Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Samuli Joensuu, Vesa Leppänen, Miia Saarimaa, Leena Stenberg, Mikko Niemi, Alexander Alexander, Jussi Peuhkurinen

Hydrologinen kytkeytyneisyys – avain suometsien kasvun ja hiilinielun hallinnassa

Joensuu S., Leppänen V., Saarimaa M., Stenberg L., Niemi M., Alexander A., Peuhkurinen J. Hydrologinen kytkeytyneisyys – avain suometsien kasvun ja hiilinielun hallinnassa.

Tiivistelmä

Suomessa on ojitettu metsätaloutta varten soita ja ohutturpeisia kivennäismaita kaikkiaan noin 5,9 miljoonaa hehtaaria, ja vanhoja metsäojitusalueita kunnostetaan vuosittain noin 20 000–40 000 hehtaaria. Vedenpinnan tasolla on merkittävä vaikutus turpeen hajoamiseen sekä hiilinielujen muutokseen suometsissä. Jotta hiilensidontaa voidaan vahvistaa, tulee hakkuissa ja kunnostusojituksen suunnittelussa pyrkiä säätelemään hakkuiden voimak­kuutta ja kohdentaa uomien perkaus ojaverkoston sisällä siten, että kuivatus pysyy puuntuotoksen ja puuston hiilensidonnan kannalta riittävällä tasolla talouskäytössä olevilla soilla.
Laserkeilausaineiston avulla voidaan tuottaa kattavasti tietoa ojien kuivavarasta. Kuivavaratiedon avulla ojien kunnostustoimenpiteet voidaan kohdentaa sellaisiin ojaverkon osiin, joissa toimenpiteillä on puuston kasvun kannalta merkitystä. Laserkeilaukseen perustuvien menetelmien avulla voidaan myös arvioida, mitkä osat ojaverkosta ovat hydrologisesti kytkeytyneet toisiinsa. Hydrologisesti kytkeytyneen ojaverkoston tunnistaminen mahdollistaa sopivien suometsänhoidon yhteishankkeiden kokoamisen, eroosioalttiiden ojien tunnistamisen ja vesiensuojelutoimenpiteiden järkevän sijoittelun alueella.
Hydrologisen kytkeytyneisyyden tarkastelu laserkeilausaineistoa hyödyntäen (HYTKY) -hankkeessa kehitetään suometsän hoitohankkeen suunnittelua siten, että hankesuunnittelijalle syntyy mielikuva markkinoitavalla alueella taloudellisesti kannattavista toimenpiteistä sekä perkaustarpeessa olevien ja perkaamatta jätettävien ojien määrästä jo hankkeen kokoamisen ja markkinoinnin yhteydessä ennen maastosuunnittelua. Menettely antaa mahdollisuuden suunnata maastotyötä sellaisille alueille, joissa ojien kunnostaminen on tarpeellisinta ja ilmastonäkökulmasta tarkasteltuna kannattavaa. Hanke tuottaa suometsien hoitohankkeen suunnitteluun sellaisia menetelmiä ja aineistoja, jotka hyödyttävät ilmastotavoitteiden huomioimisessa, taloudellisesti kannattavien yhteishankkeiden markkinoinnissa, toimenpiteiden kannattavuuden arvioinnissa, vesiensuojelumenetelmien valinnassa sekä metsänomistajien neuvonnassa.

Original keywords
hydrologia; suometsät; hiilitase; kuivavara; laserkeilaus; ojien kunnostus; valuma-alue

Tekijät
  • Joensuu, Tapio Oy, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti samuli.joensuu@tapio.fi
  • Leppänen, Arbonaut Oy, Kaislakatu 2, 80130 Joensuu Sähköposti vesa.leppanen@arbonaut.com
  • Saarimaa, Suomen metsäkeskus, Rautionkatu 2 C, 90400 Oulu Sähköposti miia.saarimaa@metsakeskus.fi
  • Stenberg, Luonnonvarakeskus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki Sähköposti leena.stenberg@luke.fi
  • Niemi, Tapio Oy, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti mikko.niemi@tapio.fi
  • Alexander, Arbonaut Oy, Kaislakatu 2, 80130 Joensuu Sähköposti aa@nn.fi
  • Peuhkurinen, Arbonaut Oy, Kaislakatu 2, 80130 Joensuu Sähköposti jp@nn.fi

Vastaanotettu 20.12.2022 Julkaistu 20.12.2022

Katselukerrat 3151

Saatavilla http://suo.fi/article/10793 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Joensuu S., Leppänen V. et al. (2022) Hydrologinen kytkeytyneisyys – avain suometsien .. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 2 artikkeli 10793