In English

Viimeisin julkaistu numero: 74

Julkaisufoorumin luokka: 1

Vertaisarviointimenettely

Kirjoitusohjeet tekijälle

Tarjoa artikkeli (käsikirjoitus)

Valitse numero:

74 (2023)

73 (2022)

72 (2021)

71 (2020)

70 (2019)

69 (2018)

68 (2017)

67 (2016)

66 (2015)

65 (2014)

64 (2013)

63 (2012)

62 (2011)

61 (2010)

60 (2009)

59 (2008)

58 (2007)

57 (2006)

56 (2005)

55 (2004)

54 (2003)

53 (2002)

52 (2001)

51 (2000)

50 (1999)

49 (1998)

48 (1997)

47 (1996)

46 (1995)

45 (1994)

44 (1993)

43 (1992)

42 (1991)

41 (1990)

40 (1989)

39 (1988)

38 (1987)

37 (1986)

36 (1985)

35 (1984)

34 (1983)

33 (1982)

32 (1981)

31 (1980)

30 (1979)

29 (1978)

28 (1977)

27 (1976)

26 (1975)

25 (1974)

24 (1973)

23 (1972)

22 (1971)

21 (1970)

20 (1969)

19 (1968)

18 (1967)

17 (1966)

16 (1965)

15 (1964)

14 (1963)

13 (1962)

12 (1961)

11 (1960)

10 (1959)

9 (1958)

8 (1957)

7 (1956)

6 (1955)

5 (1954)

4 (1953)

3 (1952)

2 (1951)

1 (1950)

Artikkelit jotka sisältää sanan 'cutting'

Pentti Niemistö, Paula Jylhä. Puunkorjuun ajanmenekki ja kustannukset jatkuvapeitteisessä suometsien kasvatuksessa – tapaustutkimus.

English title: Time consumption and harvesting cost in continuous cover management of peatland forests — A case study.

Original keywords: poimintahakkuu; yläharvennus; hakkuu; jatkuvapeitteinen metsänkasvatus; korjuukustannus; metsäkuljetus; pienaukko; tuottavuus

English keywords: harvesting; productivity; continuous cover forestry; thinning from above; cutting; forwarding; gap cutting; continuous cover forest management; harvesting cost; selection cutting

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tässä tapaustutkimuksessa laadittiin puutason ajanmenekkimallit suometsän pienaukkohakkuuseen, poimintahakkuuseen ja yläharvennukseen aikatutkimuksen perusteella sekä laskettiin korjuukustannukset kannolta tienvarteen. Poimintahakkuun puukohtainen ajanmenekki oli keskimäärin 40 % ja yläharvennuksen 47 % pienaukkohakkuuta suurempi, koska etenkin hakkuukoneen siirtymisiin ja puutavaran järjestelyyn kului poimintahakkuussa ja yläharvennuksessa enemmän aikaa.
Mäntyjen hakkuu oli pääsääntöisesti kuusten ja koivujen hakkuuta joutuisampaa. Hiljattain tukkipuun koon mitat saavuttaneiden mäntyjen hakkuu kuitenkin hidastui, koska laatuvikojen vuoksi runkoa juoksutettiin usein hakkulaitteessa edestakaisin ennen katkaisupäätöksen tekoa. Rinnankorkeusläpimitaltaan yli 30 cm koivujen hakkuun ajanmenekki oli karsintaa vaikeuttavien paksujen ja pystyjen oksien vuoksi selvästi vastaavan kokoisia havupuita suurempi.
Laskennalliset korjuukustannukset olivat samaa luokkaa kuin tavanomaisessa tasarakenteisten metsien puunkorjuussa. Puustotason korjuukustannukseksi saatiin pienaukolla 9,0 €/m3, poimintahakkuilla 9,6 €/m3 ja yläharvennuksilla 11,2 €/m3. Suuren runkokoon ansiosta puustotason hakkuukustannus oli poimintahakkuilla vain vähän korkeampi kuin pienaukolla. Yläharvennuksilla muita pienempi runkokoko nosti hakkuukustannusta. Metsäkuljetuskustannus riippui eniten kuormakoosta ja ajomatkasta. Kantavuuden salliessa tukkikuormien suurentaminen vähensi selvästi metsäkuljetuksen kustannusta isoilla puilla, jolloin poimintahakkuun puunkorjuukustannus aleni lähelle pienaukkohakkuun kustannusta. Pikkutukkien teko nosti hieman kuljetuskustannusta, kun puiden rinnankorkeusläpimitta oli 15–20 cm.

