Artikkelit jotka sisältää sanan 'suometsätalous'

Mika Nieminen, Sakari Sarkkola, Kersti Haahti, Tapani Sallantaus, Markku Koskinen, Paavo Ojanen. Metsäojitettujen soiden typpi- ja fosforikuormitus Suomessa.
English title: Forestry on drained peatlands as a source of surface water nitrogen and phosphorus in Finland.
Original keywords: ojitus; suometsätalous; huuhtoutuminen; turvemaat; vesistövaikutukset
English keywords: peatland forestry; Drainage; leaching; water quality
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Viime vuosina julkaistujen tutkimusten mukaan metsäojitettujen soiden vesistökuormituksen epäillään olevan moninkertaisesti aiemmin arvioitua suurempaa. Syynä tähän on se, että kuormitusta syntyy aiemmista käsityksistä poiketen silloinkin, kun ojitusalueilla ei ole vuosikausiin tehty mitään toimenpiteitä. Tässä työssä arvioitiin metsäojitusalueilta syntyvä vesistökuormitus ottamalla huomioon sekä tämä nykyisistä metsätaloustoimenpiteistä riippumaton ”ojituslisä” että kunnostusojituksen, lannoituksen ja hakkuiden aiheuttama kuormitus. Tehdyn arvion mukaan metsätaloudesta ojitetuilla soilla syntyy Suomessa vuosittain typpikuormitusta noin 8 500 Mg ja fosforikuormitusta 590 Mg. Kun ojituslisä otetaan huomioon, typpikuormitus on noin 18-kertainen ja fosforikuormitus 6–7-kertainen aiempiin vain eri toimenpiteiden kuormitukset huomioon ottaviin arvioihin verrattuna. Vesiensuojelun kannalta oleellista olisi selvittää, mitkä tekijät ojitusalueilla aiheuttavat ojituslisän muodossa tapahtuvaa pysyvää kuormitusta ja mitä tämän kuormituksen torjumiseksi on tehtävissä.

  • Nieminen, Luonnonvarakeskus, Helsinki Sähköposti: mika.nieminen@luke.fi
  • Sarkkola, Luonnonvarakeskus, Helsinki Sähköposti: sakari.sarkkola@luke.fi
  • Haahti, Luonnonvarakeskus, Helsinki Sähköposti: kersti.haahti@luke.fi
  • Sallantaus, Suomen ympäristökeskus, Helsinki Sähköposti: tapani.sallantaus@ymparisto.fi
  • Koskinen, Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden osasto Sähköposti: markku.koskinen@helsinki.fi
  • Ojanen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto Sähköposti: paavo.ojanen@helsinki.fi
Paavo Ojanen. Metsäojituksen vaikutuksesta ilmastoon.
English title: Climatic impacts of forestry on drained boreal peatlands.
Original keywords: turvemaa; ojitus; hiilidioksidi; metaani; kasvihuonekaasut; typpioksiduuli; suometsätalous
English keywords: peat; peatland forestry; ditching; Carbon dioxide; methane; nitrous oxide; greenhouse gases
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
Metsäojitus vähentää merkittävästi soiden metaanipäästöjä. Rehevien ruoho- ja mustikkaturvekankaiden maaperä on kuitenkin merkittävä hiilidioksidin lähde ilmakehään turpeen vähenemisen takia. Karujen puolukka- ja varputurvekankaiden turve ei näyttäisi nykyisin merkittävästi vähenevän. Puustobiomassan merkittävän suurenemisen ansiosta Suomen metsäojitetut suot ovat tällä hetkellä kasvihuonekaasujen nettonielu. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta metsänkasvatuksen jatkaminen lienee paras maankäyttömuoto metsäojitetuille soille lähivuosikymmenten aikana. Vaikka laajamittaisella ennallistamisella voitaisiin estää rehevien soiden turpeen väheneminen, samalla kuitenkin puuston kasvu vähenisi ja metaanipäästö kasvaisi. Ennallistamisen jälkeen kestänee vähintään kymmeniä tai satoja vuosia, ennen kuin saavutetaan ilmaston kannalta metsänkasvatuksen jatkamista parempi tilanne. Pitkällä aikavälillä rehevien soiden ennallistaminen on kuitenkin ilmaston kannalta parempi vaihtoehto, koska jo muutaman kymmenen senttimetrin paksuisen turvekerroksen häviäminen vapauttaa enemmän hiiltä ilmakehään kuin kookaskaan puusto pystyy sitomaan itseensä. Metsäojitettujen soiden kasvihuonekaasutaseista on viime vuosina kertynyt melko kattavasti tietoa. Jotta metsätalouden jatkamisen tai mahdollisen puuston kasvamaan jättämisen tai suon ennallistamisen ilmastovaikutuksen suuruutta voidaan täsmällisesti arvioida, tarvitaan vertailulaskelmia eri vaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöistä. Suuren kokonaispinta-alan takia metsäojitettujen soiden tulevalla käytöllä voi olla suuri vaikutus Suomen kasvihuonekaasupäästöihin.
  • Ojanen, Luonnonvarakeskus (LUKE) Sähköposti: paavo.ojanen@helsinki.fi (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit