Artikkelit jotka sisältää sanan 'saraturve'

Meeri Pearson, Markku Saarinen, Juha Heiskanen, Tytti Sarjala, Jukka Laine. Kasvualustan kuivumisen vaikutukset rahkasaraturpeeseen istutettujen männyntaimien ensikehitykseen.
English title: High and dry: Consequences of drought exposure in Scots pine seedlings grown in authentic peat soil.
Original keywords: männyntaimet; Pinus sylvestris; kuivuus; rahkasaraturve; fotosynteesin tehokkuus (Fv/ Fm); mykorritsat; polyamiinit; juurten ja versojen kasvu
English keywords: drought; Fv/Fm; mycorrhizal colonization; Pinus sylvestris seedlings; poly-amines; root and shoot growth; Sphagnum-Carex peat
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
Should the frequency of drought increase in boreal forests due to climate change, seedlings planted in prepared peat mounds could become more susceptible to soil desiccation. The resistance of Scots pine (Pinus sylvestris L.) seedlings to drought will thus be a key factor in the regeneration success of pine-dominated, forestry-drained peatlands. In this study, we evaluated the physiological, metabolic, and morphological responses of year-old seedlings gradually exposed to extreme drought in highly decomposed Sphagnum-Carex peat blocks. Drought clearly suppressed root and shoot growth as well as fractional colonization of ectomycorrhizal fungi. Sustained declines in photochemical efficiency (Fv/Fm) of previous-year and current-year needles did not occur until the volumetric soil water content had dropped to 30% and 10%, respectively. Polyamine analysis revealed that new needles are preferred in protecting the different parts of the seedlings against drought stress. Despite growth losses, the maintenance of rather high photochemical efficiency in current-year needles under severe water stress would appear to indicate a potential for seedling recovery if water availability in the peat improved. Given the high tolerance exhibited by Scots pine seedlings, death by drought seems a lesser concern.
  • Pearson, Finnish Forest Research Institute, Parkano Research Unit, Kaironiementie 15, FI-39700 Parkano, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Heiskanen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Sarjala, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Laine, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Riitta Korhonen. Kylpyturpeen ominaisuudet ja laatusuositukset Suomessa.
English title: Characteristics and the quality guidelines of balneological peat in Finland.
Original keywords: suo; turve; kylpyturve; turvehoidot; maatuneisuus; rahkaturve; saraturve; humushapot
English keywords: peat type; peat; balneology; humification; mire; pH; fulvic acids; humic acids
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
Keski-Euroopan kylpylöissä on käytetty turvetta jo yli kahdensadan vuoden ajan reuman sekä muiden tuki- ja liikuntaelinsairauksien, urologisten ja gynekologisten vaivojen ja jopa lapsettomuuden hoitoon. Hoidot on tunnettu paremmin mutakylpyjen ja mutahauteiden/naamioiden nimellä, mutta niissä käytettävä materiaali on lähes aina turvetta. Suomessa turvehoitoja alettiin käyttää ensimmäisten kylpyturvetutkimusten valmistuttua 1990-luvun alusta alkaen. Geologian tutkimuskeskuksessa on tutkittu suomalaisten kylpyturpeeksi soveltuvien turvelajien fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia vuodesta 1989 lähtien. Tutkimustulosten perusteella Suomesta löytyy runsaasti hyvälaatuista turvehoitoihin sopivaa turvetta. Tutkimustulosten ja käytön perusteella kylpyturpeelle on pyritty antamaan laatusuositukset, jotka vastaavat kansainvälisiä kylpyturpeen käytön laatuvaatimuksia kriteerejä. Hyvä kylpyturve on pitkälle maatunutta, H7 - H8 von Postin 10-asteikon mukaan, ja turve sisältää humushappoja vähintään 20 % kuivapainosta. Rikkipitoisuus on alle 0,30 % kuivapainosta ja siinä ei ole haitallisia määriä raskasmetalleja. Tässä artikkelissa esitetään tulokset 23 suolta tehdyistä kylpyturvetutkimuksista. Merkittävimmät erot rahka- ja saraturpeiden välillä havaittiin pH-arvoissa, rahkaturpeet ovat happamampia kuin saraturpeet. Myös humushappojen (2%) ja humiinien (5%) määrät olivat hieman korkeampia saraturpeilla.
  • Korhonen, Riitta Korhonen, erikoistutkija emerita, Tilanhoitajankaari 22 C 55, 00790 Helsinki, e-mail: riittakorhonen3@gmail.com Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit