Immediate and long-term change in the dimensions and vegetation of maintained forest ditches in Finland

Anttila, Tarja; Hökkä, Hannu; Ronkainen, Tiina; Joensuu, Samuli

In English

Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Tarja Anttila , Hannu Hökkä, Tiina Ronkainen, Samuli Joensuu

Välitön ja pitkän ajan muutos kunnostettujen metsäojien dimensioissa ja kasvillisuudessa

Anttila T., Hökkä H., Ronkainen T., Joensuu S. Välitön ja pitkän ajan muutos kunnostettujen metsäojien dimensioissa ja kasvillisuudessa.

English title: Immediate and long-term change in the dimensions and vegetation of maintained forest ditches in Finland

Tiivistelmä

Suometsien ojien madaltumiskehitykseen vaikuttavat erityisesti turvekerroksen painuminen, ojissa tapahtuva eroosio ja liettyminen sekä kasvillisuuden kehitys. Tässä selvityksessä tarkasteltiin ojien madaltumis- ja kasvittumiskehitystä kahdessa erillisessä aineistossa; 0–3 vuotta (kaksi kohdetta) sekä 20 vuotta (35 kohdetta) ojien kunnostuksen jälkeen. Kahdessakymmenessä vuodessa ojat madaltuivat keskimäärin 33,4 cm keskimääräisen loppusyvyyden ollessa 65 cm. Ojasyvyyden muutoksen tärkein selittäjä oli lineaarisessa sekamallissa alkuperäinen kunnostusojitussyvyys. Muista selittävistä tekijöistä lämpösumman lisääntyminen voimisti mataloitumista. Samoin kunnostetun kohteen turpeen paksuus, jos turvetta oli yli 70 cm ja oja oli turvepohjainen. Ojan pintaleveyden muutosta selitti vain alkuperäinen pintaleveys. Kasvillisuuden peittävyys oli ojissa noin 88 % 20 vuoden jälkeen. Kolmen vuoden seuranta-aineistossa 90 cm syvyyteen kaivetut ojat madaltuivat keskimäärin 17–20 cm. Eniten kolmen vuoden aikana mataloituivat 90 cm syvyyteen kaivetut, hienojakoisen pohjamaalajin (hiesu/hiesusavi) ojat, jotka olivat kolme vuotta kunnostuksen jälkeen keskimäärin 70 cm syviä. Kasvillisuutta kertyi enemmän matalampiin ojiin. Tulokset tukevat aiempaa matalampia ojien kunnostuksen syvyyssuosituksia, jotka otettiin käyttöön metsänhoidon suosituksissa vuonna 2022.

Original keywords
turvemaa; kunnostusojitus; ojien kunnostus; ojasyvyys; suometsänhoito

Tekijät

Anttila, Tapio Oy, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti tarja.anttila@tapio.fi
Hökkä, Luonnonvarakeskus (Luke), Paavo Havaksen tie 3, 90570 Oulu Sähköposti hannu.hokka@luke.fi
Ronkainen, Tapio Oy, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti tiina.ronkainen@tapio.fi
Joensuu, Tapio Oy, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti samuli.joensuu@tapio.fi

Vastaanotettu 27.12.2024 Julkaistu 27.12.2024

Katselukerrat 281

Saatavilla http://suo.fi/article/10836 | Lataa PDF

Rekisteröidy

Click this link to register to Suo - Mires and peat.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Vie viittaus EndNoteen / RefWorksiin

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Valitsemasi artikkelit

Hakutulokset

Anttila T., Hökkä H. et al. (2024) Immediate and long-term change in the dimensions.. Suo - Mires and peat vol. 75 no. 1-2 artikkeli 10836

Joensuu S., Leppänen V. et al. (2022) Hydrologinen kytkeytyneisyys – avain suometsien .. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 2 artikkeli 10793

Silver T., Joensuu S. (2005) The condition and deterioration of forest ditche.. Suo - Mires and peat vol. 56 no. 2 artikkeli 9839

Joensuu S., Ahti E. et al. (2001) Long-term effects of maintaining ditch networks .. Suo - Mires and peat vol. 52 no. 1 artikkeli 9810

Joensuu S., Ahti E. et al. (2001) Discharge water quality from old ditch networks .. Suo - Mires and peat vol. 52 no. 1 artikkeli 9809

Saarinen M., Silver T. et al. (1998) Ditch dimensioning in ditch-network-maintenance .. Suo - Mires and peat vol. 49 no. 3 artikkeli 9775

Joensuu S., (1984) The influence of climatic factors on the radial .. Suo - Mires and peat vol. 35 no. 3 artikkeli 9586

Silver T., Joensuu S. et al. (2009) The condition and need for emptying of sedimenta.. Suo - Mires and peat vol. 60 no. 1-2 artikkeli 9866