Suo - Mires and peat 67 (2016)

Rauno Ruuhijärvi, Eero Kaakinen & Tapio Lindholm: Suotyyppien klassikko on poissa – Seppo Eurola 1930–2016.
  • Ruuhijärvi, ORCID ID:(email)
  • Kaakinen, ORCID ID:
  • Lindholm, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Suojelualueverkostot ORCID ID:Sähköposti tapio.lindholm@ymparisto.fi
Juhani Päivänen & Toivo Päivänen: Tietoa vedestä lapsille – ja miksei aikuisillekin.
  • Päivänen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto ORCID ID:Sähköposti juhani.paivanen@helsinki.fi (email)
  • Päivänen, ORCID ID:
Juhani Päivänen: Käypä hoito -suositus suometsille.
  • Päivänen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto ORCID ID:Sähköposti juhani.paivanen@helsinki.fi (email)
Leena Finér: Suosta turvemaan metsäksi: kuivatussukkessio muutosvoimana.
  • Finér, Luonnonvarakeskus, Joensuu ORCID ID:Sähköposti leena.finer@luke.fi (email)
Jyrki Jauhiainen & Sakari Sarkkola: Suot sopusoinnussa – 15. kansainvälinen suo- ja turvekongressi Malesiassa.
  • Jauhiainen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto ORCID ID:Sähköposti jyrki.jauhiainen@helsinki.fi (email)
  • Sarkkola, Luonnonvarakeskus, Helsinki ORCID ID:Sähköposti sakari.sarkkola@luke.fi
Jaakko Lehtovaara, Juha Ovaskainen & Anneli Wichmann: Turpeen ja valumavesien raskasmetallipitoisuudet eräillä maankäyttömuodoltaan erilaisilla turvemailla.

Turvemailta tulevan valumaveden laatu samoin kuin turvemaiden käyttö ovat viime aikoina olleet keskustelun aiheena. Toisaalta EU:n vesipuitedirektiivissä vesiympäristölle haitallisista aineista kaivataan yhä enemmän tietoa. Energiantuotannossa polttoaineen sisältämät epäorgaaniset aineet rikastuvat tuhkaan ja voivat joskus haitata tuhkan hyötykäyttöä. Turvetuotannon valumavesien laatua tarkkaillaan säännöllisesti ravinteiden, humuksen ja kiintoaineen osalta, mutta raskasmetallipitoisuuksia on määritetty vain yksittäistapauksissa. Turpeen osalta raskasmetalleja on vuosien varrella määritetty joissakin tutkimuksissa, mutta kattavaa kartoitusta moderneilla määritysmenetelmillä ei ole tehty. Tässä tutkimuksessa määritettiin turpeen raskasmetallipitoisuudet 14 eri maankäytön (metsäojitus, turvetuotantoon valmistelu ja turvetuotanto) kohteella syvyyskerroksittain. Samoilta tutkimuskohteilta seurattiin valumavesien metallipitoisuuksia kerran kuukaudessa kahdeksan kuukauden ajan touko-joulukuussa 2015. Tulokset osoittivat, että sekä turpeen että valumavesien metallipitoisuudet (As, Cd, Co, Cu, Hg, Ni, Pb, Zn) olivat varsin alhaisia kaikilla tutkimuskohteilla. Maankäyttömuodolla ei havaittu olevan tilastollisesti merkitsevää eroa valumavesien metallipitoisuuksissa tai turpeen metallipitoisuuksissa.

