Itku äidin haudalla – äänellä itkeminen kollektiivisen suremisen muotona ympäristöhuolen aikakautena
Kauppila N. Itku äidin haudalla – äänellä itkeminen kollektiivisen suremisen muotona ympäristöhuolen aikakautena.
Tiivistelmä
”Oh vuottua mie rubien siu, armahane-n ihalane n-imettäjäzeni,
noššattelomah näistä kallehistago kalmažist, i muakkehistago muahuzist.”
Maailma ja ympäristö on muutoksessa, elämme liminaalitilassa, keskellä globaalia siirtymää. Tietoisuus ekologisesta kriisistä on herättänyt ihmisiä toimimaan, mutta luonut myös huolta ja ilmastoahdistusta. Tarvitsemme monimuotoista kommunikointia ympäristöhuoleen liittyvän hämmennyksen käsittelyyn. Eräänä keinona tässä olen käyttänyt muinaiseen maailmankuvaan pohjaava äänellä itkemistä, jossa suremisesta tehdään julkista. Itku Äidin Haudalla -taideprojektissa olen pyrkinyt musiikin, ää nellä itkemisen, esittävän taiteen ja luontokokemuksen keinoin luomaan yleisölle väliaikaisen, yhteisen tilan surun ja ilmastonmuutokseen liittyvien teemojen kohtaamiselle. Esityksiin kirjoittamillani ja säveltämilläni uusilla itkuilla olen halunnut vaalia karjalaista itkutraditiota tässä ajassa ja nostaa samalla esiin soiden ainutlaatuisuutta monimuotoisuuden ylläpitäjänä, hiilinieluna ja -varastoina sekä elämyksellisenä maisemana.
- Kauppila, MuM (Sibelius-Akatemia) Sähköposti noorakauppilamusic@gmail.com
Vastaanotettu 15.6.2021 Julkaistu 15.6.2021
Katselukerrat 374
Saatavilla http://suo.fi/article/10596 | Lataa PDF
