sedimenta.. Suo - Mires and peat vol. 60 no. 1-2 artikkeli 9866