Niemistö, Luonnonvarakeskus (Luke), Kampusranta 9 C, 60320 Seinäjoki Sähköposti: pentti.niemisto56@gmail.com
Jylhä, Luonnonvarakeskus (Luke), Teknologiankatu 7, 67100 Kokkola Sähköposti: paula.jylha@luke.fi

Joni Haapakoski, Juha-Pekka Hotanen, Jari Miina, Leila Korpela, Raisa Mäkipää. Erirakenteishakkuiden vaikutus aluskasvillisuuden rakenteeseen metsäojitetuissa korvissa.

English title: Short-term effects of selection harvesting on the structure of understorey vegetation in drained Picea abies mires.

Original keywords: kasvillisuus; jatkuva kasvatus; parittainen t-testi; poimintahakkuu; turvekangas; yleistetty lineaarinen malli; yläharvennus

English keywords: peatland; ground vegetation; continuous cover forestry; generalized linear model; paired sample t-test; thinning from above; uneven-aged cutting

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta on ehdotettu vaihtoehdoksi avohakkuiden käyttöön perustuvalle metsänkasvatukselle etenkin turvemailla, mutta menetelmän vaikutukset tunnetaan puutteellisesti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli analysoida voimakkuudeltaan kahden erilaisen erirakenteishakkuun (hakkuun jälkeiset puuston pohjapinta-alat 17 m²/ha ja 12–13 m²/ha) aiheuttamia, kahden vuoden aikana tapahtuneita kasvillisuusmuutoksia metsäojitetuissa korvissa sekä testata voiko hakkuiden aiheuttamia kasvilajien runsausmuutoksia ennustaa valtakunnalliseen (VMI) kasvillisuusaineistoon perustuvien mallien avulla. Erirakenteishakkuiden vaikutusta lajistoon sekä lajien ja lajiryhmien runsauksiin tutkittiin kokeellisesti kohteilla, jotka sijaitsivat eteläboreaalisen vyöhykkeen pohjoisosissa Multialla, Heinävedellä ja Juuassa. Kasvilajien vasteita koeala- ja puustotunnuksiin, erityisesti puuston pohjapinta-alaan, tutkittiin koko maan kattavan kasvillisuusaineiston avulla. Lisäksi analysoitiin vastemallien soveltuvuutta hakkuiden vaikutusten ennustamiseen käyttäen kokeellisen tutkimuksen aineistoa testiaineistona. Heinät ja sarat sekä ruohot runsastuivat nopeasti hakkuun jälkeen. Selvimmin hyötyivät pallosara (Carex globularis), metsätähti (Trientalis europaea) ja metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana). Kenttäkerrokseen kuuluvat puut (alle 50 cm) ja pensaat runsastuivat voimakkaammin hakatuilla aloilla, lajeista esimerkkinä vadelma (Rubus idaeus). Mustikan (Vaccinium myrtillus) ja puolukan (Vaccinium vitis-idaea) runsauksissa ei tapahtunut juuri muutoksia. Sammalet yleensä niukkenivat hakkuun myötä, mutta karikkeella kasvavat suikerosammalet (Brachythecium spp.) hieman runsastuivat voimakkaammin käsitellyillä aloilla. Lajimäärämuutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Tutkitut käsittelyt olivat kasvillisuutta hyvin säästäviä. Tulokset ovat todennäköisesti yleistettävissä tavanomaisten harvennusten vaikutuksiin. Kasvilajien vastemallit selittivät havaittujen peittävyysmuutosten suuntaa pääosin hyvin, mutta peittävyyksien tasoissa oli selvää, osin ajourista ja hakkuutähteistä johtuvaa vaihtelua. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa eri hakkuutapojen vaikutuksia aluskasvillisuuden rakenteeseen, sen merkitykseen metsikön vesi- ja ravinnetaseisiin, metsien uudistumiseen sekä ekosysteemipalveluihin.