  • Lehtovaara, Vapo Oy Polttoaineet ORCID ID:Sähköposti jaakko.lehtovaara@vapo.fi (email)
  • Ovaskainen, Vapo Oy Polttoaineet ORCID ID:Sähköposti juha.ovaskainen@vapo.fi
  • Wichmann, Vapo Clean Waters Oy ORCID ID:Sähköposti anneli.wichmann@vapo.fi
Liisa Elo, Tapio Lindholm, Juha Ovaskainen & Harri Vasander: Suoseura Virossa 2016 – keidassoita, lähdelettoja, tulvametsiä ja turveteollisuutta.
  • Elo, ORCID ID:(email)
  • Lindholm, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Suojelualueverkostot ORCID ID:Sähköposti tapio.lindholm@ymparisto.fi
  • Ovaskainen, Vapo Oy, Jyväskylä ORCID ID:Sähköposti juha.ovaskainen@vapo.fi
  • Vasander, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki ORCID ID:Sähköposti harri.vasander@helsinki.fi
Kimmo Tolonen & Heino Vänskä: Pekka Pakarinen suokasviekologian tutkijana.
  • Tolonen, ORCID ID:Sähköposti kimmotolonen38@gmail.com (email)
  • Vänskä, Helsingin yliopisto, Biotieteiden laitos, Kasvibiologian osasto ORCID ID:Sähköposti heino.vanska@helsinki.fi
Juha-Pekka Hotanen, Markku Saarinen & Hannu Nousiainen: Siniheinä (Molinia caerulea) Suomen metsäojitetuilla turvemailla.

Katsauksessa tarkastellaan siniheinän menestymistä metsäojitusalueilla ja esitetään näkökohtia siniheinäisten turvekankaiden luokitteluun. Siniheinä on soilla meso-eutrofinen välipinnan laji, joka kasvaa vaihtelevasti mätästäen etenkin nevoilla ja letoilla sekä korpien ja rämeiden ravinteikkailla yhdistelmätyypeillä. Siniheinä kestää suoveden alenemista ja turpeen kuivumista hyvin pitkään. Alun perin märkien rimpisten soiden ojituksilla se jopa runsastuu, koska itse rimpiin siniheinä leviää vasta ojituksen jälkeen. Maamme turvemailla siniheinä onkin keskimäärin yleistynyt ja runsastunut 1950-luvulta ainakin 1980-luvulle saakka. Se taantuu vasta perinteisessä turvekangasvaiheessa, mutta kaikki siniheinäiset kasvupaikat eivät välttämättä saavuta tätä viimeistä ojituksen jälkeistä kasvillisuuskehityksen vaihetta. Siniheinän sitkeyteen ojitusalueilla on monia syitä. Sen juuret ovat paksut ja mutkaiset, voimakkaasti haaroittuneet ja syvälle ulottuvat. Siniheinän tuuletussolukot mahdollistavat juurten tunkeutumisen hapettomaan turpeeseen ja sienijuuri taas edistää toimintaa ilmavammissa oloissa. Runsas kukinta sekä siementen hyvä säilyvyys ja itävyys mahdollistavat vahvan leviämiskyvyn. Siniheinä on tehokas ravinteiden hyväksikäyttäjä, kierrättäjä ja vahva kilpailija. Se lisääntyy hyvin myös kasvullisesti. Siniheinäisillä turvemaan kasvupaikoilla on yleensä fosforin (P) ja kaliumin (K) puutetta. Fosfori sitoutuu tiukasti kalsiumin (Ca) kanssa korkean pH:n turvemailla. Siniheinäisyyttä käytetäänkin heikentävänä lisämääreenä kasvupaikkaluokituksen tarkentamiseen. Uusien havaintojen mukaan siniheinäisyyttä (Sh) esiintyy mustikka- ja puolukkaturvekankaiden (ShMtkg II, ShPtkg II) lisäksi myös varputurvekankaiden (ShVatkg II) ja jopa karuleimaisen varputurvekankaan (ShVarkg II-) kasvillisuudessa. Turvekangastyyppi (ravinteisuustaso) onkin selvintä luokitella muun kasvillisuuden kuin siniheinän avulla, koska syväjuurinen siniheinä on poikkeuksellisen sitkeä laji ojitusaloilla. Näin siitä huolimatta, että sen reliktinomainen esiintyminen muutoin karussa kasvillisuudessa voi monissa tapauksissa indikoida mennyttä korkeahkon N- ja Ca-pitoisuuden (ja pH:n) vaihetta syvemmällä turpeessa. Samoin se voi olla merkkinä ojitusalueiden yleisimpien kasvupaikkaluokkien suhteen poikkeavasta kasviyhteisöstä, jossa korkeasta typpi- ja kalsiumpitoisuuksista huolimatta kasvillisuuden yleisilme on karu korkeista pääravinnesuhteista (N/K) ja (N/P) johtuen.

