Artikkelit kirjoittajalta Riitta Kaikkonen

Jouni Tummavuori, Riitta Kaikkonen. Lannoitetun kasvuturpeen boorin määrityksestä kasvuturpeen analysoinnista osa III.
English title: On the analysis of boron of fertilized peat moss the analysis of peat moss part III.
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
Boori voidaan määrittää spektrofotometrisesti suoraan lannoitetun turpeen vesiliuosuutosta. Jos uutto suoritetaan muilla reagensseilla, täytyy suorittaa ioninvaihto ennen määritystä. Suolahappo ei sovellu lainkaan uuttoliuokseksi. Boorin suhteellisen laajat pitoisuusvaihtelut eri turvekenttien välillä on hämmästyttäviä. Pitoisuus vaihtelee nollasta monikertaiseen määrään verrattuna lannoituksen minimitarpeeseen. Tästä saattaa olla haittaa kasveilla (katso taulukko 1.). Katsomme, että menetelmä on riittävän tarkka boorin määritysmenetelmä, sillä ottaen huomioon käsiteltävänä olevan epähomogeenisen matriisin, saavutettua 10 %:n tarkkuutta voidaan pitää hyvänä.
  • Tummavuori, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Kaikkonen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Jouni Tummavuori, Riitta Kaikkonen, Mervi Pennanen. Lannoitetun turpeen analysoinnista. Kasvuturpeen analysoinnista. Osa II.
English title: On the analysis of micro nutrients of fertilized moss peat. The analysis of moss peat. Part II.
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
Turpeen pH:ta mitattaessa on huomioitava aika. Jos mittaamme pH:n liian nopeasti, saamme kalkitsemattomalle turpeelle liian korkean pH-arvon, kun taas kalkitulle turpeelle saamme liian alhaisen pH:n. Yleensä kalkitus stabiloittaa pH:n mittausta (kuva 1). Metalli-ionien määrityksissä tarvitaan suhteellisen vahvat happoliuokset. Vasta 1M happoliuokset liuottavat ja irroittavat turpeesta kationiset hivenravinteet riittävän tehokkaasti. Vasta näin vahvoilla hapoilla voidaan myös eliminoida turpeen erilaiset ominaisuudet kationisten hivenaineiden pidättäjänä. Edellä esitetyistä syistä ei esim. ammoniumasetaatti sovellu uuttoliuokseksi nyt kyseessä olevia ioneja määritettäessä. (Vertaa taulukko 3). Menetelmän hitainta työvaihetta (2—3 h) ei voida nopeuttaa sillä, että suodatuksesta otettaisiin vain osasuodos ennenkuin suodatettava on huolellisesti pesty. Totesimme, että osasuodoksista saadut metallimäärät olivat vain 25—70 % todellisista kokonaispitoisuuksista.
  • Tummavuori, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Kaikkonen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Pennanen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Jouni Tummavuori, Riitta Kaikkonen, Timo Nyrönen. Lannoitetun kasvuturpeen ravinneanalyysistä. Osa I: Pääravinteiden analyysi.
English title: On the analysis of major nutrients of fertilized peat moss. Part I. The analysis of peat moss.
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
Kasvuturpeen ravinteiden analysoimisella on suuri merkitys sekä sen valmistajille että käyttäjille. Ravinneaineiden analysoiminen sinänsä ei ole kovinkaan vaikea tehtävä. Vaikeudet ovat näytteen otossa ja sen esikäsittelyssä analyysiä varten. Tässä työvaiheessa syntyvät suurimmat virhemahdollisuudet ja erot eri analyysimenetelmien vä-lillä. Suurimmat erot aiheutuvat seuraavista seikoista. 1. Eri menetelmissä analyysiin käytettävän turvenäytteen fysikaalinen tila voi poiketa huomattavasti, sillä käytetään ilmakuivaa, kuivattua sekä kostutettua turvetta ja lisäksi näytteet voivat olla joko sellaisenaan tai hienoksi jauhettua. 2. Analyysiin käytetty turvemäärä voi olla joko paino- tai tilavuusyksikköön perustuva. 3. Ravinteiden uutossa käytetään eri uutto-liuoksia, erilaisia uuttoliuosten ja turve-määrän suhteita ja erilaisia uuttoaikoja. Tässä työssä olemme selvittäneet kahden ehkä yleisimmin käytössä olevan menetelmän väliset erot ja vaikutukset pääravin-teiden analysoinnissa. Nämä menetelmät eroavat toisistaan käytetyn uuttoliuoksen (90 ml vettä tai 200 ml 0.5 M ammonium-asetaattia), turvenäytemäärän (40 ml tai 60ml) ja uuttoajan osalta (0.25 h tai 2 h). Osoittautui, että fosfaatin, nitraatin ja natriumin osalta ei menetelmällä ollut vaikutusta. Ammoniumasetaatti oli noin 30 % tehokkaampi kuin vesi uuttoliuoksena kaliumille ja 12—15 kertaa tehokkaampi kalsiumille ja 10 kertaa tehokkaampi magnesiumille. Kokeissa pyrittiin käyttämään turvetta, jonka kosteusprosentti oli 80 %. Silmämääräisessä kostutuksessa päästiin ±1.5 %:n tarkkuuteen. Lyhimmäksi riittävästi uuttavaksi uutto-ajaksi osoittautui 15 min., mutta suosittelemme 30 min. uuttoaikaa, jolloin eliminoituvat ajanottovirheet. Jos jatkuvasti analysoidaan tasalaatuista turvetta, jonka tiheys on vakio, niin tilavuusmitta voidaan korvata painomitalla analyysin tarkkuuden kärsimättä. Tämä nopeuttaa työskentelyä. Suosittelemme, että ammoniumasetaatti-uutosta siirrytään vesiuuttoon, jolloin saavutetaan useita etuja: voidaan hyvin käyttää 30 min. uuttoaikaa, laboratorio rea-genssikustannukset ja jätevesikuormitus pienenevät sekä vältytään ihottumalta, jota ammoniumasetaatti aiheuttaa joillekin henkilöille.
  • Tummavuori, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Kaikkonen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Nyrönen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit