Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Mika Nieminen, Sakari Sarkkola, Kersti Haahti, Tapani Sallantaus, Markku Koskinen, Paavo Ojanen

Metsäojitettujen soiden typpi- ja fosforikuormitus Suomessa

Nieminen M., Sarkkola S., Haahti K., Sallantaus T., Koskinen M., Ojanen P. Metsäojitettujen soiden typpi- ja fosforikuormitus Suomessa.

Tiivistelmä

Viime vuosina julkaistujen tutkimusten mukaan metsäojitettujen soiden vesistökuormituksen epäillään olevan moninkertaisesti aiemmin arvioitua suurempaa. Syynä tähän on se, että kuormitusta syntyy aiemmista käsityksistä poiketen silloinkin, kun ojitusalueilla ei ole vuosikausiin tehty mitään toimenpiteitä. Tässä työssä arvioitiin metsäojitusalueilta syntyvä vesistökuormitus ottamalla huomioon sekä tämä nykyisistä metsätaloustoimenpiteistä riippumaton ”ojituslisä” että kunnostusojituksen, lannoituksen ja hakkuiden aiheuttama kuormitus. Tehdyn arvion mukaan metsätaloudesta ojitetuilla soilla syntyy Suomessa vuosittain typpikuormitusta noin 8 500 Mg ja fosforikuormitusta 590 Mg. Kun ojituslisä otetaan huomioon, typpikuormitus on noin 18-kertainen ja fosforikuormitus 6–7-kertainen aiempiin vain eri toimenpiteiden kuormitukset huomioon ottaviin arvioihin verrattuna. Vesiensuojelun kannalta oleellista olisi selvittää, mitkä tekijät ojitusalueilla aiheuttavat ojituslisän muodossa tapahtuvaa pysyvää kuormitusta ja mitä tämän kuormituksen torjumiseksi on tehtävissä.

Avainsanat
huuhtoutuminen; ojitus; suometsätalous; turvemaat; vesistövaikutukset

Julkaistu 17.6.2020

Saatavilla http://suo.fi/article/10398 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi


Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Suo-lehden käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta.



Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Vasander H., Larmola T. et al. (2021) Suoseuran opiskelijatyöpaja soiden kestävän käyt.. Suo - Mires and peat vol. 72 no. 1 article id 10689
Larmola T., Lindholm T. et al. (2021) Suoseura opintoretkellä Valkmusan kansallispuist.. Suo - Mires and peat vol. 72 no. 1 article id 10688
Ojanen P., Aapala K. et al. (2020) Ojituksen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, il.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10594
Sarkkola S., Päivänen J. (2020) Hydrologia – suon synnyn ja kehityksen ohjaaja Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10592
Nieminen M., Sarkkola S. et al. (2020) Metsäojitettujen soiden typpi- ja fosforikuormit.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10398
Korpela L., Sarkkola S. et al. (2019) Suoseuran ja metsäylioppilaiden retkeily Pohjois.. Suo - Mires and peat vol. 70 no. 2-3 article id 10321
Silvan N., Sarkkola S. et al. (2019) Rahkasammalbiomassa ja sen korjuuseen soveltuvat.. Suo - Mires and peat vol. 70 no. 2-3 article id 10319
Sarkkola S., Korpela L. (2019) Ajankohtaisia näkökulmia menneeseen ja tulevaan .. Suo - Mires and peat vol. 70 no. 1 article id 10318
Sarkkola S., Korpela L. (2018) Suopäivä 2.2.2018 – Peatland Day 2.2.2018 Suo - Mires and peat vol. 69 no. 1 article id 10118
Sarkkola S., Valpola S. et al. (2017) Monipuolisesti soista Skotlannissa – IPS:n suoko.. Suo - Mires and peat vol. 68 no. 2-3 article id 10114
Jauhiainen J., Sarkkola S. (2016) Suot sopusoinnussa – 15. kansainvälinen suo- ja .. Suo - Mires and peat vol. 67 no. 3-4 article id 10105
Sarkkola S., Korpela L. (2016) Suot biotalouden maailmassa – Suopäivä 2.2.2016.. Suo - Mires and peat vol. 67 no. 1 article id 10099
Haahti K., Koivusalo H. et al. (2012) Vedenpinnan syvyyden spatiaaliseen vaihteluun va.. Suo - Mires and peat vol. 63 no. 3-4 article id 9883
Sarkkola S., Päivänen J. (2003) Mustakuusen ja männyn istutustaimikon kehitys ka.. Suo - Mires and peat vol. 54 no. 3 article id 9828
Päivänen J., Sarkkola S. (2000) The effect of thinning and ditch network mainten.. Suo - Mires and peat vol. 51 no. 3 article id 9797