  • Hotanen, Luonnonvarakeskus, Joensuu ORCID ID:Sähköposti juha-pekka.hotanen@luke.fi (email)
  • Saarinen, Luonnonvarakeskus, Parkano ORCID ID:Sähköposti markku.saarinen@luke.fi
  • Nousiainen, Luonnonvarakeskus, Vantaa ORCID ID:Sähköposti hannu.nousiainen@luke.fi
Tapio Lindholm & Pekka Vesterinen: Seitsemisen kansallispuisto soiden ennallistamisen koekenttänä.

Seitsemisen kansallispuisto Pohjois-Satakunnassa perustettiin vuonna 1982. Sitä laajennettiin vuonna 1989. Sen pinta-ala on nykyisin 45.4 km2. Alueen luonto on edustava näyte eteläisen Suomenselän metsäluonnosta, joka on ollut suon ja metsän mosaiikkia. Puistossa on hieno näyte aarniometsästä ja hienoja soitakin. Mutta suuri osa puiston soista oli ojitettu ja lannoitettu metsäkasvatusta varten 1960-luvulla. Perustamisen jälkeen todettiin, että on ryhdyttävä aktiiviseen elinympäristöjen tilan parantamiseen. Tätä tarkoitusta varten kehitettiin myös termi ”ennallistaminen”. Seitsemiseen tehtiin kattava ennallistamissuunnitelma, jota on eri vaihein toteutettu. Koska toiminta oli kokeilevaa, kehitettiin seurantajärjestelmiä, jotta ymmärrettäisiin käytettyjen ennallistamismenetelmien pitkäaikaisia seurauksia ja tunnistettaisiin kehittämistarpeita. Seitsemisen kansallispuistosta muodostui ennallistamisen koekenttä, josta saatua oppia on viety laajalti muille Suomen luonnonsuojelualueille, ja myös ulkomaille. Tämä kirjoitus on yhteenveto Seitsemisen olosuhteista, maankäytön historiasta sekä soiden ennallistamisen alkuvaiheen toimista ja selvityksistä.

  • Lindholm, Suomen ympäristökeskus ORCID ID:Sähköposti tapio.lindholm@ymparisto.fi (email)
  • Vesterinen, Metsähallitus, Luontopalvelut ORCID ID:Sähköposti pekka.vesterinen@metsa.fi
Jyrki Hytönen, Lasse Aro, Jorma Issakainen & Mikko Moilanen: Turvetuhka ja biotiitti männyn metsityslannoituksessa suonpohjalla.
  • Hytönen, Natural Resources Institute Finland, Silmäjärventie 2, 69100 Kannus, Finland ORCID ID:Sähköposti jyrki.hytonen@luke.fi (email)
  • Aro, Natural Resources Institute Finland, Itäinen Pitkäkatu 3, 20520 Turku, Finland ORCID ID:Sähköposti lasse.aro@luke.fi
  • Issakainen, Ratapellontie 11, 91500 Muhos, Finland ORCID ID:
  • Moilanen, Natural Resources Institute Finland, Paavo Havaksen tie 3, 90014, University of Oulu, Finland ORCID ID:Sähköposti mikko.moilanen@luke.fi
Sakari Sarkkola & Leila Korpela: Suot biotalouden maailmassa – Suopäivä 2.2.2016.
  • Sarkkola, Luonnonvarakeskus, Helsinki ORCID ID:Sähköposti sakari.sarkkola@luke.fi (email)
  • Korpela, Luonnonvarakeskus, Helsinki ORCID ID:Sähköposti leila.korpela@luke.fi

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Suo-lehden käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta.


Valitsemasi artikkelit