Suo - Mires and peat 71 (2020)

Timo Nyrönen & Eino Lappalainen: In Memoriam: Veijo Klemetti 1947–2019.
  • Nyrönen, ORCID ID:Sähköposti tinyronen@gmail.com
  • Lappalainen, ORCID ID:Sähköposti ep.lappalainen@gmail.com
Eero Kaakinen: In Memoriam: Kari Kukko-oja 1944–2019.
  • Kaakinen, ORCID ID:Sähköposti eero.kaakinen@dnainternet.net
Tapio Lindholm: Perusteos Alankomaiden soista hollanniksi.
  • Lindholm, ORCID ID:Sähköposti tapio.lindholm@ymparisto.fi
Oiva Hiltunen & Teijo Palander: Puuntuotannon ja puunhankinnan kehittämismahdollisuudet Etelä-Lapin ojitetuilla soilla.
  • Hiltunen, ORCID ID:Sähköposti oiva.hiltunen@lapinamk.fi
  • Palander, ORCID ID:Sähköposti teijo.s.palander@uef.fi
Teuvo Herranen & Tapio Toivonen: Turpeen alkuainemääritykset Geologian tutkimuskeskuksessa – tuloksia laajasta analyysiaineistosta.
  • Herranen, ORCID ID:Sähköposti teuvo.herranen@gtk.fi
  • Toivonen, ORCID ID:Sähköposti tapio.toivonen2@gmail.com
Minna Väliranta, Sanna Piilo & Hui Zhang: Viimeisten vuosisatojen lämpimien ja kylmien ilmastovaiheiden vaikutus ikiroutasoiden hiilidynamiikkaan ja hydrologisiin muutoksiin.
  • Väliranta, ORCID ID:Sähköposti minna.valiranta@helsinki.fi
  • Piilo, ORCID ID:Sähköposti sanna.piilo@helsinki.fi
  • Zhang, ORCID ID:Sähköposti hui.zhang@helsinki.fi
Mika Nieminen, Sakari Sarkkola, Kersti Haahti, Tapani Sallantaus, Markku Koskinen & Paavo Ojanen: Metsäojitettujen soiden typpi- ja fosforikuormitus Suomessa.

Viime vuosina julkaistujen tutkimusten mukaan metsäojitettujen soiden vesistökuormituksen epäillään olevan moninkertaisesti aiemmin arvioitua suurempaa. Syynä tähän on se, että kuormitusta syntyy aiemmista käsityksistä poiketen silloinkin, kun ojitusalueilla ei ole vuosikausiin tehty mitään toimenpiteitä. Tässä työssä arvioitiin metsäojitusalueilta syntyvä vesistökuormitus ottamalla huomioon sekä tämä nykyisistä metsätaloustoimenpiteistä riippumaton ”ojituslisä” että kunnostusojituksen, lannoituksen ja hakkuiden aiheuttama kuormitus. Tehdyn arvion mukaan metsätaloudesta ojitetuilla soilla syntyy Suomessa vuosittain typpikuormitusta noin 8 500 Mg ja fosforikuormitusta 590 Mg. Kun ojituslisä otetaan huomioon, typpikuormitus on noin 18-kertainen ja fosforikuormitus 6–7-kertainen aiempiin vain eri toimenpiteiden kuormitukset huomioon ottaviin arvioihin verrattuna. Vesiensuojelun kannalta oleellista olisi selvittää, mitkä tekijät ojitusalueilla aiheuttavat ojituslisän muodossa tapahtuvaa pysyvää kuormitusta ja mitä tämän kuormituksen torjumiseksi on tehtävissä.

  • Nieminen, ORCID ID:Sähköposti mika.nieminen@luke.fi
  • Sarkkola, ORCID ID:Sähköposti sakari.sarkkola@luke.fi
  • Haahti, ORCID ID:Sähköposti kersti.haahti@luke.fi
  • Sallantaus, ORCID ID:Sähköposti tapani.sallantaus@ymparisto.fi
  • Koskinen, ORCID ID:Sähköposti markku.koskinen@helsinki.fi
  • Ojanen, ORCID ID:Sähköposti paavo.ojanen@helsinki.fi

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Suo-lehden käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta.


Valitsemasi artikkelit