Haapakoski, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Yliopistokatu 7, 80100 Joensuu Sähköposti: jonihaapakoski@gmail.com
Hotanen, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6B, 80100 Joensuu Sähköposti: juha-pekka.hotanen@luke.fi
Miina, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6B, 80100 Joensuu Sähköposti: jari.miina@luke.fi
Korpela, Luonnonvarakeskus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki Sähköposti: leila.korpela@luke.fi
Mäkipää, Luonnonvarakeskus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki Sähköposti: raisa.makipaa@luke.fi

Juha Laitila, Kari Väätäinen, Antti Asikainen. Runko- ja juuripuun sekä latvusmassan yhdistelmä- ja erilliskorjuu ojitetuissa suometsissä.

English title: Comparison of two harvesting methods for complete tree removal on tree stands on drained peatlands.

Avainsanat: clear cutting; complete tree harvesting; fuel wood chips; integrated harvesting; peat production; productivity; single-grip harvester; stump lifting; time consumption models

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

This case study represents a novel complete wood biomass harvesting method for woody peatlands, which are to be prepared for peat production for energy use. The productivity and cost-efficiency of complete tree harvesting in a peatland forest dominated by Scots pine (Pinus sylvestris) was examined in this study. In complete tree harvesting, a single-grip harvester lifts a whole tree with its roots from the ground and divides the tree into stump and stem part sections by cross-cutting. This work method was compared to the conventional harvesting method, wherein the stem wood and stump wood are harvested in separate operations with different machines. The work study was conducted for complete tree cutting and conventional tree cutting by a single-grip harvester. In total there were 97.6 solid cubic metres (m³) of wood harvested in the study. The harvesting cost of the extracted wood (stump section, stem wood and crown mass) to the road side landing was calculated for both harvesting methods by using time study models of cutting obtained from this study and the separate stump lifting and biomass forwarding models acquired from the literature. According to the results, the complete tree harvesting was cost-competitive to conventional harvesting (including stem wood, crown mass and stump extraction) when the breast height diameter of the trees to be removed was below the range of 16–20 cm.

Laitila, Metsäntutkimuslaitos, PL 68, 80101 Joensuu Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Väätäinen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Asikainen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Anu Hilli, Marja-Leena Päätalo, Mikko Moilanen, Marja-Leena Piiroinen. Verhopuuston tiheyden ja lannoituksen vaikutus kuusen taimien pituuskasvuun ojitetulla turvemaalla.

English title: The effect nurse crop density and fertilization on the height growth of Norway spruce seedlings on drained peatland.

Avainsanat: peatland; Foliar nutrients; Betula pubescens; growth responses; Picea abies; planting; release cutting

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

A natural understorey of Norway spruce often develops under birch on oligo-mesotrophic peatlands, but spruce can also be planted on these sites. The effects of fertilization and the density of the pubescent birch nurse crop on the height growth and needle nutrient status of a planted spruce understorey on an old drained herb-rich sedge pine fen was investigated in this study. The spruce transplants were planted early in the 1960’s. The nurse crop was removed, thinned to 200 stems ha-1 or left unmanaged in 1988. A number of plots were also fertilized. The height growth of the spruce transplants was measured during two periods after management, and the needle nutrient concentrations were determined before fertilization and again 10 years later. The height growth of the spruce was 40 - 60% greater after removal of the nurse crop than that under the unthinned nurse crop. Even the thinned nurse crop slowed down the growth of the understorey. However, height growth was the best on the plots on which the nurse crop was removed and the plots fertilized.

Hilli, OSLA, Kirkkotie 1, FIN-91500 Muhos, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Päätalo, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Moilanen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Piiroinen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Timo Silver, Markku Saarinen. Hakkuiden tarve ja toteutuminen yksityismetsien kunnostusojitusalueilla Satakunnassa.

English title: The need for and realization of cuttings in connection with ditch network maintenance in private forests in Satakunta, southwest Finland.

Avainsanat: peatlands; ditch cleaning; cuttings

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Today the emphasis in forest drainage in Finland is on the maintenance of old ditch networks. In connection with these maintaining activities all silvicultural cuttings should also be carried out, because on most old drained peatlands, thinnings are often badly neglected. The aim of this investigation was to determine the need and present extent of silvicultural cuttings in the area of the Satakunta forestry board, in southwest Finland. The main results were that only half the necessary cuttings had been carried out in connection with ditch maintenance. Keywords: Peatlands, cuttings, ditch cleaning

Silver, Satakunta District Forestry Board, Itsenäisyydenkatu 35 A, FIN-28100 Pori, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Rekisteröidy

Click this link to register to Suo - Mires and peat.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit